Vuoden 2011 säät

Vuosiyhteenveto

Vuosi 2011 oli maan etelä- ja keskiosassa harvinaisen ja pohjoisessa jopa poikkeuksellisen lämmin. Ainoastaan helmikuussa oli selvästi tavanomaista kylmempää, muutoin vuosi kului keskimääräisessä tai sitä lämpimämmässä säässä. Myös sateita saatiin tavanomaista enemmän. Lämmin ja sateinen vuosi päättyi näyttävästi voimakkaisiin myrskyihin.

Talvi

Koko talven eli joulu-helmikuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista alempi eli kyseessä oli toinen tavanomaista kylmempi talvi peräkkäin. Suhteessa kylmintä oli maan keskiosassa, jossa jäätiin paikoin viisi astetta alle pitkäaikaisen keskiarvon. Pienin poikkeama oli Pohjois-Lapissa, jossa oltiin pari astetta alle tavanomaisten arvojen.

Talven sademäärä oli maan etelä- ja keskiosassa runsaat 100 mm, mutta Keski- ja Pohjois-Lapissa jäätiin alle 60 millimetrin. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna sademäärä oli maan suurimmassa osassa maan etelä- ja keskiosaa jonkin verran tavanomaista suurempi, mutta suurimmassa osassa Lappia jäätiin alle 60 prosenttiin tavanomaisesta sademäärästä.

Kevät

Kevätkuukausien eli maalis-toukokuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Suurimmat poikkeamat ovat pohjoisimmassa Lapissa, jossa oli runsaat kolme astetta tavanomaista lämpimämpää. Sen sijaan lounaissaaristossa, länsirannikolla ja maan kaakkoisosassa poikkeama oli vajaan asteen. Kevätkuukausien sademäärä jäi puolestaan suurimmassa osassa maata tavanomaista niukemmaksi. Niukimmin satoi Uudeltamaalta Keski-Suomen kautta Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä, jossa satoi monin paikoin vajaat 80 prosenttia tavanomaisesta. Eniten satoi Vaasan eteläpuolisella rannikkoalueella ja Käsivarren Lapissa, jossa satoi yleensä 20–40 prosenttia tavanomaista enemmän.

Kesä

Kesästä muodostui yksi lämpimämmistä 1900-luvun alusta lähtien. Koko maan keskilämpötila oli kesä-elokuussa 15,7 astetta, mikä on kaksi astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. Tilastojen mukaan näin lämmin kesä on harvinainen, joskaan ei aivan poikkeuksellinen. Vastaavanlainen kesä toistuu tilastojen mukaan keskimäärin kerran 20–30 vuodessa.

Koko maassa hellepäiviä oli yhteensä 46 kappaletta, kun niitä tyypillisesti on 38. Havaintoasemista eniten hellepäiviä oli Lahdessa, jossa niitä oli 36.

Merkittävin piirre kesän lämpöoloissa oli kesäkuun alkupuoliskon helleaalto, joka oli erityisesti Lapin osalta poikkeuksellinen eli toistuu keskimäärin pari kertaa vuosisadassa. Monilla paikkakunnilla saavutettiin uusia kesäkuun lämpöennätyksiä.

Sadeoloiltaan kesä oli yleisesti ottaen hieman tavanomaista sateisempi, joskin sademäärissä oli suuria paikallisia eroja. Suurin sademäärä, 371 millimetriä, mitattiin Puolangan Paljakassa. Vähiten eli 114 mm satoi Kustavin Isokarissa. Suurin vuorokautinen sademäärä oli 121 mm, joka mitattiin Torniossa 24. heinäkuuta.

Maasalamoita havaittiin kesä-elokuussa noin 177 000, mikä on noin 30 000 enemmän kuin tavallisesti. Kesäkuussa ja varsinkin heinäkuussa salamoi tavanomaista enemmän, kun taas elokuussa salamointi jäi tavanomaista vähemmälle.

Syksy

Syksyn eli syys-marraskuun keskilämpötila oli myös poikkeuksellisen korkea. Näin lämmin syksy on Suomessa ollut koko maan keskilämpötilaa tarkasteltaessa viimeksi vuonna 1938. Muita lämpimiä syksyjä on koettu vuosina 1967, 2000 ja 2005. Keskilämpötila vaihteli lounaissaariston sekä eteläisten ja läntisten rannikkoalueiden kymmenestä asteesta Keski- ja Pohjois-Lapin vajaaseen kolmeen asteeseen. Suurin poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli Keski- ja Pohjois-Lapissa, jossa oli runsaat neljä astetta tavanomaista lämpimämpää. Pienin poikkeama oli lounaissaaristossa ja itärajan tuntumassa, jossa oli vajaat kolme astetta tavanomaista lämpimämpää.

Syksyn sademäärä oli suurimmassa osassa maata tavanomaista korkeampi. Eniten satoi Länsi-Lapissa ja maan kaakkoisosasta Satakuntaan ulottuvalla vyöhykkeellä, jossa sadetta kertyi paikoin yli 250 mm. Vähiten satoi Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Lapissa, jossa sademäärä jäi paikoin alle 150 millimetriin.

 

Lämpötila- ja sademääräkartat

Kuukauden keskilämpötilat vertailuineen Huom! Jyväskylän joulukuun 2011 keskilämpötila oli 0,0 °C eikä sen vuoksi näy pylväskuvaajassa.

Lämpimin ja kylmin paikka kuukausittain

kk
Ylin (°C)
pvm
paikka
Alin (°C) pvm paikka
tammikuu 4,9 28.1. Pori Rautatieasema -37,0 15.1. Utsjoki Kevo Kevojärvi
helmikuu 3,2 2.2. Jomala, Pori -41,8 18.2. Salla Naruska
maaliskuu 11,3 22.3. Jomala Jomalaby -28,9 29. / 30.3. Sodankylä Lokka / Salla Naruska
huhtikuu 22,3 25.4. Seinäjoki Pelmaa -22,8 1.4. Lappeenranta Konnunsuo
toukokuu 26,0 31.5. Kankaanpää Niinisalo -7,4 5.5. Enontekiö Kilpisjärvi Kyläkeskus
kesäkuu 32,8 10.6. Ylitornio Meltosjärvi  -1,5 14.6. Sodankylä Vuotso
heinäkuu 32,3 1.7. Puumala Kirkonkylä -0,4 4.7. Salla Naruska
elokuu 27,4 27. / 28.8. Pori, Tampere / Ylivieska -2,3 5., 13.8. Salla Naruska
syyskuu 22,7 5.9. Seinäjoki Pelmaa -4,9 4. / 19.9. Salla Naruska/Utsjoki Nuorgam
lokakuu 17,1 4.10. Jomala Jomalaby -8,2 14.10. Salla Naruska, Enontekiö Näkkälä
marraskuu 11,8 2.11. Pori Rautatieasema -21,8 20.,21. / 29.11. Salla Kk ja Naruska / Enontekiö Näkkälä
joulukuu 9,9 26.-27.12. Jomala, Kemiö, Salo, Helsinki -23,4 12.12. Enontekiö Näkkälä

Vuorokauden keskilämpötila tilastopohjalla 

Kuukausisademäärät 2011

Suurin kuukauden ja vuorokauden sademäärä kuukausittain

kk kk-sade (mm)   paikka vrk-sade (mm) pvm paikka
tammikuu 111 Tohmajärvi Kemie 24 27.1. Enontekiö Kilpisjärvi Kyläkeskus
helmikuu 48 Jomala Jomalaby 21 10.2. Jomala Jomalaby
maaliskuu 61 Enontekiö Kilpisjärvi Kyläkeskus 18 3.3. Enontekiö Kilpisjärvi Kyläkeskus
huhtikuu 45 Närpiö Alamarkku 28 3.4. Närpiö Alamarkku
toukokuu 96 Parainen Utö 57 13.5. Parainen Utö
kesäkuu  122 Multia Karhila  50 4.6. Utsjoki Leppälä
heinäkuu  228 Vaala Pelso 121 24.7. Tornio Aapajärvi
elokuu  180 Kurikka Pyörni 109 4.8. Kurikka Pyörni
syyskuu  179 Isojoki Kärjenkoski 50 12.9. Tornio Aapajärvi
lokakuu  100 Pudasjärvi Sarakylä 35 6.10. Pello Kk Museotie
marraskuu 58 Kittilä Kenttärova  24 27.11. Savonlinna Savonranta
joulukuu 190 Kemiönsaari Kemiö Kk 33 9.12. Kemiönsaari Kemiö Kk