Ihon suojaaminen auringonpaisteelta

Parhaiten iho suojataan vaatetuksella ja hakeutumalla varjoon keskipäivän tuntien auringolta. Siesta on monella tavalla terveellinen tapa.

UV-säteily ei tunnu iholla. Älä siis unohda UV-suojausta tuulisena tai viileänäkään päivänä jos UV-indeksi ylittää arvon 3.

Aurinkosuojavoiteilla voidaan ehkäistä ihon palamista, sillä ne vaimentavat ihoa polttavaa UV-säteilyn osaa. Suojavoiteet eivät kuitenkaan pysty täysin estämään soluvaurioita aiheuttavaa säteilyä pääsemästä iholle. Suojavoiteita käyttämällä ei siis pidä pidentää auringossa oleskelua.

Aurinkosuojavoiteita tulisi käyttää täydentämään muuta suojautumista. Voidetta tulee levittää runsaasti auringolle alttiiksi jääviin kehon alueisiin, kuten käsiin ja kasvoihin. Käsittely on myös muistettava uusia tarpeeksi usein. Suojavoiteen suojakertoimen on oltava vähintään 15 ja suojan on katettava sekä UV-B että UV-A-alueet.

Lapset ovat herkempiä UV-säteilyn haittavaikutuksille. Lasten ihon toistuva palaminen ja ilman palamisiakin syntynyt suuri elinikäinen UV-kertymä lisäävät heidän ihosyöpäriskiään tulevaisuudessa.

Silmät voi suojata UV-säteilyltä parhaiten käyttämällä varjostavaa hattua ja aurinkolaseja. Hyvät aurinkolasit paitsi suodattavat tehokkaasti, peittävät myös sivuilta silmään pyrkivän säteilyn.

Lasten suojaaminen tärkeää

Lasten suojaamiseen tulee vanhempien kiinnittää erityistä huomiota. Paidalla ja lierihatulla voidaan suojata helpoimmin palavat ihoalueet: olkapäät, niska ja käsivarret. Hattu suojaa myös kasvoja ja silmiä.

Aurinkovoiteista tulee valita lapsille suunniteltu suojavoide. Pikkulasten iholle saa levittää vain fysikaalisen suodattimen, kuten sinkkioksidi ja titaanidioksidi, perustuvia suojavoiteita.

Alle kaksivuotiaille ei suositella aurinkosuojavoiteiden käyttämistä. Alle kaksivuotiaiden lasten iho suojataan ennen kaikkea vaatteilla ja välttämällä suoraa korkean auringon paistetta.

 

Lisätietoa UV-säteilystä

 

Mitkä tekijät vaikuttavat UV-altistukseen?

1. Mitä korkeammalla aurinko on, sitä enemmän UV-säteilyä. Tarvitset suojaa viimeistään kun varjosi on itseäsi lyhyempi.

2. UV-säteily läpäisee pilvet helpommin kuin näkyvä valo. Pilviselläkin säällä voi siis altistua liialliselle säteilylle. Jopa 90% UV-säteilystä läpäisee ohuen pilven. Vasta paksu sadepilvi vaimentaa UV-säteilyn hyvin alhaiselle tasolle.

Pilvettömänä päivänä noin puolet UV-säteilystä tulee auringon suorana säteilynä. Toinen puoli saadaan muualta taivaalta ns. hajasäteilynä. Oleskeltaessa avoimella paikalla, kuten vesillä, rannalla, heinäpellolla, suolla tai tunturissa UV-altistus voi tästä syystä olla yllättävän suuri.

3. UV-indeksi voimistuu noin 10-12% yhden kilometrin nousua kohden.

4. UV-säteilyä heijastuu myös eri tavoin erilaisista pinnoista. Tuore lumi heijastaa yli 80 % UV-säteilystä.

5. Kesäpäivän koko UV-säteilystä noin puolet tulee kello 11 - 15. Aamulla ja illalla UV-säteilyltä ei siis ole tarpeen suojautua. Nyrkkisääntönä suojata kannattaa kun UV-indeksi ylittää lukuarvon 3. Etelä-Suomessa tämä tapahtuu selkeänä keskikesän päivänä noin kello 10. Vastaavasti iltapäivällä indeksin arvo 3 alitetaan kello 17 maissa.

6. Riippuen elämäntavoista sisällä työskentelevä saa alle 20% ulkotyöläisen UV-vuosiannoksesta.

7. Varjossakin ruskettuu. Varjossa suoralta auringon säteilyltä saat noin 50% UV-säteilystä.

8. Vaalea hiekka heijastaa 20% UV-säteilystä. Auringon korkeuskulmasta riippuen voi auringonottaja saada makuuasennossa huomattavasti enemmän säteilyä kuin pystyasennossa oleva. Jos ulkonaoleminen on jotain muuta kuin vaaka-asennossa tapahtuvaa auringonottoa kuten kävelyä, leikkiä, tai asennoltaan vaihtelevaa työtä, iholle tulevan säteilyn määrä käytännössä alenee.

9. Kirkkaassa vedessä puolen metrin syvyyteen tunkeutuu vielä 40% UV-säteilystä, joten uidessakin altistuu UV-säteilylle.

Jokioisten observatoriossa kesäkuussa 1999 mitatun UV-indeksin vuorokausikulku. Suojautumisraja ylittyy aamupäivällä kello 10 ja päättyy vähän ennen kello 17.