Suojautuminen salamalta

Suojautumisohjeiden noudattaminen on yksinkertaista, helppoa ja halpaa, joten salamavahinkojen harvinaisuudesta huolimatta niitä kannattaa noudattaa aina, kun vaara tuntuu uhkaavan.

Iskun todennäköisyys on erittäin suuri, jos tukka nousee pystyyn (tai edes tuntuu siltä) tai jos lähistön sähköpylväissä, puissa tms. näkyy purkauksia. Salama on sähkövirtaa ja vaarat ovat samanlaisia kuin sähköiskussa: sydänpysähdys ja hengityspysähdys sekä näitä yleensä vähemmän vaaralliset palovammat. Toiminnasta hätätilanteissa sekä ensiapuohjeita löytyy mm. muiden toimijoiden www-sivuilta (kts. tämän sivun alaosa).

Tässä annetaan ohjeita lähinnä henkilökohtaiseen suojautumiseen, ei rakennusten tai laitteiden suojaukseen. Suojautumisohjeet perustuvat kansainvälisten asiantuntijaryhmien antamiin suosituksiin, joten niiden takana on kokemuksen ohella tieteellinen perusta.

Suojautumisohjeet lyhyesti:

  • Sisätiloissa vältä sähkölaitteiden, lankapuhelimen, vesiputkiin liityvien kohteiden ja tulisijojen käyttöä ja läheisyyttä.
  • Ulkona auto tai muu metallikorinen kulkuväline antaa hyvän suojan - vältä polku- ja moottoripyöräilyä.
  • Vesillä rantaudu jos mahdollista, vältä myös vesirajaa. Purjevene vaatii ukkossuojauksen.
  • Taivasalla kyykisty ison puun lähettyville, ei puun alle eikä aivan aukealle. Älä käytä sateenvarjoa.

Taivasalla ei saa mennä puun tai muun korkean kohteen alle suojaan. Jos muuta suojapaikkaa ei ole, tulee mennä noin kohteen korkeutta vastaavalle etäisyydelle jalat yhdessä kyykkyyn ja suojata kuulo.

Suojautuminen sisätiloissa

Suora salamanisku taloon on melko harvinaista. Salama pyrkii maahan ja kulkee parhaiten johtavia rakenteita pitkin. Tällaisia ovat mm. televisioantenni ja savupiippu, joiden kautta salama voi tulla rakennuksen sisälle ja osua edelleen ihmisiin. Kannattaa siis pysyä loitolla tulisijoista ja irrottaa ulkoantennit televisiosta ja radiosta.

Sähkö- ja puhelinlinjat kattavat laajoja alueita ja isku avojohtoon on tavallista. Johtoon syntyy vaarallisen voimakas ylijännite, joka etenee kauas iskukohdasta. Kun ukkosta on lähitienoolla, tulee välttää sähkölaitteiden ja puhelimen käyttöä (kännykkä on tietenkin turvallinen). Ylijännitettä voidaan sanoa epäsuoraksi salamaniskuksi.

Olipa isku suora tai epäsuora, iskun sattuessa on myös tarkistettava tulipalon mahdollisuus, sillä salamapurkaus voi hypätä esim. puurakenteiden läpi kuumentaen ne syttymispisteeseen. Huomattakoon, että maadoittamaton peltikatto ei anna suojaa, koska kattoon iskevä salama voi purkautua maahan syttyvien rakenteiden läpi.

Suojautuminen ulkona

Ajoneuvot ja veneet

Jos käytettävissä on auto tai asuntovaunu, niiden metallikuori estää sähkövirtaa tunkeutumasta sisälle (sama koskee mm. lentokoneita ja katettuja metalliveneitä). On kuitenkin syytä olla koskettamatta esim. autoradiota ja korin metalliosia. Suojaus perustuu siihen, että ontto metalli toimii ns. Faradayn häkkinä.

Kumipyörillä ei ole suojauksen kannalta merkitystä: salama, joka jaksaa tulla pilvestä muutaman kilometrin matkan, jaksaa myös ryömiä 10 cm renkaan pintaa pitkin maahan. Ajettaessa ei autoa tarvitse pysäyttää, ellei näkyvyyden huononeminen tai vesiliirron vaara rankkasateessa sitä edellytä. Jos salama iskee ajoneuvoon, on tarkistettava ainakin renkaiden kunto.

Huom. Nykyautoissa tuulilasi on entistä isompi ja viistompi, ja jopa osa katosta voi olla lasia, jolloin pään yläpuolella on vastaavasti vähemmän suojaavaa metallia. Ruotsissa lokakuun 2006 alussa sattuneessa tapauksessa salama tuli luultavasti katon etuosassa olleen antennin kautta kuljettajaan ja edelleen ohjauspyörään. On siis viisasta pysäyttää ja ehkä jopa siirtyä takapenkille jos mahdollista.

Purjevene, jonka maston ja harusten alapäät on yhdistetty toisiinsa ja edelleen veteen suoraan tai kölin kautta esim. metallivaijereilla, muodostaa myös suojaavan häkin, vaikka autoon verrattuna tilanne ei tunnu kovin kadehdittavalta. Vesillä onkin tarjolla avaraa horisonttia sään tarkkailuun, joten kannattaa rantautua ajoissa mikäli mahdollista. Uimarit ja pienveneilijät ovat aina niin lähellä rantaa, että maista ehtii hakea turvaa. Salaman ohella vaaraa aiheuttavat myös myrskyisät ukkospuuskat.

Taivasalla

Kun rakennusten tai ajoneuvojen turvaa ei ole tarjolla, houkutus suojautua väärällä tavalla voi käydä suureksi. Mikä suojaa rankkasateelta, voi houkutella salaman: sateenvarjon käyttö tai puun alle meneminen on erittäin vaarallista. On siis parempi kastua. Suuri puu voi antaa suojaa salamalta vain, jos asettuu siitä sen korkeutta vastaavalle etäisyydelle ja kyykistyy jalat yhdessä. Korkeita paikkoja on vältettävä, samoin rannalla vesirajaa.

Kyykistyminen on ainoa keino, jos ollaan aukealla, kuten pellolla tai golfkentällä. Kumisaappaat eivät suojaa suoralta salamaniskulta, mutta ne voivat suojata lähelle lyövän salaman aiheuttamalta ns. askeljännitteeltä. Polku- tai moottoripyörällä ajo on keskeytettävä ja niiden läheisyydestäkin on poistuttava.

Lisätietoja:

Kirjallisuutta:

Rakennusten ukkossuojaus, Käsikirja 33, Suomen Standardisoimisliitto, 1986

Rakennusten ylijännite- ja ukkossuojaus, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, 2005)

Puut ovat otollisia salamaniskukohteita korkeutensa vuoksi. Jos ihminen on puun alla, virta hyppää helposti ihmiseen, koska ihminen johtaa sähköä paremmin kuin puu.