Vuoden 2013 säät

Vuosiyhteenveto

Vuosi 2013 oli harvinaisen lämmin ja maan keskiosassa tavanomaista sateisempi.
Pitkäaikaiseen keskiarvoon (1981–2010) verrattuna keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Suurimmassa osassa maata poikkeama oli 1-2 astetta. Lämpimämpiä ovat tähän mennessä olleet ainoastaan vuodet 1938, 1989, 2011, 2000 ja 1934.

Talvi

Talvikuukausien eli joulu-helmikuun keskilämpötila vaihteli lounaisimman Suomen noin -3 asteesta Käsivarren Lapin vajaaseen -12 asteeseen. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna keskilämpötila oli maan etelä- ja länsiosassa vähän tavanomaista alempi. Kylmintä pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna oli maan lounaisimmassa osassa, jossa oli vajaan asteen verran tavanomaista kylmempää. Maan itä- ja pohjoisosassa oli jonkin verran tavanomaista lauhempaa. Suurin poikkeama oli Pohjois-Lapissa, jossa oli monin paikoin runsaan asteen verran tavanomaista lauhempaa.

Talvikuukausien sademäärä kohosi maan eteläosassa ja paikoin maan länsiosassa 120 millimetrin yläpuolelle, kun taas Pohjois-Lapissa sademäärä jäi alle 70 millimetrin. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna suurimmassa osassa maata oli tavanomaista vähäsateisempaa. Suurimmat poikkeamat löytyvät maan itäosasta ja Pohjois-Lapista, jossa sademäärä oli paikoin runsaat puolet tavanomaisesta. Ainoastaan Ahvenanmaalla sekä paikoin Uudellamaalla, Suomenselän alueella ja Länsi-Lapissa satoi jonkin verran tavanomaista enemmän.

Kevät

Lämpimästä toukokuusta huolimatta kevätkuukausien eli maalis-toukokuun keskilämpötila jäi lähes koko maassa tavanomaista alhaisemmaksi. Syynä tähän oli selvästi tavanomaista kylmempi maaliskuu. Ainoastaan pohjoisimmassa Lapissa oli paikoin hieman tavanomaista lämpimämpää. Keskilämpötila vaihteli maan eteläosan runsaasta +2 asteesta Käsivarren Lapin vajaaseen -3 asteeseen.

Kevään sademäärä oli lähes koko maassa tavanomaista pienempi. Tavanomaista enemmän satoi ainoastaan Porin ja Vaasan välisellä rannikkoalueella ja Kainuussa. Niukimmin satoi maan kaakkoisosassa, Etelä-Lapissa ja Käsivarren Lapissa, jossa jäätiin alle 60 %:iin tavanomaisesta sademäärästä.

Kesä

Kesäkuukausien eli kesä-elokuun keskilämpötila vaihteli maan kaakkoisosan runsaasta 17 asteesta Käsivarren Lapin vajaaseen 13 asteeseen. Keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi poikkeaman ollessa suurempi maan itä- ja pohjoisosassa kuin maan länsiosassa. Suurin poikkeama, runsaat 2 astetta oli Pohjois-Lapissa ja pienin poikkeama, vajaa aste länsirannikolla.

Yksittäisten kuukausien keskilämpötilat olivat melko lähellä toisiaan. Kesäkuu ja elokuu olivat tavanomaista lämpimämpiä, kun taas heinäkuun keskilämpötila oli lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Keski- ja Pohjois-Lapissa kesä oli jopa harvinaisen lämmin, eli näin lämmin kesä toistuu siellä keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Hellepäiviä oli toukokuussa ja elokuussa 9 kappaletta sekä kesäkuussa ja heinäkuussa 17 kappaletta. Touko- ja kesäkuussa hellepäiviä oli selvästi tavanomaista enemmän, kun taas heinä- ja elokuussa niitä oli tavanomainen määrä.

Kesän sademäärässä oli suuria alueellisia eroja. Vähiten satoi maan lounaisosassa sekä Itä- ja Pohjois-Lapissa, jossa sademäärä jäi monin paikoin alle 125 millimetrin, mikä on kolmanneksen alle pitkäaikaisen keskiarvon. Sen sijaan maan itä- ja keskiosassa sademäärä kohosi yleisesti tavanomaista suuremmaksi, paikoin yli 250 millimetrin.  Auringonpaistetunteja oli kesä-elokuussa suurimmassa osassa maata jonkin verran tavanomaista vähemmän. Eniten paistoi Kuopiossa, jossa paistetunteja kertyi noin 700.

Ukkoskausi painottui vahvasti kesäkuuhun. Eniten salamoi maan länsiosassa. Elokuun loppuun mennessä Suomeen kertyneet 114 000 maasalamaa ovat hieman alle pitkäaikaisen keskiarvon (138 000). Eniten ukkosti kesäkuun 27. päivänä, jolloin paikannettiin noin 28 500 maasalamaa.

Syksy

Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna syksy oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Syyskuukausien eli syys-marraskuun keskilämpötila oli korkein maan lounaisimmassa osassa, jossa se oli noin 8 astetta. Kylmintä oli Luoteis-Lapissa, jossa keskilämpötila jäi hieman nollan alapuolelle. 2000-luvulla tätä lämpimämpi syksy on koettu vuosina 2000, 2005, 2006 ja 2011.

Syksyn sademäärä oli suurin maan itäosassa, jossa satoi paikoin lähes 250 millimetriä. Tavanomaista vähemmän satoi maan läntisimmässä osassa ja Käsivartta lukuun ottamatta Lapissa. Länsi-Lapissa satoi paikoin vajaat 100 millimetriä.

 

Lämpötila- ja sadekartat

Kuukauden keskilämpötilat vertailuineen

Lämpimin ja kylmin paikka kuukausittain

kk
Ylin (°C)
pvm
paikka
Alin (°C) pvm paikka
tammikuu 5,7 1.1. Kökar Bogskär -36,1 28.1. Utsjoki Kevo Kevojärvi
helmikuu 8,0 27.2. Jomala Jomalaby -34,0 7.2. Utsjoki Kevo Kevojärvi
maaliskuu 6,8 31.3. Rantasalmi Rukkaluoto -38,2 13.3. Taivalkoski kk Urheilutie
huhtikuu 13,8 25.4. Helsinki Kumpula -29,6 9.4. Sodankylä Lokka
toukokuu 30,5 31.5. Utsjoki Kevo -9,7 2.5. Enontekiö Kilpisjärvi Kyläkeskus
kesäkuu 32,4 26.6. Liperi Tuiskavanluoto -3,2 12.6. Enontekiö Kilpisjärvi Saana
heinäkuu 29,2 28.7. Utsjoki Kevo -1,4 13.7. Salla Naruska
elokuu 28,6 7.8. Nurmijärven geofysiikan obs. -2,5 31.8. Vaala Pelso
syyskuu 23,8 8.9. Espoo Sepänkylä -6,4 30.9. Sodankylä Vuotso
lokakuu 17,5 7.10. Jomala Jomalaby -16,2 18.10. Sodankylä Lokka
marraskuu 11,1 16.11. Jomala Jomalaby -28,6 30.11. Muonio Alamuonio
joulukuu 8,6 12. ja 13.12 Jomala, Parainen -39,7 9.12. Sodankylä Vuotso
Päivitetty 6.2.2014

Vuorokauden keskilämpötila tilastopohjalla

Kuukausisademäärät vertailuineen

Suurin kuukauden ja vuorokauden sademäärä kuukausittain

kk kk-sade (mm)   paikka vrk-sade (mm) pvm paikka
tammikuu 71 Tornio Torppi 31 30.1. Tornio Torppi
helmikuu 45 Helsinki Kumpula 17 8.2. Asikkala Urajärvi
maaliskuu 37 Ristijärvi Mustavaara 23 12.3. Alavus Sulkavankylä
huhtikuu 70 Teuva Kauppilankylä 25 18.4. Merikarvia Tuorila Alakylä
toukokuu 67 Ristijärvi Mustavaara 30 29.5. Tohmajärvi Kemie
kesäkuu 197 Alajärvi Möksy 100 27.6. Lavia Riiho
heinäkuu 154 Pielavesi Venetmäki 55 5.7. Tampere Härmälä
elokuu 164 Joutsa Pärnämäki 64 14.8. Asikkala Urajärvi
syyskuu 120 Jomala Jomalaby 42 17.9. Jomala Jomalaby
lokakuu 113 Puolanka Paljakka 28 17.10. Sysmä Joutsjärvi
marraskuu 137 Virolahti Koivuniemi 22 4.11. Helsinki Kumpula
joulukuu 160 Puolanka Paljakka 37 3.12. Enontekiö Kilpisjärvi kyläkeskus
Päivitetty 6.2.2014