Vuoden 2015 säät

Vuosiyhteenveto

Vuosi 2015 oli ennätyksellisen lämmin suurimmassa osassa maata. Maakunnista vain Lapissa vuosi ei aivan yltänyt ykkössijalle, vaan on jaetulla toisella sijalla. Vuoden 2015 keskilämpötila 4,2 astetta on noin 1,9 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli jaksoa 1981–2010 lämpimämpi. Suurin vuosisademäärä mitattiin Puolangalla, missä Paljakan asemalla kertyi sadetta 1242 millimetriä. Tämä ylittää selvästi aiemman vuosisade-ennätyksen, joka oli Espoon Nupurissa vuonna 1981 mitattu 1109 mm.

Talvi

Talvikuukausien eli joulu-helmikuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi, maan etelä- ja keskiosassa jopa harvinaisen korkea. Suurimmillaan poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli runsaat neljä astetta. Pienin poikkeama, vajaat kaksi astetta, oli pohjoisimmassa Lapissa. Lauhempi talvi on koettu viimeksi 2007–2008. Kaikki kolme kuukautta olivat tavanomaista lauhempia.

Alin lämpötila, -39,6 °C, mitattiin Utsjoella tammikuun 11. päivän. Edellisen kerran -40 asteen raja oli jäänyt rikkoutumatta talvella 2012–2013.

Talvikuukausien sademäärä oli lähes koko maassa tavanomaista suurempi, maan länsi- ja keskiosassa paikoin jopa poikkeuksellisen suuri. Runsaimmin eli runsaat 200 milliä satoi lounaisimmassa Suomessa, Kainuun pohjoisosassa ja Meri-Lapissa. Niukimmin satoi pohjoisimmassa Lapissa, jossa sademäärä jäi alle 100 millin. Lauhan sään vuoksi lunta oli pitkin talvea yleensä tavanomaista vähemmän.

Kevät

Kevätkuukausien eli maalis-toukokuun keskilämpötila oli maan lounaisosassa +5 asteen tienoilla mutta jäi Luoteis-Lapissa nollan alapuolelle. Kevät oli koko maassa selvästi tavanomaista leudompi: maan eteläosassa noin asteen verran, Lapissa kahdesta kolmeen astetta.Maan pohjoisosassa poikkeama oli jopa poikkeuksellisen suuri, eli se toistuu nykyilmastossa keskimäärin kolmesti vuosisadassa. Viimeksi yhtä leuto kevät on koettu pohjoisessa vuonna 1989. Maan etelä- ja keskiosassa kevät oli yleisesti harvinaisen leuto, eli näin lauha kevät toistuu nykyilmastossa keskimäärin kerran vuosikymmenessä.

Kevään sademäärässä esiintyi suuria eroja maan eri osien välillä, ja suurimmassa osassa satoi selvästi tavanomaista enemmän. Poikkeuksellisen runsaita sademääriä mitattiin Kymenlaaksossa, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Koillismaalla ja Länsi-Lapissa, jossa sadetta kertyi yli 160 millimetriä. Vähiten satoi Pirkanmaalla ja Pohjois-Lapissa, jossa sademäärä jäi alle 110 millimetrin.

Kesä

Tavanomaista kylmemmän kesä- ja heinäkuun vuoksi kesäkuukausien eli kesä-elokuun keskilämpötila jäi lounaissaaristoa lukuun ottamatta koko maassa tavanomaista alhaisemmaksi. Poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli kuitenkin pieni ja oli koko maassa vajaan asteen. Kylmempi kesä on koettu viimeksi vuonna 2008, Keski- ja Pohjois-Lapissa vuonna 2012. Kesän lämpimin kuukausi oli poikkeuksellisesti elokuu, mikä on tapahtunut viimeksi vuonna 2006. Kesän korkein lämpötila, 31,4 °C, mitattiin Kouvolan Utissa heinäkuun 3. päivänä.

Kesän sademäärässä oli suuria eroja maan eri osien välillä. Runsaimmin satoi Kainuussa, Koillismaalla ja Etelä-Lapin kaakkoisosassa, joissa sadetta kertyi lähes 300 mm eli paikoin puolitoistakertaisesti tavanomaiseen nähden. Vähiten satoi Ahvenanmaalla, Pohjanmaan rannikolla, Kaakkois-Suomesta Pirkanmaalle ulottuvalla alueella ja Luoteis-Lapissa, jossa sademäärä jäi paikoin alle 150 millimetrin eli selvästi tavanomaista niukemmaksi. Havaintoasemista sateisin oli Puolangan Kotila, jossa satoi kesän aikana 407,3 mm. Niukimmille sateille jäätiin Enontekiön Näkkälässä, jossa satoi 118 mm.

Syksy

Koko syksyn eli syys-marraskuun keskilämpötila oli koko maassa harvinaisen korkea poikkeaman ollessa suurimmassa osassa maata yli 2 astetta ja pohjoisessa paikoin yli 3 astetta. Lämpimämpi syksy on koettu suurimmassa osassa maata viimeksi vuonna 2011.

Syksyn sateet jakautuivat epätasaisesti, sillä etelässä oli tavanomaista kuivempaa ja pohjoisessa sateisempaa. Maan itäosassa sademäärä jäi harvinaisen pieneksi, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa oli paikoin jopa poikkeuksellisen sateinen syksy sademäärän kohotessa yli 200 millimetrin.

Lämpimin ja kylmin paikka kuukausittain

Ohita Vuoden 2015 säät203 taulukko
Kk
Ylin (°C)
pvm
paikka
Alin (°C)
pvm
paikka
Tammikuu
7,5
1.1.
Kristiinankaupunki Majakka
-39,6
11.1.
Utsjoki Kevo Kevojärvi
Helmikuu
9,6
10.2.
Kaarina Yltöinen
-34,1
15.2.
Salla Naruska
Maaliskuu
13,5
8.3.
Jomala Jomalaby
-28,1
22.3.
Salla Naruska
Huhtikuu
17,1
12.4.
Kauhava Lentokenttä
-15,5
12.4.
Kittilä Pokka
Toukokuu
21,7
26.5.
Mikkeli Lentoasema
-12,4
5.5.
Enontekiö Kilpisjärvi Kyläkeskus
Kesäkuu
25,4
29.6.
Mikkeli Lentoasema
-3,5
16.6.
Enontekiö Kilpisjärvi Saana
Heinäkuu
31,4
3.7.
Kouvola Utti Lentoportintie
-1,7
6.7.
Salla Naruska
Elokuu
27,8
25.8.
Turku Artukainen.
-1,1
16.8.
Kittilä Lompolonvuoma
Syyskuu
22,0
1.9.,11.9.

Lappeenranta Konnunsuo, Inari Angeli

-3,0
29.9.
Kemijärvi Lentokenttä, Salla Naruska
Lokakuu
18,0
2.10.
Maarianhamina Lentoasema
-14,5
9.10.
Kittilä Pokka
Marraskuu
14,3
3.11.
Kemiönsaari Kemiö
-27,5
23.11.
Enontekiö Näkkälä
Joulukuu
11,3
20.12
Pori Rautatieasema, Kokemäki Tulkkila
-31,3
18.12.
Utsjoki Kevo Kevojärvi

Suurin kuukauden ja vuorokauden sademäärä kuukausittain

Ohita Vuoden 2015 säät204 taulukko
Kk
kk-sade (mm)
  paikka
vrk-sade (mm)
pvm
paikka
Tammikuu
129
Tornio Torppi
34
29.1.
Tornio Torppi
Helmikuu
94
Enontekiö Kilpisjärvi Kyläkeskus
21
10.2.
Enontekiö Kilpisjärvi Kyläkeskus
Maaliskuu
89
Puolanka Paljakka
28
30.3.
Espoo Nuuksio
Huhtikuu
72
Ilomantsi Naarva
29
13.4.
Kurikka Pyörni
Toukokuu
120
Posio Raistakka
30
13.5.
Kokkola Hollihaka
Kesäkuu
183
Kärsämäki Venetpalo
59
24.6.
Vaasa Klemettilä
Heinäkuu
160
Suomussalmi Pesiö
67
16.7.
Kokemäki Tulkkila
Elokuu
98
Tornio Aapajärvi
48
28.8.
Kemijärvi Lentokenttä
Syyskuu
166
Pudasjärvi Sarakylä
53
6.9.
Jomala Jomalaby
Lokakuu
99
Puolanka Paljakka
27
22.10.
Ilomantsi Mekrijärvi
Marraskuu
132
Tornio Torppi
34
25.11.
Merikarvia Turila Alakylä
Joulukuu
122
Puolanka Paljakka
24
4.12.,6.12.
Merikarvia Turila Alakylä, Hämeenlinna Pirttikoski
Päivitetty 16.3.2023