Päättyneet hankkeet
ACCLIM (2006–2010) Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten. Yhteyshenkilö: Kirsti Jylhä.
ADAPT (Adaptation of forest management to climate change: uncertainties, impacts and risks to forests and forestry in Finland, 2012–2016). Ilmatieteen laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistutkimushanke, joka liittyi metsien kasvun ja hoidon sopeuttamiseen huomioiden ilmastonmuutoksen tuomat riskit. Yhteyshenkilöt: Hilppa Gregow, Ari Venäläinen.
ALARM (Assessing large scale risks for biodiversity with tested methods, 2004–2009)
BACC (BALTEX Assessment of Climate Change for the Baltic Sea Basin) Yhteyshenkilö: Heikki Tuomenvirta.
CAREPOL Hankkeessa tutkittiin ilmastonmuutokseen liittyvän tutkimustiedon ja ilmastonmuutosskenaarioiden käyttöä päätöksenteossa ja tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välistä kommunikointia sekä sen parantamista. Yhteyshenkilö: Heikki Tuomenvirta.
CCCRP (Climate Change Community Response Portal, 2009–2012) Ilmasto-opas.fi-sivuston kehittämishanke. Rahoittaja: EU Life+. Yhteyshenkilö: Juha A. Karhu (Ilmasto-opas.fi)
CES, Climate and Energy Systems: Risks, potential, adaptation
CHAMPS (Psyykkinen ja fyysinen terveys sekä yhteiskunnalliset haasteet ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, 2020–2024) tutki ilmaston vaikutuksia terveyteen hyödyntäen mm. tietoja suomalaisten terveysrekistereistä, sairauspoissaoloista ja kuolleisuudesta. Erityisesti tutkimme auringonsäteilyn ja sen spektrin vaikutuksia mielenterveyteen ja kaamosoireisiin. Lisäksi tutkimme väestörakenteen, sosioekonomisten tekijöiden ja terveydentilan osuutta säähän ja ilmastoon liittyvissä terveysriskeissä. Tulosten perusteella ennakoitiin terveydentilan muutoksia ilmastonmuutoksen ja sopeutumisen eri skenaarioissa. Yhdessä sidosryhmien kanssa tunnistettiin sopeutumiskeinoja osana laajempia poliittisia tavoitteita. Hanke oli osa Suomen akatemian Ilmastonmuutos ja terveys – ohjelmaa (CLIHE). Hankkeessa olivat IL:n lisäksi mukana THL (koord.), Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto ja SYKE. Yhteyshenkilö: Reija Ruuhela.
ClimComp (Ilmastonmuutoksen tehokkaan hillinnän ja sopeutumisen kompetenssien oppiminen koulutusjärjestelmässä, 01.02.2021–30.11.2024). Hankkeessa tutkimme kompetensseja, joita tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoimien läpiviemiseksi yhteiskunnassa sekä sitä, kuinka näitä kompetensseja opitaan ja opetetaan koulutusjärjestelmässä. Ilmasto-osaamista tarvitaan akuutisti kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Väitämme, että aktiivisessa yhteistyössä viimeisimmän tutkimuksen, koulutusjärjestelmän ja yhteiskunnan välillä syntyy optimaalisia oppimisen hetkiä, jolloin ilmastokompetensseja opitaan. Yhteistyössä ilmakehätutkijoiden, ilmastomallittajien, kasvatustieteilijöiden ja psykologien kanssa tutkimme näitä optimaalisia oppimisen hetkiä projektioppimisen, tutkimus-käytäntö-kumppanuuksien ja verkko-oppimisen ympäristöissä (nuorten parissa). Hankkeemme tuotoksena ehdotimme systeemisiä muutoksia koulutusjärjestelmään, jotta näitä ilmastokompetensseja opittaisiin ja opetettaisiin tehokkaammin sekä kehitämme uusia nuorille suunnattuja ilmasto-oppimisen työkaluja. Kumppanit: HY, IL. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilö: Hilppa Gregow, myös vanhempi tutkija Andrea Vajda osallistui.
CLIPS (CLImate services supporting Public activities and Safety, 2016–2018). Hanke kehittää yhdessä kansalaisten kanssa uusia 0–46 vuorokauden mittaisia vaikutusennusteita tukemaan sääolosuhteisiin varautumista. Hanke keskittyy yhtä lailla Suomen kaupunki-, maaseutu- ja merialueille. Keskeiset käytössä olevat aineistot ovat Ilmatieteen laitoksen oma havaintodata, ECMWF:n uusanalyysit ja pitkän ajan ennustetuotteet sekä PRONTO-tietokanta. CLIPS-hankkeessa pyritään tavoittamaan kansalaisia Ilmatieteen laitoksen ja Ilmasto-opas.fi-sivuston viestintäkanavien kautta ja saamaan heidät mukaan palveluiden kehittämiseen. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilö: Hilppa Gregow.
CONBIO (Metsien jatkuvan kasvatuksen merkity ilmastonmuutoksen hillinnässä. puun tuotannossa ja monimutoisuuden suojelussa, 2016). Hankkeen tavoitteena oli (1) arvioida jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuksia yhdistää puuntuotokseen, ilmastonmuutoksen hillintään ja monimuotoisuuden suojeluun liittyviä tavoitteita, ja (2) analysoida kognitiivis-behavioraalisten politiikkatyökalujen tehokkuutta, nopeutta ja polkuriippuvuutta, kun metsänomistajien valintoja pyritään tuuppaamaan ilmastomuutosta hillitseviksi ja siihen sopeutuviksi. Ilmatieteen laitos tutki kuivuuden ja tuulituhojen esiintymistä tulevaisuudessa eri ilmastoskenaarioiden mukaan ja analysoi näiden roolia jatkuvan kasvatuksen malleissa. Rahoitus: HENVI. Yhteyshenkilö: Antti Mäkelä.
CORE-CLIMAX (Coordinating earth observation data validation for re-analysis for climate services, 2013–2015) keskittyi ilmaston ja ilmastopalveluiden kannalta oleellisten satelliittien havaitsemien parametrien laadun varmistamisen ja niiden nykyisen käyttöasteen hyvyyden määrittämiseen. Tämä tieto on oleellinen numeeristen säämallien avulla tuotetuissa reanalyyseissä ja data-assimilaatiossa. Hankkeessa verrattiin maailmalaajuisia reanalyysejä alueellisiin. Edellä mainittujen tietojen hyödyntämistä ja potentiaalia mm. ilmastotutkimuksessa ja ilmastopalvelussa kartoitettiin käyttäjäkyselyllä. Rahoittaja: EU. Yhteyshenkilö: Hilppa Gregow.
COST PROFOUND (2014–2018).Hankkeen keskeisin tavoite on parantaa edellytyksiämme arvioida ympäristön tilan muutoksen vaikutuksia Euroopan metsiin. Käsiteltäviä aiheita ovat aineistotarpeet, metsien tilan ja kehityksen mallintaminen mukaan lukien mallien tarkkuus. Rahoittaja: EU. Yhteyshenkilö: Ari Venäläinen.
CRISMA (Modelling crisis management for improved action and preparedness, 2012–2015) Hankkeessa kehitettiin integroitu suunnittelu- ja päätöksentekotyökalu potentiaalisiin säästä aiheutuviin kriisitilanteisiin, joilla on välittömiä, voimakkaita ja pitkään jatkuvia vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan. Rahoittaja: EU FP7
DECADE (2011–2015) Vuosikymmenjaksolle laadittujen ilmastoennusteiden käyttö ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Hankkeessa tutkittiin ilmaston vuosikymmenskaalan vaihtelua ja ennustettavuutta Pohjoismaiden alueella. Lisäksi arvioitiin vuosikymmenskaalan ilmastovaihtelun vaikutuksia metsien kasvuun sekä energian tuotantoon ja kysyntään. Hankkeessa olivat mukana Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos sekä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilö: Teija Seitola.
ERMOND (Ecosystem Resilience for Mitigation of Natural Disasters) (2015–2017). Hankkeen tavoitteina on a) tehdä katsaus luonnonkatastrofeista pohjoismaissa ja kuinka ekosysteemien ennallistamisella voidaan vähentää luonnonkatastrofien aiheuttamia riskejä, b) tehdä alueellisia tapaustutkimuksia strategisesta ekosysteemien resilienssin lisäämisestä ja c) tehdä suosituksia ekosysteemien resilienssin lisäämisestä Pohjoismaissa. Rahoittaja: Pohjoismaiden ministerineuvosto. Yhteyshenkilö: Karoliina Pilli-Sihvola.
ELASTINEN (Ennakoiva lyhyen aikavälin sää-, talous- ja ilmastoriskien hallitseminen, 2015–2016). Hanke tuotti tietoa ja etsi ratkaisuja, jotka vahvistavat eri toimialojen kykyä arvioida ja hallita sää-, talous- ja ilmastoriskejä. Tavoitteena oli vähentää riskeihin liittyvää suomalaisen yhteiskunnan haavoittuvuutta ja parantaa kykyä sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Hankkeessa olivat mukana Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Luonnonvarakeskus, Gaia Consulting Oy ja Helsingin yliopisto. Rahoittaja: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Yhteyshenkilö: Hilppa Gregow.
ENSEMBLES
ENSURE Hankkeessa arvioitiin ekosysteemipalveluiden kustannuksia ja hyötyjä kaupungeissa. Tarkastelun kohteena on erityisesti ilmaston ja ilmastonmuutoksen vaikutukset.
ERA4CS DustClim (DUST storms assessment for the development of user-oriented CLIMate services in Northern Africa, Middle East and Europe, 2017–2021). Hanke tarkasteli hiekka- ja pölymyrskyjä Euroopassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Se kehitti hiekka- ja pölymyrskypohjaisia ilmastopalveluita ja räätälöi niitä keskeisille sosioekonomisille sektoreille. Hanke keskittyi alueelliseen hiekka- ja pölymallinnukseen sekä tarjosi pohjan ilmanlaadun, ilmailun ja aurinkoenergian tapaustutkimuksille. Hanke tehdään yhteistyössä Espanjan, Ranskan ja Italian yhteistyökumppaneiden kanssa. Rahoittaja: Euroopan komissio, JPI Climate ERA4CS. Yhteyshenkilö: Athanasios Votsis.
ERA4CS INDECIS (Toimialakohtaisia ilmastoindikaattoreita, 2017–2021). Hankkeessa kehitettiin käyttäjälähtöisiä ilmastoindikaattoreita seuraaville toimialoille: maatalous, katastrofiriskien vähentäminen, energia, terveys, veri ja matkailu. Rahoittaja: EU, JPI Climate ERA4CS. Yhteyshenkilöt: Ali-Nadir Arslan, Andrea Vajda.
ERA4CS SERV_FORFIRE (Integrated services and approaches for Assessing effects of climate change and extreme events for fire and post fire risk prevention, 2017–2021). Hankkeessa selvitettiin mahdollisuutta ennakoida metsäpalovaaran vaihteluita viikkojen, kuukausien ja vuodenaikojen aikaskaalassa. Lisäksi tutkittiin ilmastonmuutoksen vaikutusta metsäpalovaaraan. Tutkimustulosten avulla voidaan tehostaa pääasiassa viranomaisille suunnattuja varoituspalveluita. Rahoittaja: EU, JPI Climate ERA4CS. Yhteyshenkilö Andrea Vajda.
ERA4CS URCLIM (Advance on Urban Climate Services, 2017–2021). Hanke yhdisti kaupunki-ilmastomallinnuksen sekä maankäytön- ja kaupunkimorfologian mallinnuksen. Hankkeen tavoitteena olitutkia tulevaisuuden ilmastoskenaarioita yhdessä kaupunkikehitys skenaarioiden kanssa. Hanke arvioi kaupunkialueiden sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä fysikaalisten että sosioekonomisten ulottuvuuksien avulla. Hankkeen tapaustutkimusten kohteena ovat Helsinki, Amsterdam, Bryssel, Budapest ja Toulouse. Tutkimuksien pääpaino kohdistui lämpöstressin, tulvariskien ja talvikunnossapidon tarkasteluun. Hanke tehtiin yhteistyössä Ranskan, Belgian, Alankomaiden ja Romanian yhteistyökumppaneiden kanssa. Rahoittaja: Euroopan komissio, JPI Climate ERA4CS. Yhteyshenkilöt: Carl Fortelius ja Adriaan Perrels.
ERA4CS WINDSURFER (Wind and wave scenarios, uncertainty and climate risk assessment for forestry, energy and reinsurance, 2017–2021). Hankkeessa kehitetttiin uusia menetelmiä ja työvälineitä myrskyjen ja korkeiden aaltojen aiheuttamien tuhoriskien ennakoinnin avuksi. Hankkeessa keskityttiin myrskyjen vaikutuksiin metsätaloudessa, vakuutustoiminnassa sekä energiateollisuudessa. Tarkastelun kohteena olivatvoimakkaiden myrskyjen toistuvuusajat menneinä vuosikymmeninä. Lisäksi hankkeessa arvioitiin, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan myrskyjen esiintymiseen Euroopassa. Hankkeen toteutuksesta vastasi kahdeksan merkittävää eurooppalaista tutkimuslaitosta. Rahoittaja: EU, JPI Climate ERA4CS. Yhteyshenkilö Ari Venäläinen.
EU-C3S Clim4Energy (Ilmastonmuutosindikaattoreita energiasektorille, 2016–2018) Hankkeessa yhdistyivät 7 ilmastotutkimus- ja ilmastopalvelukeskuksen ja 10 energia-alan toimijan asiantuntemus. Hanke tuottai indikaattoreita ilmastomuutoksesta ja sen vaihtelevuudesta energia-alan käyttöön Euroopan alueelle. Se auttoi muita Copernicus-palveluita jakamalla kokemuksia ja työkaluja, jotka liittyvät laadunvalvontaan, tiedonsiirtoon hajautetuilla järjestelmillä sekä monimutkaisten ja moniulotteisten tietojen ja niiden epävarmuuden visualisointiin. Rahoittaja: EU. Yhteyshenkilö: Andrea Vajda.
EU-C3S-Data Evaluation for Climate Models (2016–2018). Ilmatieteen laitoksen koordinoima hanke, jossa luotiin puitteet ilmastomalliaineistojen käyttöön Euroopan laajuisessa tulevaisuuden ilmastotietopankissa (Copernicus Climate Change Service, C3S). Rahoittaja: EU/ECMWF. Yhteyshenkilö: Hilppa Gregow.
EU-E-SHAPE (EuroGEOSS Showcases: Applications Powered by Europe, 2019–2022) Hanke tuotti operatiivisia palveluita erilaisille toimijoille (kuten kansalaiset, yritykset, päätöksentekijät ja tutkijat) käyttäen kaukokartoitus- ja ilmastoaineistoja ja pilvipalveluita. Näitä testituotteita kehitettiin 27 alihankkeessa seitsemälle eri osa-alueelle, ruokaturva, kestävä maatalous, terveyden seuranta, ekosysteemiseuranta, uusiutuva energia, vesihuolto, kriiseihin varautuminen ja ilmastonmuutoksen seuranta. SIV kehitti räätälöityjä viikko- ja vuodenaikaisennusteita rengaspalveluyritykselle ja Helsingin kaupungille. Rahoittaja: EU Horizon 2020 Programme. Yhteyshenkilöt: Mikko Strahlendorff, Andrea Vajda.
EU-LODE (Loss Data Enhancement for DRR & CCA management 2019–2020) Hankkeen tavoitteena oli kehittää luonnononnettomuuksien aiheuttamien vahinkojen tietojärjestelmä. Ilmatieteen laitos keskittyi säähän liittyvien ilmiöiden Suomessa aiheuttamiin vahinkoihin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tarkoitus oli lisätä ymmärrystä luonnononnettomuuksien suorista ja epäsuorista vaikutuksista. Tämä parantaa katastrofiriskien hallintaa, niihin varautumista ja toimia katastrofin sattuessa sekä valmiuksia sopeutua ilmastonmuutokseen. Rahoittaja: EU DG ECHO. Yhteyshenkilö: Heikki Tuomenvirta.
EU-MACS (2016–2018) Hanke analysoi ilmastopalvelumarkkinoiden rakennetta ja taustavoimia sekä markkinoiden esteitä ja mahdollisuuksia. Ilmastopalvelut käsittävät ilmastotutkimukseen perustuvan tiedon tuottamisen, jakamisen ja käsitteellistämisen päätöksenteon tarpeisiin. Hankkeen analyysi tähtäsi ilmastopalvelumarkkinoiden, joissa on sekä yksityisen että julkisen markkinoiden ominaisuuksia, kehittymisen ja innovaatiopotentiaalin ymmärtämiseen. Tätä arvioitiin luonnontieteellisestä, teknisestä, laillisesta, eettisestä, hallinnollisesta ja yhteiskunnallis-taloudellisesta näkökulmasta. Hankkeeseen osallistui laaja joukko sidosryhmiä finanssi-, turismi- ja kaupunkisuunnittelusektoreilta monin eri tavoin. Rahoittaja: EU H2020. Yhteyshenkilö: Adriaan Perrels.
EU-OPERANDUM (Open-air laboratories to manage hydro-meteorological risks, 2018–2022) Hankkeen tarkoituksena on vähentää sään ja ilmaston mm. vesistöille aiheuttamia riskejä luontopohjaisten ratkaisujen avulla. Suomessa tutkittiin vesien ravinne- ja kiintoainekuormitusten muuttumista erilaisissa ilmasto-olosuhteissa Puruveden alueella. Kuormituksen vähentämistoimia suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä alueen sidosryhmien kanssa. Lisäksi Ilmatieteen laitos arvioi kehitettävien luontopohjaisten ratkaisujen soveltuvuutta ja hyötyjä Euroopassa. Rahoittaja: EU Horizon 2020. Yhteyshenkilö: Heikki Tuomenvirta.
EWENT Hankkeessa tutkittiin sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia EU:n liikennejärjestelmiin ja niiden taloudellisia seurauksia. Rahoittaja: EU FP7. Yhteyshenkilö Heikki Tuomenvirta.
EXWE/SAFIR2014 (2011–2014). Yhteyshenkilöt: Hilppa Gregow, Kirsti Jylhä.
EXWE/SAFIR2018 (2015–2018). Hankkeen tavoitteena oli syventää nykyisten ja suunniteltujen voimalaitospaikkojen ympäristöolosuhteiden ymmärtämistä keskittyen ilmakehän, Itämeren ja avaruussään ääri-ilmiöihin. Lisäksi tavoitteena oli tukea todennäköisyysperusteista riskianalyysiä ja kehittää ympäristövaikutusten mallinnusta. Hankkeessa tutkittiin ydinvoimalaitosten kannalta kriittisten sääilmiöiden esiintymistä muuttuvassa ilmastossa, meriveden korkeuden vaihteluita voimalaitospaikoilla eri aikaskaaloissa, peräkkäisten aurinkomyrskyjen vaikutuksia ja päästöjen leviämismallinnusta. Hankkeen tulokset laajentavat tietämystä ydinvoimalaitosten mahdollisista ulkoisista riskeistä. Yhteyshenkilö: Kirsti Jylhä.
FINADAPT
FORBIO (2015–2020). Hankkeen tavoitteena oli tuottaa osaamista ja ratkaisumalleja joilla voidaan turvata kestävän, ilmastoneutraalin ja resurssitehokkaan metsäbiotalouden edellytykset sekä sopeutua ilmastonmuutokseen ja myös muihin biotalouteen vaikuttaviin muutoksiin. Hankkeen toteutuksesta vastasivat Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto (koordinaattori) ja Kemian laitos, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Euroopan Metsäinstituutti. Rahoittaja: Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto.
FUME (2009-2013)
IBA-ForestFires (Metsäpalot Fennoskandian alueella ilmaston ja metsien rakenteen muuttuessa, 2019–2021). Hankkeen tavoitteena oli luoda kattava katsaus metsäpalojen esiintymisestä, mallinnuksesta sekä sammutuksesta Fennoskandian alueella ja lähialueilla. Lisäksi hankkeessa arvioitiin metsäpalojen merkitystä mustan hiilen lähteenä arktisella alueella. Hankkeessa tuotettiin kattava raportti, jossa käsitellään keskeisiä metsäpaloihin liittyviä asioita tilanteessa, jossa ilmaston ja metsien rakenteen arvioidaan muuttuvan nopeasti. Lisäksi hankkeen lopulla järjestetiin kansainvälinen tutkijaseminaari, jossa esitetliin hankkeen keskeiset tulokset ja vastaavasti saatiin palautetta kansainväliseltä tutkijayhteisöltä. Hanketta rahoitti ulkoministeriön hallinnoima Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön määräraha (IBA), joka tukee kansallisia tavoitteita Itämeren alueen yhteistyössä sekä Suomen arktisen strategian ja hallituksen Venäjä-politiikan toimeenpanoa. Yhteyshenkilö: Juha Aalto.
iSCAPE (Improving the Smart Control of Air Pollution in Europe, 2016–2019). iSCAPE-hanke pohjautuu älykkään kaupungin käsitteelle. Hankkeen tavoitteena oli kehittää tutkittuun tietoon perustuvia strategioita, joiden avulla kaupunkien suunnittelijat voisivat työssään mm. edistää parempaa ilmanlaatua. Keinoja tavoitteen saavuttamiseksi etsitiin kaupunkilaisten osallistamisesta (ns. Living Lab -lähestymistapa) ja suoraan ilmanlaatuun vaikuttavista toimenpiteistä. Hankkeessa kiinnitettiin erityisesti huomiota siihen, miten kaupunkilaiset voisivat itse tuottaa ilmanlaatuun liittyvää ympäristötietoa. Erityisesti panostettiin siihen, että yhteistyön tuloksia voidaan soveltaa kaupunkisuunnittelussa tukemaan kaupunkien kestävää kehitystä. Rahoittaja: EU H2020. Yhteyshenkilö: Antti Mäkelä.
IHKU (Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle, 2017–2018) Hankkeen päätavoitteena oli kehittää Suomelle kansallisen tason ilmansaasteiden haittakustannusmalli käytettäväksi strategisen päätöksenteon tukena. Haittakustannusmalli painottuu ensisijaisesti terveyskustannuksiin Suomessa, jotka ovat merkittävin ilman epäpuhtauksista aiheutuva haittakustannus. Muita kustannuksia käsiteltiin aiempia tutkimuksia arvioivan kirjallisuuskatsauksen yhteydessä ja niitä verrattiin suuruusluokaltaan arvioituihin terveyskustannuksiin. Hankkeen tavoitteena oli myös esittää yleistajuisesti erilaisia haittakustannusten arviointimenetelmiä ja lähestymistapoja. Konsortion partnerit: SYKE (koord.), THL, IL. Rahoittaja: VN TEAS. Yhteyshenkilö: Väinö Nurmi.
ILMAPUSKURI (2013–2016). Hankkeessa tutkittiin, kuinka maataloudessa sopeutumistoimilla voidaan parantaa tuotantojärjestelmiä ja -menetelmiä niin tila-, alue- kuin kansallisella tasolla. Yhteyshenkilö: Kimmo Ruosteenoja.
ILMASOPU
ILKKA (Ilmastonkestävä kaupunki – työkaluja suunnitteluun, 2012–2014) Hankkeen tavoitteena oli edistää ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua sekä luoda suunnittelutyökaluja ja -ohjeistuksia kaupunkisuunnittelijoille sekä rakennus- ja viheralan yrityksille ilmastonmuutoksen huomioonottamisesta suunnittelussa. Rahoittaja: EAKR. Yhteyshenkilöt: Hilppa Gregow, Achim Drebs.
INTAS-projekti (SCCONE)
IRTORISKI Hankkeessa tutkittiin, miten kustannus–hyötyanalyysin käyttöä ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnittelussa voitaisiin helpottaa niin, että sitä pystyttäisiin hyödyntämään kustannustehokkaasti sekä ilmastonmuutokseen liittyvien vaarojen priorisoinnissa että ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vertailussa.
LOSSI (Lounais-Suomi sopeutuu muuttuvassa ilmastossa voimistuvaan kuivuuteen 2019–2020) LOSSI oli Var-ELY:n Pekka Parkkilan koordinoima hanke. Se toteutettiin yhteisyössä Var-ELY, SYKE, LUKE ja IL kesken. Hankkeen tavoitteena oli kehittää erityisesti kuivuuteen varautumista. Hankkeessa arvioitiin, millaisiin kuivuusriskeihin eri toimialoilla (esim. vesihuolto ja maatalous) tulisi varautua nykyilmastossa ja tulevaisuudessa sekä tuotettiinn tietoa pellon kasvukyvystä, sekä eri toimenpiteiden kustannustehokkuudesta. Hankkeen aikana tehtiin viljelijöille suunnattu palvelukokeilu lohkokohtaisesta kuivuuden vaikutuksen reaaliaikaisesta arvioinnista ja mm. satomäärien ennustamisesta. Hankkeessa luotiin kuivuusriskien hallintasuunnitelman malli, jota on mahdollista käyttää vastaavien suunnitelmien suunnittelun pohjana muuallakin Suomessa. Kuivuustilannepalvelun kehittämisen tueksi IL tuotti sadantatiedot mahdollisimman hienossa hilassa sekä menneestä ilmastosta (1981–2010 vertailujaksona) että tulevasta. Jotta tieto on helpommin omaksuttavissa ja ymmärrettävissä, käytettiin vertailuna myös menneiden hyvin sateisten (esimerkiksi 2017) ja hyvin kuivien kesien (esimerkiksi 2018) tilannekuvaa. Näin äärevän tilanteen ja sopeutumisen tarve on helpompi ymmärtää omakohtaisesti. Ilmatieteen laitos kehitti myös kuuden viikon kuivuusriski-ennusteita ja pilotoi niiden käyttöä Varsinais-Suomessa kesällä 2020. Hankkeen lopussa Ilmatieteen laitos arvioi toimenpiteiden kannattavuutta kustannus-hyötyanalyysin avulla. Tavoitteena oli tehdä prototyyppi uudesta ilmastonmuutospalvelusta, jossa käyttäjä voi valitsemalla eri suureita ja toimenpiteitä arvioida valintojensa taloudellisia vaikutuksia. Hanke tehtiin synergisesti kv-hankkeidemme ERA4CS INDICES, ERA4CS WINDSURFER, EU-OPERANDUM ja kotimaisten STN FORBIO sekä MMM MONITUHO hankkeen kanssa. Yhteyshenkilöt: Hilppa Gregow, Antti Mäkelä.
MONITUHO (2019–2022). Hankkeen tavoitteena oli kehittää Suomen oloihin soveltuva ennakointi- ja riskinhallintajärjestelmä kirjanpainajan aiheuttamille metsätuhoille. Hanke auttaa varautumaan ilmastonmuutoksen myötä lisääntyviin kirjanpainajatuhoihin. Hankkeen toteutuksesta vastasivat Helsingin yliopiston metsätieteiden osasto, Ilmatieteen laitos, Maanmittauslaitos - Paikkatietokeskus, Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus. Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö. Yhteyshenkilö: Hilppa Gregow.
MOWE-IT hanke arvioi tekijöitä, jotka toimivat edellytyksinä ilmassa ja maanpinnalla toimivien liikennemuotojen väliselle siirrettävyydelle, jotta matkustajia, logistiikkaketjua, Eurooppalaisia instituutioita ja kansalaisia voidaan suojella rahtiliikenteessä tapahtuvilta myöhästymisiltä, peruutuksilta ja katkoksilta, jotka aiheutuvat äärimmäisistä sääilmiöistä tai muista luonnonkatastrofeista. Rahoittaja: EU FP7.
MERMAID (Merenkulun ja matkailun riskien ja mahdollisuuksien identifiointi arktisella alueella) (2015–2016). Hanke oli Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusmäärärahoista rahoitettava ja tuki Suomen arktisen strategian toimeenpanon suunnittelua. Hankkeen tulokset parantavat Suomen mahdollisuuksia toimia aktiivisesti ja vastuullisesti arktisella alueella ja hyötyä alueen kehityksen tuomista taloudellisista mahdollisuuksista. Hankkeessa tuotettiin mm. Suomen kannalta relevantteja tulevaisuukuvia, ennakoitiin Venäjälle erittäin tärkeän alueen muutostrendejä sekä arvioitiin sitä, miten Suomi ulkomaan-, kauppa- sekä innovaatiopoliittisilla toimilla voi vähentää alueen uhkia ja riskejä ja hyödyntää mahdollisuuksia. Lisäksi arvioitiin Suomelle relevantteja ratkaisumalleja ja toimenpiteitä. Rahoittaja: Valtioneuvoston kanslia. Yhteyshenkilö: Adriaan Perrels.
MERSU (Merenkulun sääntely ja Suomen elinkeinoelämä 2016–2017) Hanke arvioi merenkulun ympäristö- ja ilmastosääntelyn vaikutuksia Suomen elinkeinoelämälle. Hankkeessa käsitellään erityisesti meriklusteria, talvimerenkulkua, logistiikkaa ja cleantechia. Analyysit pohjautuvat toimijahaastatteluihin sekä erilaisiin merenkulun päästömalleihin ja makrotalouden malleihin. Rahoittaja: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Yhteyshenkilö: Riina Haavisto.
Myrskyn merkit (2017–2019). Hanke yhdisti taiteen, tieteen ja kulttuurintutkimuksen tulkintoja myrskyistä, rajuilmoista ja niiden kokemisesta. Luonnontiede ja kulttuurintutkimus määrittävät sisältöjä, mutta taiteesta tulee kokemusten ilmaisun keino. Hankkeessa toteutettiin vuonna 2019 avautuva kiertävä näyttely. Hanketta koordinoi Lusto - Suomen metsämuseo. Rahoittaja: Suomen kulttuurirahasto. Yhteyshenkilöt: Tiina Ervasti, Terhi Laurila.
NONAM (NOrdic Network for Adaptive Management) NONAM on pohjoismainen yhteistyöverkosto ilmastonmuutos- ja sopeutumistutkijoille. Verkoston päätavoitteena on yhteistyön ja tiedonvaihdon edistäminen tutkijoiden kesken. Yhteistyöverkoston toiminta huipentui laajan sopeutumiskonferenssin järjestämiseen (yhteistyössä NORDCLAD-Net verkoston kanssa) Helsingissä 29.–31.8.2012.
NORDKLIM Yhteyshenkilö: Heikki Tuomenvirta.
NORDRESS (2015–2020) oli pohjoismaisen NordForskin sosiaalisen turvallisuuden tutkimusohjelman osaamiskeskus. Sen tarkoituksena oli tuottaa tietoa yhteiskunnallisen turvallisuuden parantamiseksi luonnonriskien varalta. Mukana oli 15 tutkimuslaitosta ja yliopistoa kaikista Pohjoismaista, joista koostuva tutkijaverkosto tutki yhteiskunnallista kestävyyttä yksilöiden, yhteiskunnan, infrastruktuurien ja instituutioiden näkökulmasta. Rahoittajat: Suomen Akatemia, The Norwegian Directorate for Civil Protection, The Swedish Civil Contingencies Agency, Icelandic Centre for Research ja Nordforsk. Yhteyshenkilö: Adriaan Perrels.
PERU-AQUAFUTURA (2012–2016). Hankkeessa tutkittiin ilmaston luonnollisen vaihtelun ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia Perun alueilla, joissa on niukkuutta vedestä. Hankkeessa kehitettiin päätöksentekoa tukeva järjestelmä, jolla vesivaroja voidaan hallita kestävällä tavalla. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilö: Adriaan Perrels.
PLUMES (Epävarmuudet ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten arvioissa, 2014–2018). Konsortionhankkeen (SYKE, LUKE ja IL) tavoitteena on kehittää keskeisten epävarmuuksien käsittelyä analysoitaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia, niihin sopeutumista ja haavoittuvuutta. IL tuottaa hankkeessa päivitettyjä ilmastoskenaarioita Suomelle, laatii päivittäisiä hila-aineistoja useille ilmastomuuttujille, arvioi ilmastonmuutoksen vaikutuksia terveyteen, tarjoaa opastusta tulosten käyttäjille ja välittää ajantasaista tietoa Ilmasto-opas.fi-sivustolle. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilö: Kirsti Jylhä.
POSIVA 2013. Yhteyshenkilöt: Ari Venäläinen, Natalia Korhonen.
PRUDENCE Yhteyshenkilö: Heikki Tuomenvirta.
RAIN (Risk Analysis of Infrastructure Networks in Response to Extreme Weather, 2013–2016). Hankkeen tavoitteena oli vähentää sään ääri-ilmiöiden vaikutusta liikenne-, energia- ja tietoliikenneverkkoihin. Hankkeessa kehitettiin varoitusjärjestelmiä, työkaluja tukemaan päätöksentekoa ja teknisiä ratkaisuja palauttamaan nopeasti järjestelmien toimintakyky. Ilmatieteen laitos osallistui hankkeessa sään ääri-ilmiöiden tunnistamiseen sekä niihin liittyvien vahinkojen ennustettavuuden ja todennäköisyyden arvioimiseen nykyisessä ja tulevassa ilmastossa. Rahoittaja: EU FP7. Yhteyshenkilöt: Hilppa Gregow, Andrea Vajda.
RATU (Rankkasateet ja taajamatulvat)
RECAST (2011–2014) Hankkeessa tutkittiin ilmastonmuutoksen aiheuttaman epävarmuuden ja lisääntyvän sään vaihtelun vaikutuksia sääherkkiin pääomaintensiivisiin systeemeihin. Tarkoituksena oli kehittää näiden sektoreiden sopeutumista ilmastonmuutokseen.
SAFE-MET (2011–2014) Hankkeessa tutkittiin keinoja parantaa Malawin ja Zambian varautumista ilmasto- ja sääriskeihin, sekä kehittää maiden monitieteistä ilmastonmuutostutkimusta. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilöt: Ari Venäläinen, Karoliina Pilli-Sihvola.
SAFIR2010
SETUKLIM (2011–2013) Hankkeessa laadittiin CMIP5 ilmastomallikokeita hyödyntäen skenaarioita Suomen tulevasta ilmastosta. Lisäksi arvioidaan lämpötilan ja Suomen rannikon vedenkorkeuden ääritilanteiden todennäköisyyksien muutoksia. Yhteyshenkilö: Heikki Tuomenvirta.
SIETO (2017–2018). Hankkeessa toteutettiin kansallinen sää- ja ilmastoriskiarviointi sekä laadittiin suunnitelmat tulevien riskinarviointien laatimiseksi sekä riskinarviointiin liittyvien aineistojen järjestämiseksi. Hanke tuki kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumista ja vastaa sää- ja ilmastoriskien hallinnan kansalliseen, EU-tason ja globaaliin ohjaukseen. Rahoittaja: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Yhteyshenkilö: Heikki Tuomenvirta.
SNOW-CLIM
SSWSS (Severe Weather Warning Services for Sri Lanka, 2016–2018). Hankkeessa kehitettiin Sri Lankaan ukkosiin ja rankkasateisiin liittyviä varoitus- ja ennustesovelluksia, jotka todennettiin salamapaikannustietojen perusteella. Lisäksi suomalaiset teollisuusyhteistyökumppanit (Vaisala, Profium ja Noviaria) kehittivät 1) räätälöityjä älypuhelinsovelluksia valittujen loppukäyttäjien testattavaksi ja 2) myös muihin kehittyviin maihin sopivia liiketoimintamalleja. Rahoitus: Tekes-BEAM (50 % Tekes, 50 % ulkoministeriö). Yhteyshenkilö: Antti Mäkelä.
SUOMI (Sopeutumisen alueelliset ulottuvuudet ja ohjauskeinot muuttuvaan ilmastoon, 12020–2022). SUOMI-hanke on Suomen ilmastopaneelin hanke, jota koordinoi Ilmatieteen laitos. Hankkeessa tuotetaan synteesitietoa kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman ja ilmastolain valmistelua varten. Työn keskipisteessä ovat erityisesti alueellisesti tarkat riskiarviot nyky- ja tulevassa ilmastossa, sopeutumisen ohjauskeinot sekä sopeutumisen kustannukset ja hyödyt. Hankkeen tavoitteena on tuoda mahdollisimman laaja ilmastonmuutoksen sopeutumista edistävä tutkimusyhteisö ja tiedontuottajat yhden pöydän ääreen. SUOMI on synteesi-, vuorovaikutus-, opetus- ja verkostojohtamisen hanke. Työ tukee vahvasti Ilmastonmuutokseen sopeutumisen seurantaryhmän työskentelyä. Se tuottaa ajankohtaisinta synteesitietoa sopeutumisen tilasta, sen eteen tehtävästä ja tarvittavasta työstä Suomessa osana Arktista aluetta. Hankkeessa ovat mukana Ilmatieteen laitoksen lisäksi Helsingin yliopisto (HY), Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Aalto-yliopisto. Rahoitus: Ympäristöministeriö. Lisätietoja: Hilppa Gregow, useampia yksiköstä osallistuu hankkeeseen.
Säätyö-hankkeen (Metsäbiotalouden kehittyvät sää- ja ilmastotyökalut, 2018–2020) tavoitteena on tuottaa tarvittavia uusia ja aiempaa yksityiskohtaisempia sää- ja ilmastoaineistoja ja kehittää uusia ennustetuotteita sekä edistää erilaisten sää- ja ilmastoaineistojen ja ennusteiden käyttöä metsäbiotalouden toimijoiden keskuudessa. Rahoittaja: maa- ja metsätalousministeriö "Kansallista metsästrategiaa, kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa ja biotalousstrategiaa" tukevien hankkeiden rahoituksesta. Lisätietoja hankkeen loppuraportissa.
TOLERATE
ToPDAd (2012–20215) Hankkeessa kehitettiin viimeisintä tekniikkaa edustavia sosioekonomisia menetelmiä ja työkaluja yhdennettyä arviointimallintamista varten alueelliseen ilmastonmuutokseen sopeutumista varten. Kehitettyjen menetelmien ja työkalujen perusteella tuotettiin arvioita EU-tason politiikan suhteen kolmelle talouden sektorille: energia, liikenne ja turismi. Rahoittaja: EU FP7. Yhteyshenkilö: Adriaan Perrels.
TULUVAT (Tvt-ratkaisut tutkimusyhteisön ja lukioiden vuorovaikutuksen tukena: tapaus ilmastonmuutos, 2012–2013) Hankkeessa tarkasteltiin tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja osana tutkimusyhteisön ja lukioiden vuorovaikutuksen tukena käyttäen ilmastonmuutosta esimerkkinä. Yhteyshenkilö: Heikki Tuomenvirta.
TWASE (2015-2018). Hankkeen tavoitteena oli identifoida ja arvioida sidosryhmien tarpeet arktisen muutoksen edessä, parantaa sää-, jää- ja meripalveluita ja arvioida niiden hyötyjä Arktisella alueella sekä parantaa alueen varautumista ilmastonmuutokseen. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Yhteyshenkilö: Adriaan Perrels.
VACCIA (Vulnerability Assessment of ecosystem services for Climate Change Impacts and Adaptation, 2009-2011)
5T (2014-2015) Hankkeessa yhdistettiin koulujen tiedekasvatusta tutkimuslaitoksissa tehtävään tutkimukseen. Hankkeeseen osallistuivat tutkimuslaitokset laativat tutkimusaihioita koululaisten toteutettavaksi opettajien ja tutkijoiden opastuksella. Koululaiset ja opiskelijat tekivät meneillään oleviin tutkimushankkeisiin (lumitutkimus, lajien levinnäisyys, fenologia) liittyviä havaintoja ja kokeita. Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Yhteyshenkilö: Atte Harjanne.
ViVoTiVi (Ilmastonmuutos – Visuaalista voimaa tiedeviestintään, 2013–2016). Hankkeen tavoitteena oli parantaa edellytyksiä tuoda ajankohtaista ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimustietoa julkiseen keskusteluun ja päätöksenteon tueksi. Hankkeessa rakennettiin Ilmasto-opas.fi-sivustolle uusia palveluita soveltaen tehokkaita tiedon visualisointikeinoja. Rahoittaja: Tieteen tiedotus ry. Yhteyshenkilö: Sanna Luhtala.