ACCC Lippulaiva (Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus, 2021-) auttaa Suomea, EU:ta ja viime kädessä maailmaa pääsemään Pariisin ilmastotavoitteisiin ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen kestävin, kustannustehokkain ja tutkimuspohjaisin ratkaisuin. Me tutkimme keinoja ilmastonmuutoksen hillintään metsien ja maan hiilensidontaa kasvattamalla. Tutkimme myös ilmanlaatua ja sen kytköstä ilmastoon ja terveyteen tavoitteena puhdas ilma. Aktiivinen yhteistyö osaamiskeskuksen poikkitieteellisen tutkimuksen ja julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välillä mahdollistaa tehokkaat hillintä- ja sopeutumistoimet kansallisesti ja kansainvälisesti ja auttaa ilmastopolitiikan toteuttamisessa. Yritysyhteistyö synnyttää uusia käytännön ratkaisuja, kuten ilmakehän mittaus instrumentteja, ilmaston ja ilmanlaadun analyysi- ja seurantapalveluita sekä parempia monitasoisia aineistoja kytkeviä verifikaatioratkaisuja. Kumppanit: Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos, Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Lisätietoja: Hilppa Gregow, useita osaajia yksiköstä osallistuu Lippulaivaan.

Carbon Busters -hankkeen (2023–2024) keskiössä ovat asiantuntijaverkostot, innovaatiot ja yhteistoiminnan kehittäminen. Hankkeessa kehitettävä oppimisympäristö Hiilitalli on paikka, jossa pienten ja keskisuurten yritysten, oppijoiden, oppilaitosten, tutkimuslaitosten sekä kuntatoimijoiden osaamisen tarpeet ja tarjonta kohtaavat. Ilmatieteen laitos tuo hankkeeseen asiantuntijuutta ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoimien sekä ilmastonmallinnuksen ja mikroklimatologisten mittauksien teemoissa. Kumppanit: Metropolia (hankekoordinaattori), VTT. Rahoitus: Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan Unionin osarahoittama. Yhteyshenkilö: Eeva Kuntsi-Reunanen.

CHAMPS (Psyykkinen ja fyysinen terveys sekä yhteiskunnalliset haasteet ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, 2020–2024) tutkii ilmaston vaikutuksia terveyteen hyödyntäen mm. tietoja suomalaisten terveysrekistereistä, sairauspoissaoloista ja kuolleisuudesta. Erityisesti tutkimme auringonsäteilyn ja sen spektrin vaikutuksia mielenterveyteen ja kaamosoireisiin. Tämä koskettaa laajemminkin maapallon pohjoisia alueita ilmaston muuttuessa. Lisäksi tutkimme väestörakenteen, sosioekonomisten tekijöiden ja terveydentilan osuutta säähän ja ilmastoon liittyvissä terveysriskeissä. Tulosten perusteella ennakoidaan terveydentilan muutoksia ilmastonmuutoksen ja sopeutumisen eri skenaarioissa. Yhdessä sidosryhmien kanssa tunnistetaan sopeutumiskeinoja osana laajempia poliittisia tavoitteita. Hanke on osa Suomen akatemian Ilmastonmuutos ja terveys – ohjelmaa (CLIHE). Hankkeessa ovat IL:n lisäksi mukana THL (koord.), Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto ja SYKE. Yhteyshenkilö: Reija Ruuhela.

ClimComp (Ilmastonmuutoksen tehokkaan hillinnän ja sopeutumisen kompetenssien oppiminen koulutusjärjestelmässä, 01.02.2021–30.11.2024). Hankkeessa tutkimme kompetensseja, joita tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoimien läpiviemiseksi yhteiskunnassa sekä sitä, kuinka näitä kompetensseja opitaan ja opetetaan koulutusjärjestelmässä. Ilmasto-osaamista tarvitaan akuutisti kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Väitämme, että aktiivisessa yhteistyössä viimeisimmän tutkimuksen, koulutusjärjestelmän ja yhteiskunnan välillä syntyy optimaalisia oppimisen hetkiä, jolloin ilmastokompetensseja opitaan. Yhteistyössä ilmakehätutkijoiden, ilmastomallittajien, kasvatustieteilijöiden ja psykologien kanssa tutkimme näitä optimaalisia oppimisen hetkiä projektioppimisen, tutkimus-käytäntö-kumppanuuksien ja verkko-oppimisen ympäristöissä (nuorten parissa). Hankkeemme tuotoksena ehdotamme systeemisiä muutoksia koulutusjärjestelmään, jotta näitä ilmastokompetensseja opittaisiin ja opetettaisiin tehokkaammin sekä kehitämme uusia nuorille suunnattuja ilmasto-oppimisen työkaluja. Kumppanit: HY, IL. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilö: Hilppa Gregow, myös vanhempi tutkija Andrea Vajda osallistuu.

EU-OPERANDUM-hankkeen (Open-air laboratories to manage hydro-meteorological risks, 2018–2022) tarkoituksena on vähentää sään ja ilmaston mm. vesistöille aiheuttamia riskejä luontopohjaisten ratkaisujen avulla. Suomessa tutkitaan vesien ravinne- ja kiintoainekuormitusten muuttumista erilaisissa ilmasto-olosuhteissa Puruveden alueella. Kuormituksen vähentämistoimia suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä alueen sidosryhmien kanssa. Lisäksi Ilmatieteen laitos arvioi kehitettävien luontopohjaisten ratkaisujen soveltuvuutta ja hyötyjä Euroopassa. Rahoittaja: EU Horizon 2020. Yhteyshenkilö: Heikki Tuomenvirta.

FACTOR (Kohdataan järjestelmänmuutos yhdessä: Kansalaisdeliberaatio informoidussa ja oikeudenmukaisessa ilmastosiirtymässä, 01.02.2021–30.11.2024) tutkii sitä, millä tavoin puntaroiva kansalaiskeskustelu voi edistää oikeudenmukaista ja tietoon perustuvaa ilmastosiirtymää. FACTOR analysoi yksilöiden vinoumien ja virhekäsitysten kaltaisia esteitä ilmasto-oikeudenmukaisuutta koskevalle yhteisymmärrykselle sekä sitä, miten puntaroiva keskustelu voisi mahdollisesti poistaa näitä esteitä. FACTOR järjestää puntaroivan kansalaiskeskustelun foorumeita, jotka auttavat kansalaisia ja päätöksentekijöitä tekemään informoituja ja tasapuolisia arvioita ilmastosiirtymistä. Alueellisella tasolla järjestetään kolme kansalaisraatia, joiden tehtävänä on puntaroida alueellisia siirtymiä koskevia tiekarttoja. Kansallisella tasolla järjestetään puntaroiva kansalaispaneeli verkossa. Paneelin tehtävänä on kehittää tapoja, joilla ilmastonmuutosta koskevaa tietoa esitetään Ilmasto-opas.fi -sivustolla. FACTOR tutkii puntaroivan kansalaiskeskustelun vaikutuksia päätöksentekoon ja laajempaan yleisöön kyselyjen, haastattelujen ja kenttäkokeiden avulla. Kumppanit: Turun yliopisto (TY), IL, HY, SYKE, Luke. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilö: Anna Luomaranta.

FINSCAPES (Tutkimusta ja päätöksentekoa tukevien kansallisten ilmastonmuutoksen skenaarioiden alueelliset ja järjestelmätason ulottuvuudet, 2021–2024). Hankkeen tarkoituksena on tuottaa uusia vaihtoehtoisia skenaarioita, joiden avulla voidaan tutkia erilaisia mahdollisia tulevaisuuden näkymiä Suomessa vuosisadan loppuun saakka. Päämääränä on edistää skenaarioiden suunnittelua, kehitystä ja tehokasta soveltamista. Hankkeessa laaditaan uusien ilmastomallitulosten pohjalta kansallisia ja alueellisia ilmastoskenaarioita, jotka sisältävät uutta tietoa sään ääri-ilmiöistä ja sääilmiöiden yhteisvaikutuksista. Ilmastoskenaariot yhdistetään hankkeessa tuotettuihin sanallisiin kuvauksiin mahdollisista sosioekonomisista muutoksista tulevaisuudessa. Siten luodaan alueellisia ja kansallisia integroituja systeemitason skenaarioita. Näiden käyttöä havainnollistetaan maa- ja elintarviketaloutta ja kaupunkijärjestelmiä koskevien esimerkkitutkimusten avulla. Hankkeessa ovat mukana Suomen ympäristökeskus (koordinaattori), ja Luonnonvarakeskus ja Ilmatieteen laitos. Rahoitus: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilö: Kirsti Jylhä.

FOSTER (Tulevaisuuden monitavoitteiset metsät ja niihin kohdistuvat riskit muuttuvassa ilmastossa, 2021–2023). Hanke tuottaa metsänhoidon, riistapolitiikan ja maankäytön ratkaisuja, joissa huomioidaan abioottiset ja bioottiset tuhoriskit sekä metsien monitoiminnallisuus. Hankkeessa simuloidaan erilaisia metsänhoidon, maankäytön ja riistapolitiikan skenaarioita maisema-, suuralue-, ja kansallisella tasolla tulevaisuuden erilaiset metsätuhoriskit huomioon ottaen. Näiden skenaarioiden taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset otetaan huomioon erilaisten ekosysteemipalveluita ja biodiversiteettiä kuvaavien mittareiden kautta. Simulaatioissa tarkastellaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin muutoksia, ja ekosysteemipalveluiden pysyvyyden avulla arvioidaan metsien kykyä sopeutua muuttuvan ilmaston myötä lisääntyviin tuhoriskeihin. Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö. Yhteyshenkilö: Juha Aalto.

HEATCLIM-hankkeessa (Kuumuuden terveyshaitat muuttuvassa ilmastossa, 2020–2023) selvitämme, miten usein helleaaltoja tulevaisuudessa esiintyy ja kuinka tukaliksi ne muuttuvat ilmastonmuutoksen seurauksena. Lisäksi tutkimme kuumuuden ennustettavuutta muutaman viikon aikajänteellä. Altistuminen kuumuudelle lisää sairastuvuutta ja kuolleisuutta erityisesti herkissä väestöryhmissä. Konsortiohankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa korkeiden kesäajan lämpötilojen vaikutuksesta terveyteen pohjoisilla alueilla sekä tarjota kustannustehokkaita ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Hankkeen viimeisessä vaiheessa lasketaan kuumuuden aiheuttamia terveyshaittoja käyttäen pohjana useita vaihtoehtoisia ilmasto-, yhteiskunta- ja sopeutumisskenaarioita. Hankkeessa ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Aalto-yliopisto sekä Ilmatieteen laitos. Rahoitus: Suomen Akatemia, Ilmastonmuutos ja terveys (CLIHE). Yhteyshenkilö: Kirsti Jylhä.

HIILIPOLKU (Sopeutuva hillintä: yhteistoimin metsien hiilensidontaan, 2012–2024) HIILIPOLKU-hankkeen päätavoitteena on luoda eri toimijoiden kumppanuuteen perustuvia yhteistoiminnan käytäntöjä, jotka tuuppaavat metsänomistajia ja muita paikallisia metsätalouden toimijoita metsien hiilensidontaan. Hankkeessa kehitettävät hiilensidonnan käytännöt palvelevat myös vesiensuojelua ja monimuotoisuutta, perustuvat tutkittuun tietoon ja ne koetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisiksi ja palkitseviksi. Hankkeessa ovat mukana Luonnonvarakeskus ja Ilmatieteen laitos. Rahoitus: Maa- ja metsätalousministeriö, Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma. Yhteyshenkilö: Heikki Tuomenvirta.

LIFE-IP CANEMURE (Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia, 2018–2024). Suomen ympäristökeskus SYKEn koordinoiman hankkeen tavoitteina on edistää älykästä ja vähähiilistä liikkumista, lisätä hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Lisäksi tuetaan prosesseja, joilla luodaan kestävää kaupunkirakennetta sekä edellytyksiä vähähiiliselle tuotannolle ja kulutukselle. Hankkeessa edistetään myös maa- ja metsätalouden siirtymistä vähäpäästöisiin maaperän hoitomenetelmiin erityisesti turvemailla. Ilmatieteen laitoksen vetämän osahankkeen tavoitteena on kehittää ilmastokestävän alue- ja kaupunkisuunnittelun ohjeet, joissa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen. Osahanke toteutetaan Ilmatieteen laitoksen ja SYKEN yhteistyönä. Rahoitus: EU LIFE-IP. Yhteyshenkilöt: Thomas Kühn.

PIISA-hankkeessa (Piloting Innovative Insurance Solutions for Adaptation, 2023–2026) 12 eurooppalaista yhteistyökumppania kehittää yhdessä ilmastokestäviä vakuutusportfolioita ja tapoja jakaa ilmastoon liittyvää riski- ja vaikutusdataa. Hankkeen keskiössä ovat toimialoista maa- ja metsätalous sekä kaupungit ja niiden asukkaiden hyvinvointi. Hanketta koordinoi Ilmatieteen laitos. Rahoitus: EU Horizon. Yhteyshenkilö: Hilppa Gregow.

PREDICT-hankkeessa (Predicting extreme weather and sea level for nuclear power plant safety, 2019–2023) tutkitaan ydinvoimalaitosten toiminnan ja turvallisuuden kannalta merkityksellisiä sääilmiöitä ja meriveden korkeuden vaihteluita. Tavoitteena on tarkentaa arvioita poikkeuksellisten sääilmiöiden ja meritulvien esiintymistaajuuksista voimalaitospaikoilla Suomen muuttuvassa ilmastossa ja lisäksi osoittaa, että nykyaikaiset säänennustusjärjestelmät kykenevät tuottamaan ydinturvallisuuden kannalta entistä hyödyllisempiä tietoja. Tuloksena saadaan uutta tietoa mm. sankoista rannikkolumisateista, poikkeuksellisen korkean meriveden toistuvuusarvioiden epävarmuuksista ja rankkasateiden esiintymisestä samanaikaisesti korkean meriveden tilanteiden kanssa. Tuloksia voidaan hyödyntää ydinvoimaloiden ja muunkin kriittisen infrastruktuurin suunnittelun ja turvallisuuden tukena. Rahoittaja: VYR SAFIR2022-tutkimusohjelman kautta. Yhteyshenkilö: Kirsti Jylhä.

RESICLIM-hanke (Arktisten maaekosysteemien resilienssi bioilmaston muuttuessa, 2021–2025) tutkii arktisten ekosysteemien viimeaikaisia muutoksia ja niitä sääteleviä ilmastollisia ja paikallisia tekijöitä. Hankkeessa hyödynnetään uusimpia ilmastoaineistoja ja pitkiä tarkan erotuskyvyn satelliittikuva-aikasarjoja, joilla selvitetään paikallisten ekosysteemien muutoksia ja niiden syitä. RESICLIM-konsortion tavoitteena on tuottaa karttoja sekä arktisen alueen muutoksista että resilienssistä, eli ekosysteemin kyvystä vastustaa muutosta ja palautua siitä. Tutkimuksen tulokset ja menetelmät tukevat päätöksentekoa ja suojelutoimia arktisilla alueilla. Rahoittaja: Suomen akatemia. Yhteyshenkilö: Juha Aalto.

SLUPSU/SMARTLAND (2019–2025). Hanke auttaa tunnistamaan ja kehittämään vaikuttavia maankäyttöpoliittisia toimintatapoja hakien ratkaisuja seuraaviin kaupunkien ongelmiin: 1) asumisen saatavuuteen ja hintaan, 2) asuinalueiden eriytymiskehitykseen ja 3) kaupunkien hiilidioksidipäästöihin ja energiankulutukseen. Maankäyttöpolitiikka määritellään laajasti, ja hankkeessa tutkitaan sekä perinteisempien hallinnolliseen päätöksentekoon pohjautuvien että taloudellisten ohjauskeinojen (kannustimien) ja  informaatio-ohjauksen vaikutuksia. Tutkimuksen keinoin tunnistetaan olemassa olevia ja kokonaan uusia keinoja, joilla kaupunkikehitystä voidaan tehokkaasti ohjata kestävämpään suuntaan huomioiden kaikki mainitut kolme ulottuvuutta ja niiden yhteisvaikutukset. Lisäksi hanke tutkii ja kehittää näitä keinoja ja niiden käyttöönottoa kaupunkisuunnittelun ja -kehittämisen keskeisten toimijoiden kanssa. Myös tutkimuspohjaisia pitkän aikavälin skenaarioita käytetään yhteiskehittämisen välineinä. Rahoittaja: Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto. Yhteyshenkilö: Reija Ruuhela.

VECLIMIT (Vektorivälitteiset taudit ja ilmastonmuutos Suomessa: kartoittaminen, mallintaminen ja torjunta, 2020–2023.) Vektorivälitteiset infektiotaudit ovat kasvava terveysuhka. Riskinarvioita tehdessä tulee ottaa huomioon kaikki osatekijät: isäntäeläimet, vektorit, mikrobilajit, ihmisten altistuminen ja ympäristö – etenkin muuttuva ilmasto. Tämän konsortion (Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistot, Luke, THL, Ruokavirasto ja Ilmatieteen laitos) tavoitteena on arvioida näitä terveysriskejä suhteessa ilmastonmuutokseen. Tämä saavutetaan integroimalla olemassa olevia pitkäaikaisaineistoja tautitapauksista, isäntä- ja vektorilajeista ja ympäristöstä, sekä keräämällä tarvittavaa lisäaineistoa empiirisillä kenttäkokeilla. Kun ymmärretään, mitkä tautien levinneisyyteen vaikuttavat tekijät ovat ilmastoriippuvaisia, voidaan mallintaa ja ennustaa muutoksia ja siten tuottaa tietoa näiden terveysuhkien minimoimiseksi. Tutkimuksen keskiössä ovat puutiaisvälitteiset infektiotaudit (borrelioosi ja puutiaisaivokuume), mutta menetelmät sopivat muidenkin ilmastoriippuvaisten infektiotautien mallinnukseen. Rahoitus: Suomen Akatemia, Ilmastonmuutos ja terveys (CLIHE). Yhteyshenkilö: Hilppa Gregow.