Lähisäätutkimus
Lähisäätutkimuksessa kehitetään menetelmiä ilmakehän ilmiöiden, kuten sateen, konvektion ja tuulen havainnointiin erityisesti säätutkien avulla. Lisäksi kehitetään uusia säätutkapohjaisia menetelmiä sateen ja muiden ilmiöiden lähihetkiennustamiseen sekä hyödynnetään säätutkadataa erilaisissa yhteiskuntaa palvelevissa sovelluksissa.
Säätutkadatasta uusia menetelmiä ja algoritmeja
Ilmatieteen laitoksen operoima moderni kaksoispolarisaatiotutkaverkko tarjoaa perustan Lähisään tutkimukselle. Tutkimuksessa hyödynnetään säätutkien dataa, jonka avulla kehitetään menetelmiä ja algoritmeja erityisesti sademäärän arviointiin ja sateen eri olomuotojen veden, lumen ja rakeiden erottamiseen huomioiden pohjoisten olosuhteiden erityispiirteet. Menetelmiä kehitetään myös ilmakehän ei-meteorologisten ilmiöiden, kuten hyönteisparvien ja lintujen tunnistamiseen. Säätutkadatan lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään myös muita havaintolähteitä, kuten:
Lidar-havaintoja
Satelliittimittauksia
Maanpintahavaintoja
Tutkapohjaiset lähihetkiennusteet
Tärkeä osa toimintaa on säätutkapohjaisten sovellusten kehittäminen. Näistä keskeisimpänä on uusien tutkapohjaisten lähihetkiennusteiden (eng. nowcasting) kehittäminen erityisesti seuraavien tuntien sadetilanteen ennustamiseen. Ennusteita kehitetään kuitenkin myös muille ilmiöille, kuten tuulenpuuskille tai jopa lentävien muuttolintujen määrälle.
Säätutkamittauksiin pohjautuvaa lähihetkiennustetta hyödynnetään myös esimerkiksi älyliikennesäätutkimuksen parissa. Pelkkien ilmiöiden ennustamisen lisäksi tutkimustyössä jalostetaan ennusteista vaikuttavuusennusteita esimerkiksi rajuilmojen aiheuttamien vahinkojen ennakoimiseksi. Tutkimustyötä tehdään yhteistyössä laitoksen muiden ryhmien kanssa sekä myös kansallisesti että kansainvälisesti yritysten, tutkimuslaitosten ja sovellusten loppukäyttäjien kanssa.
