Tarkempaa Alueellista Palvelua Suomen Ilmastosta (TAPSI)
TAPSI-hankkeessa kehitetään uusia palveluita, jotka tarjoavat alueellisesti entistä tarkempaa ilmastotietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja ymmärtämisen tueksi Suomessa. Hankkeessa tuotetaan ilmastomalliaineistoista mahdollisimman tarkkoja ilmastonmuutosennusteita Suomen eri alueille. Lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan neljään Suomen kaupunkiin kaupunkimittausverkostot, jotka tarjoavat tiheämmällä resoluutiolla kaupunki-ilmastotietoa, joka esitetään interaktiivisena datapalveluna ja karttana verkkosivuilla.
Hankkeen kuvaus
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nyt hyvin tunnistettavissa, ja ne tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi tarvitsemme konkreettisia ratkaisuja siitä, miten voimme varautua tuleviin muutoksiin. Suurin osa ihmisperäisistä päästöistä on peräisin kaupungeista tai ne syntyvät kaupunkeihin liittyvistä toiminnoista. Kaupunkeihin kohdistuu myös monia ilmastoriskejä, kuten hellejaksoja, rankkasateita, tulvia ja myrskyjä. Suurin osa väestöstä asuu kaupunkialueilla, joten kaupungeilla on tärkeä rooli ilmastonmuutokseen varautumisessa ja sopeutumisessa.
TAPSI muodostuu kahdesta työpaketista. Työpaketti 1:ssä tuotamme malliaineistopohjaista ilmastotietoa mahdollisimman tarkalla resoluutiolla koko Suomeen. Työpaketti 2:ssa kehitämme kaupunki-ilmastomittausverkostoja, joiden havainnot visualisoidaan lähes reaaliaikaisesti, ja niitä käytetään myös tarkentamaan ilmastomalliennusteita kaupunkien mittakaavassa.
Työpaketti 1. Ilmastomalliaineistojen hyödyntäminen
Työpaketissa selvitämme, mitä alueellisia ilmastomalliaineistoja voidaan hyödyntää, kun pyrimme tuottamaan alueellisesti tarkempia ilmastonmuutosarvioita koko Suomelle. Hyödynnettäviä aineistoja ovat alueelliset EURO-CORDEX-ilmastomallit, korkearesoluutioinen HCLIM-ilmastomalli sekä globaalit CMIP6-ilmastomalliaineistot interpoloituna 10 km:n hilaan.
Malliaineistoille tehtävän laaduntarkistuksen jälkeen tuotamme soveltuvista aineistoista ilmastonmuutosarvioita kahdelle tulevaisuuden jaksolle: 2040–2070 ja 2070–2100. Tarkastelemme keskilämpötilojen lisäksi äärisääilmiöitä, kuten hellejaksoja, talviaikaisia nollanylitystilanteita, kesäaikaisia rankkasateita, talviaikaisia runsaita vesisateita sekä voimakkaita lumipyryjä. Lisäksi pyrimme tuottamaan tietoa myös konvektiivisten sääilmiöiden, kuten ukkosten, esiintyvyydestä tulevassa ilmastossa.
Työpaketti auttaa vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
Kuinka hyvin alueelliset ilmastomallisimulaatiot pystyvät kuvaamaan ilmasto-olosuhteita eri puolilla Suomea?
Millaisiin äärisääilmiöiden muutoksiin eri puolilla Suomea on syytä varautua ilmaston lämpenemisen edetessä?
Työpaketin tuloksista tuotetaan tietoa, jota jaetaan ja visualisoidaan Ilmasto-opas.fi-palvelun kautta. Tavoitteena on mm. tuottaa interaktiivinen karttatyökalu, jonka avulla käyttäjä voi tarkastella laskettuja ilmastonmuutosarvioita eri puolilla Suomea kuluvan vuosisadan puolivälissä tai lopussa.
Työpaketti 2. Kaupunkimittausverkosto
Työpaketissa kehitämme mittausverkostoja, joiden avulla voimme monitoroida kaupunki-ilmastoa entistä paremmalla resoluutiolla. Työpaketti auttaa vastaamaan seuraaviin kaupunki-ilmastoa koskeviin kysymyksiin:
Miten rakennettu ympäristö vaikuttaa ilmasto-olosuhteisiin kaupunkialueella?
Miten kaupunkiympäristö ja sen vihreä ja sininen infrastruktuuri vaikuttavat paikallisiin ilmasto-olosuhteisiin?
Miten nämä vaikutukset ovat havaittavissa kaupungin eri osissa?
Mittausverkostot tarjoavat paremmalla resoluutiolla lämpötila- ja kosteustietoa kaupungissa. Sen myötä voidaan tarkemmin tutkia ja mallintaa kaupungin mikroilmastollisia ominaisuuksia, kuten esimerkiksi lämpösaarekeilmiötä, joka on yhä ajankohtaisempi aihe kaupungeissa ilmastonmuutoksen edetessä ja johon on syytä varautua. Ajantasainen kaupunkirakenteen lämpötila- ja kosteustieto hyödyttää myös jo nykyhetkessä kaupunkien kunnossapitoa mm. rakennusten, infran ja viheralueiden osalta.
Mittausverkostoja on alustavasti suunniteltu kolmeksi vuodeksi neljään Suomen kaupunkiin: Helsinkiin, Tampereelle, Ouluun ja Rovaniemelle. Verkostojen laajuutta ja määrää on tarkoitus kasvattaa, ja tarkoituksena on saada tästä pysyvä ilmastopalvelu kaupunkilaisten käyttöön. Kaupunkilaiset pääsevät käyttämään havaintoja maksutta Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelun kautta, minne havainnot tulevat päivittymään lähes reaaliajassa. Mittareita sijoitetaan pääosin rakennettuun ympäristöön, mm. kerrostalo- ja pientaloalueille, sekä puistoihin ja virkistysalueille.
Hankkeen perustiedot
Hankkeen kesto: 2023–2025
Hankkeen toteuttaja: Ilmatieteen laitos
Rahoitus: LähiTapiola
Teemaan liittyvät hankkeet