Kuinka sääennuste syntyy?

Meteorologilla täytyy olla runsaasti teoreettista ja käytännön osaamista sään käyttäytymisestä, jotta tuloksena olisi oikeaan osuva ennuste.

Sääennuste pariksi lähitunniksi voidaan tehdä pelkästään havaintojen avulla

Säähavaintoja saadaan:

• havaintoasemilta maalta ja mereltä

• sääluotausasemilta

• sääsatelliiteista

• säätutkista

• muista mittauksista esimerkiksi salamanpaikannusjärjestelmästä.

Paria tuntia pitempiin ennusteisiin tarvitaan sääennustusmalleja

Sääennustusmallien avulla lasketaan ilmakehän tilaa kolmiulotteisesti ajassa eteenpäin. Siihen tarvitaan tehokkaita supertietokoneita. Mallit sisältävät ilmakehän tilaa kuvaavia fysiikan yhtälöitä, joten säätä ei ennusteta tilastollisilla malleilla.

Sääennustusmallia lasketaan ilmakehässä sekä vaaka- että pystysuunnassa. Nämä laskentapisteet muodostavat eräänlaisen hilaruudukon. Olennainen osa mallin laskentaa on alkutilanteen määritys, jossa edellistä malliajoa korjataan tuoreilla havainnoilla, joten mallitkaan eivät pärjää ilman havaintoja.

Sääennustusmalleja on monenlaisia:

• lähihetkimallit pienelle alueelle muutamaksi tunniksi

• alueelliset mallit esimerkiksi Euroopan alueella pariksi vuorokaudeksi

• keskipitkien ennusteiden mallit koko maapallolle viikosta jopa kahteen saakka

• pitkien ennusteiden mallit myös koko maapallolle viikoiksi tai kuukausiksi

• jatkojalostusmallit, joilla lasketaan esimerkiksi jalankulkukelille indeksiarvo käyttäen apuna alueellista mallia.

Lue lisää säänennustusmalleista.

Kuva: Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen eli ECMWF:n ennustemallin tuottama ennuste. Isoviivoin eli samanarvon käyrin on merkitty millä korkeudella ilmanpaine on 500 hPa. Väreillä on merkitty lämpötila 850 hPa:n korkeudella eli noin 1,5 kilometrin korkeudessa. Tämä arvo kuvaa hyvin ilmamassaa. Näitä suureita meteorologit käyttävät päivittäin.

Meteorologi yhdistää osaamiseensa havainnot, sääennustus- ja jatkojalostusmallit

Meteorologin osuus laadukkaan sääennusteen synnylle on erityisen merkittävä tilanteissa, joissa säänennustusmallit eivät kykene ennustamaan säätä riittävän hyvin.

Meteorologia tarvitaan erityisesti:

• vaarallisessa säässä

• voimakkaiden sääilmiöiden tapauksessa

• nopeasti muuttuvissa säätilanteissa

• kun erot säässä ovat pienellä alueella suuret, esimerkiksi lämpötilaerot rannikolla keväisin.

Meteorologi tekee nykyään hyvin harvoja ennusteita alusta loppuun asti. Tällaisia alusta loppuun kirjoitettavia ennusteita ovat edelleen esimerkiksi varoitukset ja Radio maaennusteet.

Nykyään suurin osa ennusteita kuten verkkosivujen paikallissääennuste tehdään hyödyntäen automaatiota. Meteorologi ei tee erikseen sääennustetta jokaiselle paikkakunnalle. Yksittäisellä havainnolla ei ole merkitystä kyseisen paikkakunnan sääennusteeseen, vaikka havainnot kokonaisuudessaan ovat välttämättömiä.