Lyhenteistä

UTC

Lentoliikenteessä käytetään kautta maailman koordinoitua maailmanaikaa (UTC, Universal Time Coordinated). UTC on käytännössä sama kuin GMT, brittiläisen Greenwichin observatorion kautta kulkevan nollapituuspiirin paikallisaika. 

Suomen aika on talvisin kaksi ja kesäisin kolme tuntia edellä UTC:tä. Lentoliikenteessä kaikki ajat ovat UTC-aikoja, vain yleisönpalvelussa käytetään paikallisaikoja.

CAVOK

Hyvää lentosäätä tarkoittava ilmaisu CAVOK merkitsee tätä:

• ei pilviä 5000 jalan eli 1500 metrin alapuolella (pilvistä voi olla)

• näkyvyys 10 kilometriä tai enemmän

• ei sada eikä ukkosta, ilmassa ei lennä lunta eikä hiekkaa, eikä ole sumua

• kuuro- tai ukkospilviä ei ole näköpiirissä

Yksiköistä

Tuulen suunta ilmaistaan asteina. Esim. tuulee idästä = 090, etelästä = 180, lännestä = 270 ja pohjoisesta = 360 astetta. Suunta 000 tarkoittaa tyyntä.

Tuulen nopeus ilmoitetaan solmuina (KT), metreinä sekunnissa (MPS), kilometreinä tunnissa (KMH) tai maileina tunnissa (MPH). Solmu on sama kuin meripeninkulmaa tunnissa ja nyrkkisääntönä voi pitää 2 KT = 1 MPS. Pohjoismaissa ja lähes kaikkialla muuallakin maailmassa käytetään solmuja.

Näkyvyys ilmaistaan Euroopassa metreinä, samoin kiitotienäkyvyys.

Pilven määrää ilmaistaan periaatteessa kahdeksasosina: miten monta kahdeksasosaa taivaankannesta on mainitun pilven peitossa. 0/8 tarkoittaa selkeää ja 8/8 täysin pilvistä. Näitä lyhenteitä käytetään lentosääsanomissa:

• SKC (Sky Clear) selkeää (0/8)

• FEW (Few) jokunen, muutama (1-2/8)

• SCT (Scattered) jonkin verran, puolipilvistä (3-4/8)

• BKN (Broken) paljon (5-7/8)

• OVC (Overcast) 'täys' katto (8/8)

Pilven alarajan korkeus ilmaistaan jalkoina, lentosääsanomissa satoina jalkoina. Esim. 1 km vastaa suunnilleen 3300 jalkaa, mikä olisi lentosääsanomassa 033.

Euroopassa lämpötilat ja kastepistelämpötilat ilmoitetaan Celsius-asteina.

Kastepiste on se lämpötila, johon ilman olisi kosteutta menettämättä jäähdyttävä, jotta saavutettaisiin kyllästystila kosteuden suhteen eli lämpötilan on laskettava kastepisteeseen, jotta tulisi sumu.

Ilmanpaineena ilmoitetaan merenpinnan tasoon laskettu ilmanpaine. Yksikkönä on hehtopascal, joka on numeroarvoltaan sama kuin millibaari.

Automaattihavainnoista

Koska kaikilla lentokentillä ei enää pidetä ympärivuorokautista päivystystä, tekee havainnon tietokone, joka kokoaa saamistaan mittausarvoista METAR-sanoman ja lähettää sen eteenpäin viestiverkkoon. Automaattimetar erottuu ihmismetareista siten, että lentopaikan nimen ja tuulitiedon välissä on sana AUTO.

Luotettavimpia automaatin tekemässä havainnossa ovat tuuli-, lämpötila- ja painehavainnot. Näkyvyys saadaan mitta-anturin kohdalla olevan ilman sameudesta, kun ihminen taas katselee ympärilleen ja arvioi näkyvyyden etäisten kohteiden erottumisesta. Pilvitiedot ovat peräisin pilvenkorkeusmittarin (LIDAR, valotutka) tekemästä 10 minuutin havaintosarjasta. Pilvet kulkevat yhden pisteen yli, joten automaattipilvet ovat havaittu vain siltä kohtaa. Yleensä tämä havainto on edustava, mutta tietyissä tilanteissa harhaanjohtava. Sadeanturi antaa yleensä oikean kuvan säästä, mutta virheitäkin on, etenkin jäätävää sadetta esiintyy virheellisesti liian usein. Sateen kuurottaisuus tulee esiin hyvin, mutta ukkosta automaattimetarit eivät vielä tunne.

Hyvän lentosään tilanteessa automaattimetarit ovat varsin edustavia, samoin tasaisessa sateessa. Sumuhattaratilanteessa mennään laidasta laitaan ja silloin havaitaan usein sumua, joka yhtenään hälvenee.