Vuoden 2016 sää

Vuosiyhteenveto

Vuosi 2016 oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Lämpötilapoikkeama pitkän ajan keskiarvoon nähden oli maan eteläosan vajaasta asteesta Lapin vajaaseen kahteen asteeseen. Keski- ja Pohjois-Lapissa lämpimämpi vuosi toistuu keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Esimerkiksi Sodankylässä vuosi 2016 oli aseman 108-vuotisen mittaushistorian viidenneksi lämpimin.

Talvi

Talvi eli joulu-helmikuu oli keskimäärin tavanomaista lauhempi ja laajalti harvinaisen sateinen, maan keskivaiheilla jopa ennätyksellisen sateinen. Joulu-helmikuun yhteenlaskettu sademäärä oli alueella lähes kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna.

Joulu-, ja helmikuusta poiketen sää oli tammikuussa kuitenkin tilapäisesti hyvin kylmää ja kuivaa.

Kevät

Kevät eli maalis-toukokuu oli maan itä- ja pohjoisosassa laajalti poikkeuksellisen tai jopa ennätyksellisen lämmin poikkeaman ollessa 2-3 astetta tavanomaista korkeampi. Maan länsiosassa kevät oli harvinaisen lämmin hieman alle kahden asteen poikkeamalla.

Kevään sademäärä jäi suuressa osassa maata tavanomaista niukemmaksi ja Pohjois-Lapissa paikoin jopa harvinaisen niukaksi. Eniten satoi maan kaakkoisosasta Vaasaan ulottuvalla vyöhykkeellä sekä Etelä-Lapin ympäristössä.

Kesä

Kesä eli kesä-elokuu oli ennätyksellisen sateinen Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla sekä Lapissa. Sademäärä nousi näillä alueilla yleisesti yli 300 mm ja oli paikoin jopa kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Kaikkein eniten kesällä satoi Kittilän Kenttärovan asemalla, 449mm. Lähinnä maan lounaisosassa oli hieman tavanomaista kuivempi kesä.

Kesän keskilämpötila oli suuressa osassa maata hieman tavanomaista korkeampi. Suurin poikkeama, noin aste, pitkän ajan keskiarvosta oli Itä-Lapissa.

Kesän hellepäivät jakautuivat epätasaisesti. Toukokuussa hellettä oli kuutena päivänä, kesäkuussa 11, heinäkuussa 16 päivänä ja elokuulle riitti vain kaksi hellepäivää. Näin ollen kesäkuukausien hellepäivien lukumäärä oli tänä vuonna 35, mikä on tavanomainen määrä.

Missään päin maata ei ylitetty 30 asteen rajaa kuluvana kesänä ja lämpimimmäksi lukemaksi jäi Utsjoen Kevon 23. heinäkuuta mitattu 29,1 astetta. Viimeksi alle 30 asteen on jääty vuosina 2008 ja 2009.

Kesän salamamäärä jäi alle keskiarvon

Kesäkuukausina Suomessa havaittiin noin 113 000 maasalamaa, mikä jää hieman alle 135 000 keskiarvosta. Elokuussa salamointi jäi kesäkuun tapaan noin puoleen tavanomaisesta.

Syksy

Syksy eli syys-marraskuu oli keskilämpötilojen osalta lähellä tavanomaista maan etelä- ja keskiosassa, Lapissa sen sijaan oli 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Keski- ja Pohjois-Lapissa oli paikoin jopa harvinaisen lämmintä, eli keskimäärin näin lämmin syksy toistuu kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin.

Syksyllä oli suuressa osassa maata keskimääräistä kuivempaa. Maan lounaisosasta Etelä-Lappiin yltävällä alueella sademäärät olivat laajalti harvinaisen pieniä, lounaassa syksy oli muutamilla asemilla jopa mittaushistorian kuivin. Vähiten satoi Utsjoen Nuorgamissa, missä kolmen kuukauden yhteenlaskettu sademäärä oli 62 mm. Sateisinta oli maan itäosassa. Eniten satoi Vironlahdella, jossa sademäärä oli 238,3 mm.

Kuukauden keskilämpötilat vertailuineen

Lämpimin ja kylmin paikka kuukausittain

kk
Ylin (°C)
pvm
paikka
Alin (°C) pvm paikka
tammikuu 6,5 30.1. Hammarland Märket -41,2 7.1. Muonio kirkonkylä
helmikuu 5,3 10.2. Salo Kärkkä -33,9 28.2. Utsjoki Kevo Kevojärvi
maaliskuu 12,8 29.3. Kokemäki Tulkkila -26,6 22.3. Muonio kirkonkylä
huhtikuu 19,8 30.4. Lieksa Lampela -18,9 18.4. Enontekiö Kilpisjärvi kyläkeskus
toukokuu 27,7 31.5. Turku Artukainen -5,2 20.5. Enontekiö Kilpisjärvi Saana
kesäkuu 28,6 2.6. Turku Artukainen -4,1 9.6. Enontekiö Kilpisjärvi Saana
heinäkuu 29,1 23.7. Utsjoki Kevo 0,8 20.7. Alajärvi Möksy
elokuu 26,1 22.8. Lappeenranta Konnunsuo -2,6 30.8. Salla Naruska
syyskuu 23,2 7.9. Helsinki Kumpula -5,3 18.9. Salla Naruska
lokakuu 16,2 2.10. Turku Rajakari -9,3 17.10. Enontekiö Näkkälä
marraskuu 8,5 21.11. Lumparland Långnäs satama, Pori rautatieasema -24,7 29.11. Sodankylä Tähtelä
joulukuu 9,1 31.12. Jomala Maarianhamina lentoasema -34,0 4.12. Utsjoki Kevo Kevojärvi

Kuukausisademäärät vertailuineen

Suurin kuukauden ja vuorokauden sademäärä kuukausittain

kk kk-sade (mm)   paikka vrk-sade (mm) pvm paikka
tammikuu 75 Merikarvia Tuorila 31,3 8.1. Merikarvia Tuorila
helmikuu 132 Kouvola Anjala 22,8 12.2. Inari Saariselkä matkailukeskus
maaliskuu 36 Virolahti Koivuniemi 17,5 8.3. Tohmajärvi Kemie
huhtikuu 87 Hämeenlinna Pirttikoski 26,5 26.4. Kouvola Utti Lentoportintie
toukokuu 161 Pudasjärvi Jaurakkajärvi 90,6 30.5. Pudasjärvi Jaurakkajärvi
kesäkuu 150 Kajaani Petäisenniska 82,4 18.6. Kurikka Pyörni
heinäkuu 197 Kittilä Kenttärova 74,3 3.7. Rautavaara Ylä-Luosta
elokuu 206 Mustasaari Riimala 74,7 14.8. Teuva Kauppilankylä
syyskuu 101 Virolahti Koivuniemi 60,1 3.9. Espoo Tapiola
lokakuu 97 Kouvola Utti Lentoportintie 47,0 30.10. Kouvola Utti Lentoportintie
marraskuu 103 Tornio Aapajärvi 30,5 18.11. Isojoki Kärjenkoski
joulukuu 82 Enontekiö Kilpisjärvi kyläkeskus 21,2 4.12. Lieksa Koli