Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 300 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kertomme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

Fotonimela tarjoaa paljon uusia sovellusmahdollisuuksia

Fotonimela tarjoaa paljon uusia sovellusmahdollisuuksia

Vapaasti lennettävän fotonimelan sovelluksia voidaan käyttää sähköpurjeeseen, perinteiseen aurinkopurjeeseen ja avaruusromun torjuntaan.

Vapaasti lennettävä fotonimelalla eli on paljon mahdollisia hyödyllisiä sovelluksia, minkä vuoksi menetelmää pitäisi testata maanpäällisessä tyhjiökammiossa. Tutkimuksessa selvitettiin pienten fotonimelojen käyttöä sähköpurjeen ohjauksessa ja muissa sovelluksissa. Tutkimusten mukaan pyörivä heliogyro-aurinkopurje eli fotonipurje voitaisiin toteuttaa aiempaa tehokkaammin, jos käytetään kolmiomaisia heliogyro-lapoja, joiden asentoa säädetään siirtelemällä melan kärkeen asennettua tasapainomassaa sivusuunnassa.

Menetelmän etuna verrattuna perinteiseen heliogyroon on pienempi tilantarve laukaisualuksessa. Yksi fotonimelojen mahdollisista sovelluksista voisi olla satelliittien palauttamisessa ilmakehään tehtävän jälkeen eli fotonimeloilla voidaan ehkäistä avaruusromun syntymistä. Tässä tapauksessa melaan vaikuttava voima voi olla ratakorkeudesta riippuen joko auringon säteilypaine tai yläilmakehän pieni ilmanvastus.

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen, puh. 029 539 4635,
pekka.janhunen@fmi.fi

Janhunen, P., Electric sail, photonic sail and deorbiting applications of the freely guided photonic blade<http://arxiv.org/abs/1301.2100>, Acta Astronaut., in press, 2013.

http://arxiv.org/abs/1301.2100


 


Lisää tiedeuutisia arkistossamme