Kummalliset pilvet
Kaikki taivaalla näkyvät pilvet eivät taivu kymmenen suvun järjestelmään. Voimakkaisiin kuuropilviryppäisiin liittyy osia ja muotoja, joita voisi pitää erillisinä pilvityyppeinään. Myös epätavalliset ilmakehän virtaukset tai ihmisen toiminta voivat aiheuttaa erikoisia muotoja.
Vyörypilvi arcus
Vyörypilvi on pitkulainen, rullamainen pilvi joka pyörii hitaasti kuin rullalla oleva matto. Se liittyy usein suureen kuuro- ja ukkospilveen, ja syntyy kohtaan jossa pilvestä ulos virtaava ilma kohtaa ympäröivän ilmamassan. Vyörypilven lähestyminen ennakoi tuulen äkillistä kääntymistä.
Utarepilvi mamma
Suuren kuuropilven alapinnassa voi olla pyöreämuotoisia utareita, jotka näyttävät omituisilta varsinkin laskevan auringon valossa. Ulokkeiden synty liittyy kuuropilvelle tyypillisiin nouseviin ja laskeviin ilmavirtauksiin.
Kelvin—Helmholtz -pilvi fluctus
Kelvin—Helmholtz -pilvet ovat murtuvan aallon muotoisia ulokkeita pilven ylä- tai alapinnassa. Ne syntyvät paikkaan, jossa tuulen nopeus kahdessa eri ilmakerroksessa eroaa toisistaan suuresti. Samalla korkeudella on yleensä myös merkittävä ero kosteudessa tai lämpötilassa, esimerkiksi lämpötila-inversion yläreuna.
Reikäpilvi eli pilvireikä cavum
Reikäpilvi on pyöreä tai soikea aukko muuten tasarakenteisessa pilvikerroksessa. Se syntyy alijäähtyneistä vesipisaroista muodostuvaan pilvikerrokseen, kun pilveen on satanut jostan pieniä jääkiteitä tai muita hiukkasia, jotka saavat pilvipisarat tarttumaan toisiinsa ja muodostamaan suurempia pisaroita tai hiutaleita, jotka satavat pois. Reikäpilviä – pilvireikiä esiintyy sekä keski- että yläpilvissä (hahtuvapilvi Altocumulus ja palleropilvi Cirrocumulus) ja joskus myös alapilvissä (kumpukerrospilvi, Stratocumulus). Tyypillisin syy pilvireiän muodostumiseen on nouseva tai laskeva lentokone, jonka tiivistymisjuovasta lähtee riittävä määrä jääkiteitä, jotka käynnistävät hälvenemisprosessin.
Tiivistymisjuova
Tiivistymisjuova eli tiivistymisvana on lentokoneen perään syntyvä untuvapilvi.
Lentopolttoaineen palamistuotteet ovat hiilidioksidi ja vesihöyry, joten lentokoneen pakokaasu on kosteaa. Kun pakokaasu jäähtyy ympäröivän ilman lämpötilaan, sen kosteudensitomiskyky pienenee, ja ylimääräinen kosteus tiivistyy jääkiteiksi. Pakokaasun epäpuhtaudet voivat auttaa kiteiden muodostumista toimimalla tiivistymisytiminä.
Jos ympäröivä ilma on kuivaa, jääkiteet haihtuvat nopeasti, mutta sopivissa oloissa ne voivat säilyä tunteja.
Helmiäispilvi
Helmiäispilvi (polaaristratosfääripilvi) on usein pastellinsävyinen pilvi, joka heijastaa auringon valoa yläilmakehässä stratosfäärin alaosassa noin 15-30 kilometrin korkeudella.
Talvikuukausina helmiäispilviä voi havaita taivaalla, kun aurinko on hieman horisontin alapuolella ja olosuhteet ovat muutoin suotuisia. Esimerkiksi tavanomaista viileämpi lämpötila stratosfäärin alaosassa suosii helmiäispilvien muodostumista (lämpötilan tulisi olla -85 °C tai sitä kylmempää). Helmiäispilvet voi Suomessa nähdä talvikuukausina muutamia kertoja vuodessa.
Helmiäispilven värit ovat voimakkaimmillaan auringon ollessa horisontin alapuolella. Vaaleansävyiset helmiäispilvet muistuttavat usein alailmakehässä esiintyviä yläpilviä.
Valaisevat yöpilvet
Ilmakehän pilvistä valaisevat yöpilvet sijaitsevat kaikista korkeimmalla. Ne muodostuvat mesosfäärissä 50-80 kilometrin korkeudessa. Valaisevat yöpilvet sinertävät hennosti tai loistavat hopean väristä hehkua yötaivaalla, kun aurinko on jo laskenut horisontin taakse. Horisontin takaa aurinko pystyy ainoastaan valaisemaan kaikista korkeimmalla olevat valaisevat yöpilvet ja muihin ei enää yllä valo. Valaisevissa yöpilvissä esiintyy tyypillisesti vähäisiä aaltoja tai laineita. Ne muodostuvat taivaalle kesäaikaan, eli pohjoisella pallonpuoliskolla toukokuusta elokuuhun tai eteläisellä pallonpuoliskolla marraskuusta maaliskuuhun. Parhaiten kyseisiä pilviä voi nähdä heti auringonlaskun jälkeen tai hieman ennen auringonnousua.