Keskipilvet, alaraja noin 2 - 6 km

Vasemmalta verhopilvi, hahtuvapilvi ja laaja sadepilvi. Kuvat Jarmo Koistinen ja Eija Vallinheimo.

Verhopilvi Altostratus

Verhopilvi on tasainen harmaa pilvikerros, jonka alaraja on tyypillisesti 2 - 5 kilometrin korkeudessa. Siinä syntyy usein lumisadetta, mutta sade yleensä haihtuu ennen kuin se ehtii maahan asti.
 
Verhopilven peittämä taivas on tylsän harmaa. Pilvi pimentää niin paljon, etteivät auringonvalon luomat varjot erotu.

Hahtuvapilvi Altocumulus

Hahtuvapilvet ovat pieniä levyjä tai hattaroita, jotka järjestäytyvät usein jonoihin tai ryhmiin. Ne voivat muodostua joko jääkiteistä, alijäähtyneistä vesipisaroista tai niiden sekoituksesta.
 
Hahtuvapilvet ovat yleinen pilvisuku, johon kuuluu monia eri näköisiä lajeja. Joskus kun vuoriston yli kulkeva ilmavirtaus joutuu aaltoliikkeeseen, suojanpuolelle syntyy linssimäisiä mantelipilviä. Epävakaassa ilmakehässä syntyy joskus vallinharjapilviksi kutsuttuja hahtuvapilviä, joissa korkeammat ja matalammat pilviosaset vuorottelevat jonoissa.

Laaja sadepilvi Nimbostratus

Laaja sadepilvi on harmaa, muodoton pilvikerros, josta sataa lunta tai vettä tasaisesti ja pitkään, yleensä tuntikausia.
 
Satelliittikuvista nähdään, että rintamaan liittyvä pilvialue voi olla satojen kilometrien levyinen ja yli tuhat kilometriä pitkä. Suurin osa tästä pilvinauhasta on laajaa sadepilveä.