FINNARP retkikunnan uutisia tutkimusasema Aboalta
7.2.2023 Ilmatieteen laitoksen lehdistötiedote julkaistu FINNARP 2022 retkikunnan paluusta Suomeen.
2.2.2023 Tutkimusasema Aboa suljettiin myöhään tiistai-iltana 31.1. Retkikunta on aloittanut kotimatkan Etelämantereelta Kapkaupungin kautta Suomeen ja kotiin retkikunta sapuu perjantaihin mennessä.
26.1.2023 Retkikunta viettää viimeistä viikkoaan Aboalla. Tutkimuksia viimeistellään, mittalaitteita sekä muuta rahtia pakataan, ja aseman sulkeminen on aloitettu. Jos Etelämantereen lennot ovat aikataulussaan, retkikunta palaa Suomeen ensi viikon alkupuolella.
Elämä Aboalla on sujunut kesäisissä merkeissä. Vaikka sääennusteet eivät ole luvanneet kummoisia kelejä, on retkikunta päässyt nauttimaan Etelämantereen kesästä parhaimmillaan. Tuulet ovat olleet leutoja ja lämpötila mukavasti plussan puolella. Arki on vakiintunut ja työtehtävät ovat tulleet tutuiksi retkikunnan jäsenille.
Lumiryhmän tutkijat Leena, Antero ja Aleksi ovat jatkaneet tällä viikolla dronelentoja ja muita mittauksia ICESat satelliitin ylilentopaikoilla sekä AWS5 sääaseman lähellä. AWS5 sääaseman lähellä tehtävät mittaukset saatiin päätökseen jo viime viikolla ja sinne kauden alussa pystytetty säteilyasema purettiin. Viimeiset ylilentomittaukset saatiin tehtyä keskiviikkona, ja sen jälkeen aloitettiin laitteistojen ja tutkimusvälineiden purku ja pakkaus lähtöä varten.
Leena on tällä viikolla jatkanut Basenin alueelta kerättyjen lumi- ja vesinäytteiden analyysiä LWCC spektrometrillä, jolla mitataan veden absorptiospektriä. Spektrien avulla pyritään tunnistamaan näytteiden sisältämä hiili. Antero on tehnyt reppulaserkeilausta Basenin jyrkän länsireunan alueelta täydentämään ylhäältä nunatakin päältä lennettyjä dronelaserkeilauksia, jotta saadaan kolmiulotteinen malli rinteestä muun muassa geologisiin tarkoituksiin. Aleksi on kuvannut dronella neliökilometri kerrallaan Basenia tarkoituksena tehdä resoluutioltaan tarkka mosaiikkikuva koko nunatakin alueesta.
Tutkimusretken geologisten päätavoitteiden täytyttyä geologit Arto ja Jussi ovat perehtyneet Basen-vuoren moreenipeitteen kiviin. Moreeni on kerrostunut noin kymmenen tuhatta vuotta sitten, kun Basen oli vielä mannerjäätikön peitossa. Moreenin kiviaines koostuu enimmäkseen samanlaisista laava-, hiekka- ja mutakivistä kuin Basen-, Plogen- ja Fossilryggen-vuorten kalliot. Lisäksi moreenissa on yli miljardin vuoden ikäisiä graniitteja, gneissejä ja liuskeita, jotka ovat peräisin jäätikön alla piilossa olevasta ikivanhasta kallioperästä. Voimakkaasti magneettinen liuske on Basenin moreenin erikoisuus, eikä samanlaista kivilajia ole aiemmin mainittu Kuningatar Maudin maan geologisissa tutkimuksissa.
Elämä tutkimusasemalla koostuu samoista rutiineista päivästä toiseen. Pitkästymään ei kuitenkaan pääse. Tapsalla on riittänyt korjattavaa, Jukka huolehtionut lääkintäpuolesta ja vedestä, ja Sannan ruuat ovat pitäneet retkikunnan liikkeessä. Aseman sulkeminen jatkuu ja seismiset asemat Fossilryggeniltä ja Plogenilta on purettu ja Priit on tallentanut kauden tiedostot ja pakannut mittalaitteet kotiinkuljetusta varten. Rahti alkaa olla pääosin pakattu, rahtilistat laadittu ja inventaariot tehty. Seuraavan retkikunnan suunnittelun kannalta on oleellista tietää kuinka paljon polttoainetta, varaosia ja ruokaa asemalle jää, ja että tutkimusasema on jätetty hyvään kuntoon jotta seuraava retkikunta pääsee aloittamaan työnsä hyvistä lähtökohdista.
Ruotsalaisten retkikunta aloitti paluunsa kohti kotia viisi päivää ennen FINNARP retkikuntaa. Sen yhteydessä Aboalle tuotiin Saksan Neumayer asemalta satelliittiheijastimia ja telakuorma-auton varaosia seuraavia retkikuntia varten. Kaikki lennot hyödynnetään tarkasti, jotta koneet eivät kuje vajailla kuormilla. Yhteydet asemien välillä tiivistyvät kun paluuta koordinoidaan. Koko retkikuntaa kiinnostaa kuinka sää kehittyy niin Aboalla kuin Norjan Troll asemalla, josta mannertenvälinen tilauslento tuo retkikunnan takaisin kotimaahan ensi viikon alkupuolella.
12.1.2023 Tammikuu on alkanut retkikunnassa vauhdikkaasti. Tutkijoiden kenttämatkat on saatu päätökseen ja kotiinpaluu alkaa jo pikkuhiljaa häämöttää. Kahdessa kuukaudessa retkikunnan jäsenet ovat saaneet oman ammattiosaamisensa päälle hyvän annoksen kokemusta Etelämantereella työskentelystä. Työt ja rutiinit toimivat ja jokainen voi nimikkeensä eteen lisätä sanan Etelämanner!
Geologiatiimi (Arto ja Jussi) sai juuri ennen joulua Basenin laavakartoitukset valmiiksi. Basenilta kerättiin yhteensä 210 näytettä eri laavapatjoista. Näistä kaikista on tehty jo kemialliset analyysitkin, jotka todistavat Basenin laavojen virranneen ainakin kolmesta eri tulivuoresta.
Joulun välipäivinä suoritettiin tiedusteluretki naapurivuori Plogenille noin 20 kilometrin päähän. Myös Plogenilta löytyi kuruja ja harjanteita, joista saataisiin laavapatjoja kartoitettua ainakin noin 600 metrin paksuudelta. Säät suosivat ja geologit saavuttivat Plogenin huipun jo 9. tammikuuta kerättyään 119 näytettä eri korkeuksilta. Mukanamme ylimmällä harjanteella oli lumitiimin Aleksi, joka oli kuvaamassa Plogenin laavajyrkänteitä dronella geologisten tutkimusten tueksi.
Näytteen kerääminen Plogenin huipulta oli tunteikas tapahtuma. Nyt geologien kenttätyöt on käytännössä tehty ja vain pienimittaista täydentävää näytteenottoa on enää tiedossa. Loppukausi kuluu suureksi osaksi Plogenin näytteitä analysoidessa ja datan prosessoinnissa.
Lumiryhmän tutkijat Leena, Antero ja Aleksi kävivät vuoden vaihteessa Rampilla mittaamassa merijään pinnankarkeutta sekä mittaamassa kolmella ICESat ja Cryosat satelliittien ylilentopaikalla hyllyjään lumipeitteen ominaisuuksia. Reissussa yövyttiin neljä yötä teltoissa. Ensimmäinen yöpaikka sijaitsi noin 100 km asemalta satelliittiylilentojen lähellä ja toinen perillä Rampilla reilun 150 km moottorikelkkamatkan päässä. Onnistuneiden mittausten lisäksi näimme keisaripingviinejä, hylkeitä, kihuja ja etelämantereenmyrskyliitäjiä.
Asemalle palattuaan lumiryhmä on mitannut kahdella satelliitin ylilentopaikalla, sekä pitkästä aikaa myös AWS5 sääaseman lähettyvillä. Toinen satelliitin ylilentopaikoista sijaitsi Plogenille vievän reitin varrella, ja samalla reissulla huiputettiin nunatak. Aleksi kuvasi dronella Plogenin länsipuolen satoja metrejä korkeaa basalttikallioseinämää geologien tarpeisiin, sekä teki samoihin maisemiin vielä erillisen kuvausreissun myöhemmin geologien matkassa. Leena aloitti Rampin reissulta kerättyjen luminäytteiden analysoinnin, näytteistä tutkitaan orgaanisia yhdisteitä erästä toista Akatemian rahoittamaa projektia varten. Antero on jatkanut Basenin laserkeilausta sekä reppulaserkeilaimella että dronella. Näiden aineistojen avulla pyritään tekemään Basen nunatakin alueesta kolmiulotteinen topografinen malli, jota voidaan hyödyntää myös geologian tutkimuksessa.
Asemalla Tapsa on ollut koneiden ja laitteiden kanssa työllistettynä. Milloin on työn alla traktori, niin kohta jo generaattorikin alkaa kenkkuilemaan. Priit ja Tapsa hitsasivat myös ympärivuotisten mittausten akuille telineen geokonttiin. Jos sopivia varaosia ei ole heti löytynyt Aboalta, ovat naapuriaseman ruotsalaiset kollegat etsineet osia varastostaan. Myös vanhoista laitteista on löytynyt sopivia sovitteita ja ne on kannibalisoitu ansiokkaasti. Jukka on vastannut aseman käyttövedestä koska peseytyminen ja puhtaat vaatteet pitävät retkikunnan toimintakuntoisena. Hygieniataso on hyvä. Sanna valmistama ruoka on maistunut porukalle niin arkena kuin juhlapäivinä ja retkikuntalaisten energiataso on pysynyt hyvin plussan puolella. Priitillä on riittänyt työtä niin tutkimuslaitteiden huollossa kuin aseman tynnyrien siirroissa. Tynnyrien sisältö vaihtelee, on arvokasta polttoainetta sekä varastorekiin sijoitettavaa lajiteltua asemalta poisvietävää jätettä. Tapsan korjattua traktorin, on Mika muiden töiden lomassa ehtinyt siirtämään aseman seinustalta lunta, jotta tulevaisuudessakin asema pysyy käyttökelpoisena. Mikaa on myös työllistänyt Suomesta Saksan Neumayer III asemalle Polarstern tutkimusaluksen mukana lähetetyn rahdin kuljetusjärjestelyt Aboalle. Rahdissa on satelliittiheijastimia jotka on tarkoitus asentaa Aboalle seuraavan retkikunnan toimesta.
FINNARP 2022 retkikunnan työt jatkuvat Etelämantereen kesäisissä keleissä vielä kolmen viikon ajan. Kotiin retkikunta palaa helmikuun alussa.
31.12.2022 Joulua vietettiin Aboalla perinteisin menoin - messin pöytä oli koreana jouluruuista ja aattoiltana saunottiin. Suurin osa retkikunnasta viettää uutta vuotta kenttämatkalla Rampin suunnalla.
Jouluviikko alkoi pilvisessä ja tuulisessa säässä. Päivät kuluivat tavanomaisten huoltotöiden merkeissä ja iltaisin katsottiin Aboan 13th Antarctic Film Festival elokuvia, pisteytettiin ja keskustiin niistä. Voittajaksi valittiin korealainen piirrosanimaatio House of existence. Toiselle sijalle pääsi venäläinen fiktiivinen elokuva Cosmonauts ja kolmanneksi fiktiivinen kosovolainen Displaced. Elokuvafestivaalit ovat vuosia olleet retkikunnan ilona ja niin myös tänä vuonna ne toivat iloa ja virkistystä aseman iltoihin.
Sää parani viikon puolivälissä ja tutkijat jatkoivat tavanomaisia kenttätöitään ilman kommelluksia. Keskiviikkoiltana vietettiin pikkujoulua, ja Jussin johdolla valmistui piparkakku-Aboa! Aatonaattona ruotsalaisten karanteeni oli jo ohitse ja naapurit saapuivat tutustumaan ja viettämään pitsaperjantaita Aboalle.
Joulun ohjelma noudatteli perinteistä kaavaa. Kokille joulu on työteliästä aikaa. Sanna loihti niin joulupuuron ja sekametelisopan kuin illan jouluaterian rosolleineen ja laatikoineen. Keitetty kinkku oli mehukasta ja sen kruunasi Jukan valmistama sinappi. Lumitutkijat ahersivat jouluaaton kentällä mutta saapuivat sopivasti saunaan ja juhlan viettoon. Aboan jouluun kuuluu satelliittipuhelut kotiin, sauna kera Mikan kotona valmistamien tammi- ja koivuvastoineen, sekä Anteron ja Jussin pianolla ja kitaralla säestämät joululaulut. Tapsan käydessä tarkastamassa että konehuoneessa kaikki oli kunnossa, sattui juuri silloin itse joulupukkikin saapumaan paikalle. Kuusen alta löytyi jokaiselle retkikuntalaiselle pari käsinkudottuja villasukkia paitsi Sannalle, joka osa-aikatonttuna oli ollut pukin apurina hienon lahjan valmistelussa. Kun on kuiva kantapää lämpöisessä villasukassa, on hyvä tehdä tutkimusmatkan vaativia töitä.
Joulupäivänä oli loistava tyyni sää ja osa porukasta hiihti vuoren juurella, toisten lenkkeillessä Basen vuoren kiintorasteja. Basen rogaining joukko kasvoi usealla jäsenellä ja olipa joukossa kauden ensimmäinen ruotsalainen suunnistaja.
Tapaninajelu sujui näppärästi tutkijoilla töiden merkeissä. Lumitutkijoilla oli satelliitin ylilento ja sehän tietää hyvissä olosuhteissa aina töitä. Geologit Arto ja Jussi aloittivat Plogen vuoren näytteenottopaikkojen kartoituksen. Plogenin tutkimuskohteet sijaitsevat 20-50 km etäisyydellä Aboalta. Vuoren länsirinteeltä löytyi näytteenottoon hyvin sopivia kuruja ja harjanteita. Ensimmäiset Plogenin näytteet saatiin alkuviikosta kerättyä ja käsiteltäviksi. Tukitiimi valmisteli lumitutkijoiden kauimmaiselle kohteelle tehtävää kenttämatkaa tavanomaisten asematöiden ohessa.
Kenttämatka alkoi keskiviikkona kun ensin oli aamupalalla syöty Tapsan kunniaksi syntymäpäiväkakkua! Lumiryhmä eli Leena, Antero ja Aleksi lähtivät aamulla liikkeelle moottorikelkoilla. Mika ja Tapsa tiedustelivat erikoisvarustellulla Toyota Hilux AT maastoautolla reittiä kohti Ramppia ja pystyttivät teltat ja toimittivat tarvikkeita ensimmäiseen kahden yön leiripaikkaan noin 100 kilometrin päähän Aboalta. Lumiryhmän saavuttua paikalle tekemään mittauksia, tukiryhmä jatkoi Rampille tiedustelemaan reittiä ja olosuhteita.
Ramppi sijaitsee rannikolla eli siellä missä hyllyjää loppuu ja merijää alkaa. Hyllyjään reuna on jyrkkä ja kymmenestä aina 50 metriin korkea ja merijäälle pääsee vain sellaisesta paikasta johon on muodostunut luonnollinen lumiluiska alas merijäälle. Rampilla tapahtuu jäävuorten irtoamista hyllyjäästä ja paikka muuttuu suurten jääkappaleiden valtavasta voimasta ajan mittaan. Rampin lahti, joka jää Kvitkuvenin harjanteen ja hyllyjään väliin, oli täyttynyt edellisestä kolmen vuoden takaisesta vierailusta vielä enemmän hyllyjään kappaleista. Merijäälle kuitenkin löytyi kulkureitti mikä tiedusteltiin asianmukaisesti turvaköyteen kiinnittyneenä. Kaukana merijäällä loikoili neljä hyljettä ja kaksi uteliasta pingviiniä tuli katsomaan ketä heidän kotipaikalle oli saapunut. Villejä eläimiä ei saa lähestyä, mutta Etelämantereella ihmisiin tottumattomat eläimet saattavat tulla omatoimisesti hyvinkin lähelle. Rampin tiedustelu onnistui hyvin ja partio palasi tutkijoiden leirin kautta takaisin Aboalle vielä saman päivän aikana.
Lumiryhmä jatkoi matkaa Rampille perjantaina. Priit, Jukka ja Sanna lähtivät aamusta myös Rampille, tarkastamaan vanhaa tutkimussääasemaa ja tiedustelemaan kauko-ohjattavalla lennokilla tarkemmin alueen railoja. Rampin kenttämatka kestää kokonaisuudessaan vuoden vaihteen yli. Etelämantereella luonto ja olosuhteet asettavat ehdot elämälle ja työteolle. Juhlat vietetään ajallaan missä milloinkin satutaan olemaan - tutkimusaseman kopissa, teltassa tai taivasalla keskellä loppumatonta lumiaavikkoa, tai harvoilla sen läpi pistävien vuorten rinteillä.
21.12. Retkikunnan jouluviikko on alkanut kiireisenä ja Ruotsin retkikunnan mukana saatiin joulutäydennyksiä myös Aboalle. Tutkimukset jatkuvat, tosin vähitellen retkikunta alkaa hiljentyä joulunviettoon.
Jouluviikko alkoi Aboalla kesäisissä merkeissä ja päivät seuraavat samankaltaisina toisiaan. Työtehtävät toki muuttuvat sitä mukaan, kun retkikunta etenee. Aseman rutiinit, kuten vesi-, muona-, kone ja jätehuolto, ovat päivittäisiä töitä, joita tukitoimintaryhmä hoitaa. Tämän lisäksi asemalla on paljon korjattavaa ja ajoneuvojen kunnossapitoa, joka pitää Tapsan kiireisenä. Työt Aboalla eivät liity ainoastaan FINNARP 2022 retkikunnan onnistumiseen, vaan niillä varmistetaan myös tulevien retkikuntien työskentelymahdollisuuksia.
Perjantaina Basen vuorella oli odottava tunnelma ja jännittävät hetket seurata ruotsalaisten SWEDARP retkikunnan matkaa viereiselle Wasa asemalle. Aboa ja Wasa muodostavat yhdessä Nordenskiöld Base Camp-tukikohdan. Epävakaat sääolosuhteet viivästyttivät lentoja ja myös Aboan olosuhteet olivat muuttumassa huonompaan suuntaan. Lento saapui lauantaiaamuyöllä ja säätilanne oli jännittävä. Basen-vuoren takaa pohjoisesta valui jäätikölle sumupilvi peittäen aiemmin merkityn laskeutumispaikan ja kone ohjattiin vuoren lounaispuolelle, minne sumupilvi ei ollut vielä ehtinyt. Toimintaa helpotti Mikan aiemmin viikolla asentama ilmailuradioantenni, jonka ansiosta yhteyttä voitiin pitää lentäjän kanssa 100 km päästä alkaen. Kone laskeutui varmasti ja rahti purettiin rivakasti telakuorma-autoihin ja maastoautoihin. Ruotsin retkikunta ja heidän rahtinsa kuljetettiin Wasalle, missä pitkän matkan tehneille viidelle kollegalle Sanna oli vienyt pellillisen pitsaa ja Jukka varannut 80 litraa käyttövettä. Aboalle saapui samalla muonatäydennystä ja varaosia, sekä yllätyslahja kuun alussa asemalle majoitetulta White Desertin henkilökunnalta. Iso laatikko hedelmiä, pähkinöitä ja muita herkkuja oli paras lahja mitä syrjäisellä tutkimusasemalla saattaa odottaa.
Lumitiimin tutkijat Leena, Antero ja Aleksi kävivät perjantaina tekemässä mittauksia IceSAT satelliitin ylilentopaikalla kahdeksan kilometrin päässä asemalta. Nyt kauden puolessa välissä mittauksia on saatu kolmelta IceSAT satelliitin ylilentopaikalta, kahdelta Cryosat satelliitin ylilentopaikalta ja viidesti AWS5 sääaseman mittauspaikalta. Kävimme viikolla myös tutustumassa geologien kenttätyöhön Basenin toisella laidalla. Antero teki samalla reppulaserkeilaimella mittauksia alueella.
Varaosat Anteron laserkeilausdroneen saapuivat ruotsalaisten mukana. Antero pääsi vaihtamaan tarvittavat osat ja mittausdrooni oli taas lentokunnossa lauantaina. Mukana oli rutkasti onnea, että varaosa saatiin näin nopeasti perille ja korjaus pystyttiin tekemään vain viikko droonin rikkoutumisen jälkeen. Nyt odotellaan myrskyn päättymistä, jotta päästään jatkamaan mittauksia molemmilla drooneilla.
Geologit saivat Basen-vuoren laavakerrosten näytteenoton päätökseen perjantaina 16.12. Viimeiset näytteet otettiin jylhissä maisemissa yli kolmesataametrisen jyrkänteen reunalla ja tunnelma oli kirjaimellisesti korkealla. Sään vaihduttua viikonloppuna myrskyisäksi geologien työ on jatkunut kenttähavaintojen ja mittausten tulkinnan sekä näytteiden kemiallisen analysoinnin parissa. Röntgenanalysaattori käykin kuumana, sillä näytteitä on kertynyt jo yli 200 kappaletta. Joulun jälkeen katseet kääntyvät kohti horisontissa siintävää Plogen-vuorta.
Jäätävä sumu peitti jäätikön ja Aboan lauantaina ja lentokelit sulkeutuivat. Sääennusteet muuttuivat edelleen huonommiksi ja sunnuntaina asemaa järjesteltiin ja suojattiin myrskykuntoon. Vielä hyvän sään aikaan ehdittiin ottamaan retkikunnan joulutervehdyksen kuvia tuoreeltaan Priitin asuinkontin seinään liimaaman FINNARP tarran edessä. Illalla alkoi myös jo perinteeksi muodostunut Etelämantereen lyhytanimaatio- ja kokeilevan elokuvan festivaali, kun Simo-Jukka Ruipon, festivaalin koordinaattorin lähettämä elokuvapaketti oli saapunut huoltolennon mukana. Kolme iltaa kestävillä festivaaleilla retkikuntalaiset pisteyttävät elokuvat ja keskustelevat niistä.
Myrsky saapui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä täydellä voimallaan. Ilma oli jälleen sakeana lumesta, näkyvyyttä ei ollenkaan tuulen puuskahdellessa parhaimmillaan hirmumyrskylukemiin, yli 60 solmuun. Myrskyisää ja huonoa säätä on ennustettu koko viikoksi aina joulun ylitse. Aseman lämmössä valmistuu kuitenkin työn ohessa joulu tuoksuineen, joululauluineen ja koristeineen.
15.12. Aboalla kaikki hyvin ja sää on ollut jopa kesäinen. Parhaimpina päivinä pakkasta on ollut vain 3 astetta ja aurinko porottanut siniseltä taivaalta koko päivän tuulten pysyessä heikkoina.
Varma kesän merkki on se, että aseman käyttövesi voidaan nyt hakea Basen vuoren juurelta lumettomalta sinisen jään alueelta. Jäähän tehdystä kuopasta, joka täyttyy jään sisällä virtaavasta sulasta vedestä, pumpataan vettä telakuorma-auton lavalla olevaan kuutiometrin kokoiseen säiliöön ja tuodaan asemalle. Vesihuolto on perinteisesti Aboalla lääkärin tehtävä, ja Jukka saakin lumikuutioiden kantamisesta tauon. Kesäaikaan aseman voimakoneet sammutetaan yöajaksi ja tärkeimmät viestijärjestelmät toimivat akkujen ja aurinkosähkön varassa.
Tapsalla on riittänyt korjattavaa niin traktorin kuin telakuorma-autojen kanssa. Välillä on pitänyt parannella työkaluja tehtäviin sopiviksi ja rakentaa parempia astioita tynnyreistä muun muassa jäteöljyn talteenottoon. Priit on ollut täystyöllistetty sääaseman huollossa ja nyt Aboan sääasema on jälleen osa maailmanlaajuista synoptista havaintoverkostoa. Sääasemien verkostosta saatavia tietoja, samalla tavalla samaan aikaan eri asemilla tehtyjä mittauksia, pystytään käyttämään sään yleiskuvan luomiseen. Korkea ja matalapaineiden liikkeiden avulla saadaan piirrettyä sääkarttoja ja tekemään ennusteita.
Lumitiimin tutkijat Leena, Antero ja Aleksi ovat käyneet tekemässä mittauksia sekä Cryosat-2 että IceSAT-2 satelliittien ylilentopaikoilla maksimissaan noin 30 kilometrin päässä asemalta. Tiimi kävi myös tekemässä viikoittaiset mittaukset 10 kilometrin päässä AWS5 sääaseman läheisyydessä. Paikan päällä mittauksiin kuluu aikaa noin 3-4 tuntia, minkä lisäksi moottorikelkalla ajomatkat ovat olleet 2-3 tuntia suuntaansa riippuen etäisyydestä, säästä ja lumen epätasaisuudesta. Palatessa asemalla digitoidaan käsin kirjoitetut muistiinpanot ja muu aineisto ladataan muistikorteilta tietokoneelle analysointia varten.
Antarktiksen sää olot ovat kovat drooneille ja viikon aikana oli myös epäonnea, sillä laserkeilausdroonista rikkoutui lennon aikana yksi sähkömoottori ja sen pyörittämä roottori putosi hangelle. Drooni saatiin kuitenkin turvallisesti alas. Onneksi Wasalle on tulossa ryhmä ruotsalaisia loppuviikosta ja varaosa ehdittiin toimittaa Suomesta Osloon heidän matkaansa. Droonin pitäisi olla siten käyttökunnossa jo ensi viikolla moottorin vaihdon jälkeen. Tällaisten tapausten varalle mukaan otettu reppulaserkeilausjärjestelmä otettiin käyttöön alkuviikosta ja sillä on tehty tarvittavat mittaukset lumen pinnankarkeudesta kuluneen viikon kohteissa. Myös säteilymittausdroonin kanssa oli pieniä teknisiä ongelmia, mutta se saatiin pian takaisin toimintakuntoon Priitin avustuksella.
Geologiatiimi (Arto ja Jussi) on jatkanut Basenin laavakerrostumien kartoitusta ja työt ovat säiden nyt suosiessa edenneet rivakasti ja suunnitelmien mukaan. Vasara nakuttaa, saha laulaa ja näytteitä kertyy. Röntgenanalyysiin on jonossa jo yli sata näytettä eri laavapatjoista. Ne on nyt myös valokuvattu geologien "konttistudiossa" sahaamisen jälkeen. Analysoinnissa riittää tekemistä huonojen säiden ajaksi. Geologiset kartoitustyöt saataneen valmiiksi Basenilla jo tämän vuoden puolella ja sitten siirrytään naapurinunatakki Plogenille.
Aboan rutiinien mukaisesti sunnuntaina pidettiin lepopäivää, joka kului mukavasti kotivuorella samoillen. Osa kulki jalkaisin vuorella, Jukka vuoren lumista rinnettä juosten ja jäätiköllä on jo luistelusuksetkin testattu Jussin toimesta. Tänä kesänä Basenin, kotivuoren rastirataa kiertäessä on ollut tavanomaista enemmän lintuhavaintoja. Lumimyrskyliitäjiä Pagodroma confusa näkee asemankin ympäristössä runsaasti ja harvinainen vieras tällä nunatakilla Etelämantereen-myrskyliitäjä Thalassoica Antarctica on liidellyt 40-päisine parvineen. Erityisen mukavaa on nähdä lumimyrskyliitäjien kylpevän parvissa lumeen kovertamissaan kuopissa.
Viikon lopussa perjantaina odotetaan ruotsalaisten retkikunnan saapuvan Aboan lähellä sijaitsevalle Ruotsin tutkimusasema Wasalle. Samalla saadaan Aboallekin pieniä täydennyksiä, tuoreita hedelmiä ja varaosia. Skiway, jäätikölle merkitty laskeutumispaikka on jo tarkastettu ja merkitty, ja kun sää sallii niin Basen nunatakin asukkaiden määrä nousee viidellä hengellä.
8.12. Kevät keikkuen tulevi, myös Etelämantereelle. Tällä viikolla Aboa täyttyi ulkomaalaisista tutkijoista ja tukihenkilöstöstä. Epävakaisesta säästä huolimatta tutkimukset etenevät hyvin.
Retkikunnan terveiset Aboalta: Ennen kolmatta myrskyä ehti olla melkein kaksi päivää hyvää keliä ja taas ehdittiin ahkeroimaan ulkotöitä. Myrsky laantui kolmannen viikon lopulla ja lauantaina iltaan mennessä sää oli jo hyvä. Keskiyöllä Aboalle saapui islantilainen Arctic Trucks mekaanikko Einar Twin Otter -suksikoneen mukana. Lentokone oli vienyt saksalaisia tutkijoita asentamaan seismistä mittausasemaa 150 km länteen Aboalta ja kone miehistöineen saapui Aboalle odottamaan tutkimusryhmän noutoa takaisin Neumayerille. Islantilaisen Einarin tehtävänä oli huoltaa FINNARP:in autot, jotka tuotiin Aboalle jo kymmenen vuotta sitten. Saksan Neumayer asemalla huollettiin alkukaudella vastaavat autot, ja näin pystyttiin kustannustehokkaasti hoitamaan molempien asemien ajoneuvojen huollot ja korjaukset.
Koska myrskypäiviä on kauden aikana ollut monta, työskentelivät retkikuntalaiset innokkaasti sunnuntaina, auringon paistaessa lähes kirkkaalta taivaalta. Maanantaina Priit, Jukka ja Sanna ajoivat moottorikelkoilla Plogen vuorelle 44 kilometrin päähän Aboalta ja asensivat huipulle seismometrin mittaamaan maan ja jään järistyksiä kesäkauden aikana. Mittaukset täydentävät Aboalla tehtäviä ympärivuotisia automaattisia mittauksia. Maanantaina lento-operaattorilta tuli pyyntö, että majoitamme heidän Basler-miehistön, joka oli lentämässä Aboan ohitse brittien Halley asemalta 400 kilometrin päästä lännestä ja sääolosuhteet määränpäässä Wolf Fang asemalla olivat liian vaikeat laskeutumiseen. Kun vielä saksalaiset tukijat noudettiin Aboalle, niin asemalla oli illalla yhteensä 20 henkeä!
Itsenäisyyspäivänä seitsemän vierasta jatkoi Twin Otter -suksikoneella matkaa Saksan Neumayer asemalle, ja Basler-miehistö jäi Aboalle, osallistuen itsenäisyyspäivän viettoon. Juhlapäivän illalliseksi nautittiin lampaanpaistia, aurajuustopunajuuripaistosta ja perunamuusia, jälkiruokana suklaamusee sekä kahvi avec’. Seuraavana aamuna viimeisetkin vieraat lensivät pois asemalta. Kaiken kaikkiaan hieno, yllättävä ja iloinen tapahtuma oli retkikunnan arjessa tavata niin etelä-afrikkalaisia, saksalaisia, kanadalaisia kuin islantilaisia Etelämanner-tutkijoita ja tukihenkilöstöä.
Lumitiimin tutkijat Leena, Antero ja Aleksi jatkoivat säännöllisiä mittauksia AWS5 sääaseman läheisyydessä. Sää ei ole vieläkään sallinut mittauksia Cryosat-2 tai IceSAT-2 satelliittien ylilentopäivinä. Tiimi kävi parina päivänä satelliitin ylilentopisteessä toteamassa tuulen olevan liian kova droonien turvalliseen lennättämiseen. Mittausten välissä tiimi on prosessoinut ja analysoinut kerättyä mittausaineistoa.
Etelämantereen sääolot tuovat omat haasteensa droonimittausten tekemiseen. Pienempää säteilymittausdroonia lennetään tuulen ollessa alle 8 m/s ja isompi laserkeilausdroone pystyy turvallisesti lentämään tuulen nopeuden ollessa alle 10 m/s. Lisäksi tuulen mukana kulkeutuva lumi ja lumisade estävät lentämisen. Niissä olosuhteissa drooniin saattaa kertyä jäätä, jonka seurauksena hallittu laskeutuminen voi olla mahdotonta.
Sunnuntaina geologitiimi ja lumitiimi kävivät yhteistyössä testaamassa kallioseinämän valokuvausta drooneilla. Tarkoitus on kartoittaa basalttikallion eri kerroksia kiviaineen värin, kaasurakkuloiden ja rapautumisen perusteella. Lisäksi Antero suoritti lähes kahden tunnin laserkeilauslennon Basen nunatakin päältä osin samalla kallionseinämän alueella.
Geologiatiimi (Arto ja Jussi) sai Basenin lounaisrinteen laavaprofiilin valmiiksi ja, kuten todettu, suoritti alueella droonikuvauksia lumitiimin kanssa. Itsenäisyyspäivän alla geologit siirtyivät tekemään kartoitusta Basenin koillispuolen jyrkänteille. Siellä sijaitsee rakkalohkareikon täyttämä kuru, jota pitkin pääsee kartoittamaan laavakiviä Basenin alimmista paljastuneista kerroksista ylöspäin. Kuru oli varjossa ja siellä vallitsi täydellinen hiljaisuus. Geologit olivat todennäköisesti ensimmäiset ihmiset tässä paikassa. Rauhaisa mutta jylhä kuru nimettiin Basenin "Shangri-Laksi".
Myös logistisia läpimurtoja on saavutettu laavanäytteiden preparoinnin saralla. Kerätyistä laavakivistä sahattiin paloja röntgenfluoresenssianalyyseja varten. Konemestari Tapsa suunnitteli ja valmisti Aboan tarvikkeista kivisahalle telineen, jota käyttämällä sahauspinnasta tuli aivan suora. Teline osoittautui erittäin toimivaksi ratkaisuksi. Sahauksen jälkeen näytteen tasainen pinta vielä hiotaan ennen analysointia. Lumikourun ja "Shangri-Lan" profiileista on paljon näytteitä, joita voikin sitten sahailla ja analysoida myrskypäivinä.
28.11. Asema on täysin toimintakuntoinen ja tutkimustyö on hyvässä vauhdissa.
Retkikunnan terveiset Aboalta: Retkikunta on päässyt toisella viikolla hyvin työn touhuun. Asema on täysin toimintakuntoinen ja tutkimustyö on hyvässä vauhdissa. Geologit ja lumitutkijat viettävät hyvällä säällä päivät kentällä ja tukitiimi huolehtii aseman arkisista askareista.
Etelämantereen sääolot ovat vaihtelevat ja sunnuntaina tuuli kiihtyi, yltäen aina myrskylukemiin. Kovimmillaan puuskat olivat voimakkuudeltaan yli 30 m/s. Myrskyyn varauduttiin siirtämällä ajoneuvot suojaan sisätiloihin. Myös asema-alue tarkastettiin että työvälineitä ei jäänyt pihaan ja ulkona sijaitsevien varastojen kiinnitysliinat ovat kiinni. Myrsky ei estä kaikkea työskentelyä Aboalla. Tutkijoilla on dataa käsiteltävänä ja analyysejä tehtävänä sisätiloissa. Verstaiden ja hallien suojassa työskentely jatkuu ja asemalla on aina korjattavaa. Tämän myrskyn aikana huollettiin käymälä. 16 vuotta sitten asennettu yksinkertainen käymäläjärjestelmä purettiin osiin ja putkistot puhdistettiin ja tukokset poistettiin.
Aseman päivittäinen työ koostuu aivan tavallisista asioista, ruuanlaitosta, erilaisista korjaustöistä, lumen sulatussäiliön täytöstä käyttöveden saamiseksi, tärkeiden säätietojen vaihtamisesta ja yhteyksien pidosta muihin tutkimusasemiin. Yhteydet Suomeen ja kotiväkeen pelaavat hyvin satelliittiyhteyksien kautta, vaikka varsinainen internetyhteys ei ole käytössä. Sosiaalista mediaa asemalla ei voi seurata, mutta sen korvaa eristysolosuhteissa hersyvä huumori ja erilaiset sanaleikit. Aikaa kulutetaan iltaisin Etelämanner-dokumentteja katsellen ja pelaten erilaisia pelejä, saunoen ja lukien kirjoja. Aboalla käynnistyy myös pöytäjääkiekkoliiga ja innokkaimmat ovat jo harjoitelleet peliä.
Keskiviikkona logistiikka-ryhmä kävi asentamassa kesäkaudeksi seismometrin 50 kilometrin päähän etelään Fossilryggen nunatakille. Mittaukset täydentävät Aboan ympärivuotisia seismisiä mittauksia. Matka sujui suunnitelmien mukaan kauniissa säässä isorenkaisilla Arctic Trucks lava-autoilla. Lumen pinta on alkukaudesta kovaa ja pehmeän lumen alueita ei ollut reitille vielä muodostunut. Toinen vastaava mittausasema on tarkoitus asentaa Plogen nunatakin huipulle sopivan sään aikaan.
Ennustettu toinen myrsky alkoi torstain ja perjantain välisenä yönä. Perjantaiaamuna tuuli 35 m/s, puuskissa 42 m/s. Näkyvyys ulkona oli vain pari metriä ja päärakennuksen, asuinkonttien ja konehuoneen välille viritettiin köydet kulkemista turvaamaan. Säätä kuvataan englanninkielellä sanoilla ”blizzard” ja ”white out”. Lumimyrskyn ennustetaan taukoavan tiistaina, mutta vain hetkeksi. Merellä on muodostumassa jo seuraava matalapaineen alue, joka ennustaa loppuviikolle jälleen huonoa säätä.
Geologiatiimin (Arto ja Jussi) kaksi ensimmäistä kenttäpäivää kuluivat Basenin kallioseinämien kartoituksessa. Tarkoituksena oli etsiä paikkoja, joissa pääsisi kulkemaan basalttikerrosten poikki ylös- tai alaspäin. Näin saataisiin yhtenäisiä kuvauksia Basenin kerrosjärjestyksestä. Työhön sopivia kanjoneita ja lumikouruja löytyikin eri puolilta nunatakia. Niiden avulla tulisi olla mahdollista lävistää Basenin kerrostumat kokonaisuudessaan.
Kerrosjärjestyksen yksityiskohtainen kartoitus aloitettiin lumikourusta Basenin luonaispuolella olevan jääjärven läheisyydestä. Moottorikelkalla ajettiin alas jäätikölle ja siitä kallion reunaan vielä umpijäässä olevan järven yli, lumilämpäreiltä vauhtia hakien. Lumikourun kapuaminen aloitettiin jääjärven pinnasta ja etenemiseen tarvittiin myös jäärautoja.
Kerrosten kartoitukseen sisältyi valokuvausta, laavarakenteiden dokumentointia, kerrosten paksuuden mittaamista ja näytteenottoa. Kartoitus eteni hyvin ja lumikourun leikkaus saatiin kartoitettua siihen asti, missä kouru muuttuu lähes pystysuoraksi. Tarkoitus on laskeutua kohti samaa kerrostasoa Basenin huipulta sen lounaisrinteitä alaspäin. Ehdimme yhtenä kauniina kevätpäivänä aloittaa jo tämänkin työn ennen sään huononemista lumimyrskyksi.
Lumitiimin tutkijat Leena, Antero ja Aleksi jatkoivat instrumenttien testausta ja kalibrointia sekä tekivät droneilla testi- ja kalibrointilentoja ja -mittauksia. Kiinteä säteilyasema käytiin asentamassa 10 kilometrin päähän Aboalta AWS5 sääaseman lähelle. Säteilyasema saa virtansa akusta, jota ladataan aurinkopaneelilla. Alueella on kauden aikana tarkoitus tehdä drooneilla säännöllisiä laserkeilauksia ja säteilymittauksia sekä lumikuoppamittauksia lumen fysikaalisesta rakenteesta. Tavoitteena on havaita ajallisia muutoksia lumen pinnankarkeudessa ja rakenteessa. Mittaukset aloitettiin alueella ensimmäisen myrskyn jälkeen.
Mittauksissa lumikuoppa on tyypillisesti 25 cm syvä, josta mitataan lumen lämpötilaprofiili, tiheysprofiili, kosteusprofiili, lumen kerrokset ja niiden mikrorakenne. Drooneilla lennetään 75 metrin ja 100 metrin korkeudessa noin puoli kilometriä kanttiinsa oleva alue. Kuvamosaiikkien pikselikoko on 6 cm, ja laserkeilatun pistepilven tiheys on yli 1000 mittauspistettä neliöllä. Näiden aineistojen avulla tutkitaan lumen pinnan rakennetta ja heijastuvuutta riittävän laajoilla alueilla satelliittiaineistojen vertailua varten.
Mittauksia jatketaan AWS5 aseman läheisyydessä viikoittain sään salliessa. Lisäksi vastaavia mittauksia tehdään kauden aikana tiettyjen optisten ja tutkasatelliittien rataennusteiden perusteella valikoiduissa paikoissa enimmillään parin tunnin eli noin 30 km moottorikelkkamatkan päässä asemalta. Näissä paikoissa erityisesti laserkeilauslennot ulottuvat noin kahden kilometrin leveydelle johtuen rataennusteiden epätarkkuudesta.
17.11. Tutkimusasema on avattu ja tutkimukset aloitettu
Retkikunnan johtaja Mikan terveiset Aboalta: Retkikunnnan matka sujui suunnitelmien mukaan. Tutkimusasema Aboa on avattu ja tutkimustyö on päässyt alkuun. Asema on selviytynyt Etelämantereen talvesta hyvin. Aboan ympäristössä on runsaasti lunta. Sää on vielä talvinen lämpötilojen laskiessa kylmimmillään 20 pakkasasteesen. Tuulen suunta vaihtelee, mutta silloin kun tuulee etelästä se on erityisen raaka. Auringon säteily on voimakasta ja kasvojen suojaamiseen pitää erikseen kiinnittää huomiota.
FINNARP 2022 (Finnish Antarctic Research Program), kymmenen hengen tutkimusretkikunta lähti Suomesta 8. marraskuuta. Matkan ensimmäinen osuus suuntautui Osloon, josta seuraavan päivänä matka jatkui Norjan Polaari-Instituutin (NPI) järjestämällä yksityislennolla Boeing 737 Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin. Kapkaupungissa vietettiin yksi yö ja 11.11. jatkettiin samalla lentokoneella Norjan Troll-tutkimusasemalle Kuningatar Maudin Maalle. Sää suosi retkikuntaa ja retkikunnan tukiryhmän kaikki viisi jäsentä jatkoivat välittömästi matkaa Aboalle, tutkijoiden jäädessä Trollille odottamaan.
Twin Otter laskeutui Basen vuoren viereiselle jäätikölle ja retkikuntalaiset siirtyivät asemalle kävellen. Edellinen retkikunta oli hoitanut hommansa asiallisesti ja Nasu-telakuorma-auto ja moottorikelkka saatiin nopeasti liikkeelle noutamaan rahtia asemalle ja lentäjät lepäämään. Pitkän matkan päälle retkikunta teki tarpeelliset avaustoimet. Konemestari Tapsa käynnisti voimakoneet, lääkäri Jukka huolehti lääkintämateriaalin asianmukaiseen säilytykseen, kokki Sanna purki pakasteet arkkuihin ja retkikunnan johtaja Mika sekä erikoissuunnittelija Priit nostivat viestijärjestelmän pystyyn. Sannan valmistaman illallisen jälkeen pitkä päivä Kapkaupungin hotellista Aboalle päättyi aamulla kolmelta ja ryhmä pääsi lepäämään.
Aseman avaamista jatkettiin seuraavana päivänä. Priit ja Sanna kävivät merkitsemässä laskeutumispaikan DC-3 Basler lentokoneelle. Sunnuntaina tutkijat saapuivat ja aseman avaaminen kesäkaudelle sai vauhtia, kun koko kymmenen hengen retkikunta oli perillä Aboalla.
Geologiatiimin (Arto ja Jussi) ensimmäisen viikon ohjelmaan on kuulunut varusteiden järjestelyä, korkeus- ja etäisyysmittausten kalibrointia, lähialueiden tiedustelua sekä liikuteltavan röntgenfluoresenssianalysaattorin testausta. Jälkimmäisellä tehtiin Aboan ja ehkä jopa koko Kuningatar Maudin maan historiaa: ensimmäiset geokemialliset kivianalyysit täällä paikan päällä!
Geologien käyttämällä laitteella voidaan selvittää 20 eri alkuaineen pitoisuudet kivissä. Ennen tällaisia analyyseja varten kivet tuli kuljettaa pois Etelämantereelta laboratorioissa analysoitavaksi. Vaikka menetelmän tarkkuus ei pärjääkään vertailussa laboratorioille, se riittää tämän retken tarkoitukseen, joka on eri laakiobasalttityyppien tunnistaminen. Yksi ensimmäisistä testianalyyseista oli hyvin kuumista kivisulista kiteytynyt ferropikriitti, joita Jussi keräsi viimeksi väitöskirjatyötään varten 16 vuotta sitten.
Lumitutkimusryhmän tutkijat Leena, Antero ja Aleksi aloittivat työt mittalaitteiden kasaamisella ja testaamisella. Ensimmäiset testilennot sekä laserkeilausdronella että säteilydronella on tehty. Huomenna aloitetaan mittaukset ICESat-2 satelliitin ylilentopaikalla noin 17 km päässä Aboalta, joihin kuuluu dronemittausten lisäksi lumikuoppamittauksia sekä jäätikön pinnalla tehtäviä säteilymittauksia. Tavoitteena on määrittää lumen ja jään pinnankarkeuden vaikutusta säteilyhavaintoihin sekä altimetriahavaintoihin.
Matkustaminen ja aseman saattaminen toimintakuntoon ja tutkimustyön aloitus on mennyt suunnitelmien mukaan ja saunakin on jo lämmennyt pitkien työpäivien päätteeksi.
12.11.2022 FINNARP 2022 retkikunta on saapunut Etelämantereelle ja Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa on avattu kauden 2022-23 ajaksi. Kymmenhenkinen retkikunta lähti Suomesta kohti Etelämannerta ja tutkimusasema Aboaa 8. marraskuuta 2022. Retkikunnan tekninen henkilöstö saapui Aboalle perjantai-iltana 11.11.2022. Retkikunnan tutkijat matkustavat Aboalle sunnuntaina 13.11.2022. Tänä vuonna Aboalle matkustetaan Norjan tutkimusasema Trollin kautta.
FINNARP-retkikuntaan kuuluu kahdessa eri tutkimusprojektissa työskenteleviä tutkijoita. Matkalle lähtee lumen ja jään tutkijoita sekä geologeja Ilmatieteen laitokselta, Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta ja Maanmittauslaitokselta.
FINNARP 2022 retkikunnan jäsenet: Mika Kalakoski (retkikunnan johtaja), Priit Tisler (erikoissuunnittelija), Jukka Huumonen (lääkäri), Tapio Hyppänen (konemestari), Sanna Häkkänen (kokki), sekä Ilmatieteen laitoksen tutkijat Leena Leppänen ja Aleksi Rimali, Maanmittauslaitoksen tutkija Antero Kukko sekä Helsingin yliopiston tutkijat Arto Luttinen ja Jussi Heinonen.
