Vuoden 2016 sää

Vuosiyhteenveto

Vuosi 2016 oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Lämpötilapoikkeama pitkän ajan keskiarvoon nähden oli maan eteläosan vajaasta asteesta Lapin vajaaseen kahteen asteeseen. Keski- ja Pohjois-Lapissa lämpimämpi vuosi toistuu keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Esimerkiksi Sodankylässä vuosi 2016 oli aseman 108-vuotisen mittaushistorian viidenneksi lämpimin.

Talvi

Talvi eli joulu-helmikuu oli keskimäärin tavanomaista lauhempi ja laajalti harvinaisen sateinen, maan keskivaiheilla jopa ennätyksellisen sateinen. Joulu-helmikuun yhteenlaskettu sademäärä oli alueella lähes kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna.

Joulu-, ja helmikuusta poiketen sää oli tammikuussa kuitenkin tilapäisesti hyvin kylmää ja kuivaa.

Kevät

Kevät eli maalis-toukokuu oli maan itä- ja pohjoisosassa laajalti poikkeuksellisen tai jopa ennätyksellisen lämmin poikkeaman ollessa 2-3 astetta tavanomaista korkeampi. Maan länsiosassa kevät oli harvinaisen lämmin hieman alle kahden asteen poikkeamalla. Kevään sademäärä jäi suuressa osassa maata tavanomaista niukemmaksi ja Pohjois-Lapissa paikoin jopa harvinaisen niukaksi. Eniten satoi maan kaakkoisosasta Vaasaan ulottuvalla vyöhykkeellä sekä Etelä-Lapin ympäristössä.

Kesä

Kesä eli kesä-elokuu oli ennätyksellisen sateinen Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla sekä Lapissa. Sademäärä nousi näillä alueilla yleisesti yli 300 mm ja oli paikoin jopa kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Kaikkein eniten kesällä satoi Kittilän Kenttärovan asemalla, 449mm. Lähinnä maan lounaisosassa oli hieman tavanomaista kuivempi kesä.

Kesän keskilämpötila oli suuressa osassa maata hieman tavanomaista korkeampi. Suurin poikkeama, noin aste, pitkän ajan keskiarvosta oli Itä-Lapissa.

Kesän hellepäivät jakautuivat epätasaisesti. Toukokuussa hellettä oli kuutena päivänä, kesäkuussa 11, heinäkuussa 16 päivänä ja elokuulle riitti vain kaksi hellepäivää. Näin ollen kesäkuukausien hellepäivien lukumäärä oli tänä vuonna 35, mikä on tavanomainen määrä.

Missään päin maata ei ylitetty 30 asteen rajaa kuluvana kesänä ja lämpimimmäksi lukemaksi jäi Utsjoen Kevon 23. heinäkuuta mitattu 29,1 astetta. Viimeksi alle 30 asteen on jääty vuosina 2008 ja 2009.

Kesän salamamäärä jäi alle keskiarvon

Kesäkuukausina Suomessa havaittiin noin 113 000 maasalamaa, mikä jää hieman alle 135 000 keskiarvosta. Elokuussa salamointi jäi kesäkuun tapaan noin puoleen tavanomaisesta.

Syksy

Syksy eli syys-marraskuu oli keskilämpötilojen osalta lähellä tavanomaista maan etelä- ja keskiosassa, Lapissa sen sijaan oli 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Keski- ja Pohjois-Lapissa oli paikoin jopa harvinaisen lämmintä, eli keskimäärin näin lämmin syksy toistuu kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin.

Syksyllä oli suuressa osassa maata keskimääräistä kuivempaa. Maan lounaisosasta Etelä-Lappiin yltävällä alueella sademäärät olivat laajalti harvinaisen pieniä, lounaassa syksy oli muutamilla asemilla jopa mittaushistorian kuivin. Vähiten satoi Utsjoen Nuorgamissa, missä kolmen kuukauden yhteenlaskettu sademäärä oli 62 mm. Sateisinta oli maan itäosassa. Eniten satoi Vironlahdella, jossa sademäärä oli 238,3 mm.

Lämpimin ja kylmin paikka kuukausittain

Ohita Lämpimin ja kylmin paikka kuukausittain taulukko
Kk
Ylin (°C)
pvm
paikka
Alin (°C)
pvm
paikka
Tammikuu
6,5
30.1.
Hammarland Märket
-41,2
7.1.
Muonio kirkonkylä
Helmikuu
5,3
10.2.
Salo Kärkkä
-33,9
28.2.
Utsjoki Kevo Kevojärvi
Maaliskuu
12,8
29.3.
Kokemäki Tulkkila
-26,6
22.3.
Muonio kirkonkylä
Huhtikuu
19,8
30.4.
Lieksa Lampela
-18,9
18.4.
Enontekiö Kilpisjärvi kyläkeskus
Toukokuu
27,7
31.5.
Turku Artukainen
-5,2
20.5.
Enontekiö Kilpisjärvi Saana
Kesäkuu
28,6
2.6.
Turku Artukainen
-4,1
9.6.
Enontekiö Kilpisjärvi Saana
Heinäkuu
29,1
23.7.
Utsjoki Kevo
0,8
20.7.
Alajärvi Möksy
Elokuu
26,1
22.8.
Lappeenranta Konnunsuo
-2,6
30.8.
Salla Naruska
Syyskuu
23,2
7.9.
Helsinki Kumpula
-5,3
18.9.
Salla Naruska
Lokakuu
16,2
2.10.
Turku Rajakari
-9,3
17.10.
Enontekiö Näkkälä
Marraskuu
8,5
21.11.
Lumparland Långnäs satama, Pori rautatieasema
-24,7
29.11.
Sodankylä Tähtelä
Joulukuu
9,1
31.12.
Jomala Maarianhamina lentoasema
-34,0
4.12.
Utsjoki Kevo Kevojärvi

Suurin kuukauden ja vuorokauden sademäärä kuukausittain

Ohita Suurin kuukauden ja vuorokauden sademäärä kuukausittain taulukko
Kk
kk-sade (mm)
  paikka
vrk-sade (mm)
pvm
paikka
Tammikuu
75
Merikarvia Tuorila
31,3
8.1.
Merikarvia Tuorila
Helmikuu
132
Kouvola Anjala
22,8
12.2.
Inari Saariselkä matkailukeskus
Maaliskuu
36
Virolahti Koivuniemi
17,5
8.3.
Tohmajärvi Kemie
Huhtikuu
87
Hämeenlinna Pirttikoski
26,5
26.4.
Kouvola Utti Lentoportintie
Toukokuu
161
Pudasjärvi Jaurakkajärvi
90,6
30.5.
Pudasjärvi Jaurakkajärvi
Kesäkuu
150
Kajaani Petäisenniska
82,4
18.6.
Kurikka Pyörni
Heinäkuu
197
Kittilä Kenttärova
74,3
3.7.
Rautavaara Ylä-Luosta
Elokuu
206
Mustasaari Riimala
74,7
14.8.
Teuva Kauppilankylä
Syyskuu
101
Virolahti Koivuniemi
60,1
3.9.
Espoo Tapiola
Lokakuu
97
Kouvola Utti Lentoportintie
47,0
30.10.
Kouvola Utti Lentoportintie
Marraskuu
103
Tornio Aapajärvi
30,5
18.11.
Isojoki Kärjenkoski
Joulukuu
82
Enontekiö Kilpisjärvi kyläkeskus
21,2
4.12.
Lieksa Koli