FINNARP-retkikunnan uutisia tutkimusasema Aboalta

Retkikunnan viimeinen kokonainen viikko Aboalla, kotimatkalle ensi viikolla

3.2.2025

Viikko alkoi Bellinghausenin päivällä, mikä tarkoittaa että Saarenmaalla syntynyt Amiraali Fabian Gottlieb von Bellinghausen retkikuntineen näki ensimmäisenä Etelämantereen 205 vuotta sitten. Bellinghausenin päivänä Aboalla on tapana juhlistaa asiaa hieman paremman illallisen merkeissä.

Elämä tutkimusasemalla on jatkunut juhlapäivistä huolimatta töiden merkeissä. Sitä mukaa kun työlista lyhenee toisesta päästä, niin toiseen päähän lisätään tehtäviä. Tutkimusasema ei ole kertaprojekti vaan se vaatii jatkuvaa huoltoa ja ylläpitoa Etelämantereen olosuhteissa. Kun retkikunta päättyy, on jo selvillä mitä seuraavan retkikunnan tehtäviin kuuluu. Osa työstä on pakollisia korjauksia ja välineistön huoltoa, mutta vanhalla tutkimusasemalla myös olosuhteiden aiheuttamien tuhojen korjausta. Tämän lisäksi vuosittain tarkastetaan polttoainevarastojen tila ja huolehditaan että aseman jätteet ovat Etelämanner-sopimuksen ja toimiluvan mukaisesti varastoitu niin että ne eivät pääse leviämään luontoon.

Hannu ja Pekka korjaamassa aseman pullistunutta seinää. Kuva: Mika Kalakoski/ FINNARP

Sää on jatkunut samankaltaisena koko kesän. Lämpimiä aurinkoisia päiviä seuraavat sumuisten ja matalien pilvien jakso parin päivän ajan, ja jälleen taivas kirkastuu, voimakas säteily sulattaa lunta ja pienet purot virtaavat pihassa. Lähestyvän syksyn voi huomata siitä, että myrskyliitäjiä ei enää näy Basen-vuoren pesintäalueella. Vain yksinäinen kihu on uteliaana seuraillut retkikuntalaisia.

Retkikuntalaisia Plogen vuoren päällä noutamassa seismometrejä. Kuva: Alexandra Kulmalahti/ FINNARP

Retkikunta on jo kääntymässä kohti loppusuoraa ja kesän työt saatetaan pikkuhiljaa päätökseen. Hannu ja Pekka saivat viimeisteltyä aseman rakennusten korjaukset. Niin Fossilryggenin kuin Plogen vuorelle kesäkaudeksi sijoitettujen seismometrien mittausjaksot päätettiin ja laitteet noudettiin takaisin asemalle. Plogenin retkelle osallistui koko ryhmä. Vuoren huipulta avautui kirkkaana päivänä näkymät aina 200 kilometrin päähän sisämaahan missä Heimefrontfjellan vuorijono erottui terävänä. Priit sai kiinnitettyä viimeiset jäljellä olevat aurinkopaneelit rikkoontuneiden tilalle. Mika ja Alexandra ajoivat moottorikelkkoja talvivarastoon viimeisen tankkauksen jälkeen ja laittoivat kelkat talvikuntoon, odottamaan seuraavaa retkikuntaa. Öljyt on tarkastettu ja akut ladattu.

Priit ja Alexandra kiinnittämässä aurinkopaneeleja aseman seinään. Kuva: Mika Kalakoski/FINNARP

Työtä asemalla tehdään viimeiseen päivään asti. Tarkkaa lähtöpäivää ei voi tietää. Vaikka kesä on ollut säiden puolesta mitä parhain, niin helmikuu on Etelämantereella taitekohta syksyyn ja se voi tuoda mukanaan yllätyksiä.

Suomi on Etelämanner-sopimuksen täysivaltainen jäsen ja osallistuu Etelämannerta koskevaan päätöksentekoon. Sen edellytyksenä on, että jäsenvaltiolla on merkittävää tutkimustoiminta alueella. Suomella on tästä osoituksena Etelämantereella oma pysyvä tukikohta, tutkimusasema Aboa. Asemalla on ympäri vuoden toimivia mittalaitteita ja satelliittitutkaheijastimia. Mittalaitteet huolletaan ja tiedostot kerätään Etelämantereen kesän aikana. Silloin tehdään myös laajempia tutkimuskampanjoita ja tuetaan muiden valtioiden tutkimustoimintaa alueella. Suomalaisia tutkijoita osallistuu lähes vuosittain muiden valtioiden retkikuntiin heidän tutkimusasemillaan tai laivoilla. Lisäksi suomalaisia mittalaitteita on muilla tutkimusasemilla. Kylmän ilmanalan osaamiselle on Etelämantereella kasvavaa kysyntää.

Lumipetrellit pesivät Basenin jyrkillä seinämillä. Kuva: Sari Matilainen/ FINNARP

Aseman uudet voimakoneet asennettiin ja osa retkikunnasta lähti kotimatkalle

Työt asemalla jatkuvat vielä kolmen viikon ajan.

24.1.2024

Säät ovat koko kauden suosineet retkikuntaa. Lämpimiä kesäisiä Etelämantereen päiviä seuraa sumuiset päivät ja taas parin päivän jälkeen aurinko paistaa. Lämpötilat vaihtelevat kahdesta asteesta aina öiden kymmeneen pakkasasteeseen.

Tutkimusasema sumun peitossa. Kuva: Mika Kalakoski/ FINNARP

Hannu jatkoi Kallen kanssa uusien voimakoneiden parissa töiden viimeistelyä ja viimeiset eristämiset ja maalaukset saatiin päätökseen. Uusien koneiden kanssa on vielä monenlaista ihmeteltävää ja aseman ohjeistusten päivitystä. Energian tuotannossa aseman aurinkopaneelijärjestelmä on aiheuttanut huolta ja Priit ehti Kallen kanssa aloittamaan tutkimukset vian löytämiseksi.

Sari ja Kalle matkustivat kotiin suunnitellusti ja aikataulussa Norjan Troll -tutkimusaseman kautta Kapkaupunkiin, sieltä Osloon ja reittikoneella Helsinkiin. Muulle retkikunnalle tämä tarkoitti kuun kolmantena sunnuntaina töitä.

Sari ja Kalle lähtivät kotimatkalle yhdessä Ruotsin retkikunnan kanssa. Kuva: Alexandra Kulmalahti/FINNARP

Jokainen lento tarkoittaa sään seurantaa ja raportointia, laskeutumisalueen merkitsemistä jäätikölle, koneen vastaanottoa, rahdin ja matkustajien kuljettamista jäätikölle. Tällä kertaa rahdin pakkauksen lisäksi vietiin jäätikölle Jet A-1 lentopetrolia lentokoneen tankkausta varten. Lentojen yhteydessä on aina mukavia yllätyksiä tai sitten ihan suunniteltuja täydennyksiä. Tällä kertaa lentoja operoiva White Desert -yhtiö toi mukanaan tuoreita hedelmiä retkikuntalaisten iloksi. Kun Twin Otter oli tankattu, rahti lastattu ja kaksi Suomen ja neljä Ruotsin retkikunnan jäsentä sisällä koneessa, jäi lentokoneen noustessa taivaalle ja kadotessa horisonttiin enää viisi FINNARP retkikunnan jäsentä työskentelemään Basen-vuorelle vielä vajaaksi kuukaudeksi.

Pitkäksi venyneen työrupeaman jälkeen seuraava viikko aloitettiin koulutus- ja virkistysretkellä moottorikelkoilla kotivuori Basenin ympäri. Jokaisen retkikuntalaisen tulee tuntea lähiseutua sen verran että paikat ovat tuttuja ja liikkuminen tapahtuu turvallisilla alueilla. Samalla tulevat tutuiksi myös paikkojen nimet, mikä helpottaa työskentelyä ja kommunikointia.

Retkikuntalaiset kelkkaretkellä Basenin ympäri. Kuva: Mika Kalakoski/FINNARP

Aseman pihasta aurinko on sulattanut lunta ja sitä on vähemmän kuin vuosiin. Aseman alle säteily ei ulotu ja Alexandra on jatkanut lumen poistamista sieltä lapion ja ahkion kanssa. Priit on järjestellyt rekiä ja siivonnut halleista ylimääräistä tavaraa pois, osan jätteeksi ja osa lahjoitettavaksi jatkokäyttöön. Mika ajoi talvivarastoon jo osan moottorikelkoista. Ne on tankattu ja akut ladattu.

Aseman kelkat tankattiin talvivarastoa varten. Kuva: Mika Kalakoski/FINNARP

Pekka on jatkanut retkikunnan muonittamisen ohessa myös muiden töiden parissa. Sähkövatkaimen lisäksi keittiömestarin käsissä on voinut nähdä myös vaikka kulmahiomakoneen. Missä on tarvittu vesireissulle avuksi oikein hyvää miestä, niin sellainen on aina keittiöstä löytynyt.

Pekka viihtyy kokkaamisen lisäksi erilaisissa aseman töissä. Kuva: Alexandra Kulmalahti/FINNARP

Aseman vanhemmat rakennukset, ennen kaikkea generaattorirakennus, ovat aiheuttaneet huolta ja ylimääräistä työtä. Lämmin kesä, maaperän sulaminen ja rakennusten ikä, jotka kaikki vaikuttavat rakenteisiin, ovat saaneet seinät liikkumaan paikoiltaan. Onneksi retkikunta on paikalla ja paikalla on sopivaa materiaalia ja rakennuksia pystytään korjaamaan ennen kuin asema jää seisomaan autiona Etelämantereen talveksi. Työt jatkuvat.


Retkikunnan matka on puolivälissä -työt jatkuvat Aboalla

16.1.2025

Vuoden ensimmäinen viikko toi tullessaan retkikunnalle ensimmäiset myrskytuulet. Ne eivät kuitenkaan kestäneet pitkään ja sää jatkui kesäisen lämpimänä ja aurinkoisena. Aboalla se tarkoittaa paria pakkasastetta ja paahtavaa aurinkoa. Lämpimiä päiviä seuraa voimakkaat sumut.

Kuormaston lähdettyä Aboalla jatkuivat Kallella ja Hannulla generaattoreiden asennustyöt. Uudet voimakoneet on liitetty aseman järjestelmiin ja kokonaisuuden testaus on käynnissä. Välillä työt keskeytyvät erilaisten yllättävien korjaustöiden vuoksi.

Retkikunta pöydän ääressä tutustumassa lääkintävarusteisiin lääkärin johdolla.
Alexandra järjesti retkikuntalaisille ensiapukoulutusta. Kuva: Mika Kalakoski/ FINNARP

Alexandra järjesti ryhmälle lääkintäkoulutusta, jotta retkikuntalaiset tietävät mistä erilaista lääkintämateriaalia löytyy tarvittaessa. Sari on tehnyt rahtilistoja, inventaarioita ja puutelistoja tulevien retkikuntien varustamista varten. Alexandra ja Sari saivat muun työn ohella urakaksi aseman alapuolen puhdistamisen lumesta.

Priit on tehnyt paljon töitä tutkimuslaitteiden kanssa. AWS5-sääaseman tiedostot on kerätty, Aboan AWS-anturit vaihdettu sekä seismometrin ja GNSS-aseman tiedostot tallennuttu. Mika on johtajan töiden ohella auttanut ympärivuotisen energiajärjestelmän akustojen huollossa ja ollut apuna missä tarvitaan. Suuren rahtioperaation jäljiltä paikat ovat vielä mullin mallin ja rekien sekä varastojen järjestely on oma iso urakkansa.

Kolme miestä työhaalareissa jäätiköllä hyödynkehittimen kanssa. Kuva Mika Kalakoski/FINNARP.
Retkikuntalaiset avasivat harmaan jäteveden viemäriä höyrynkehittimen avulla. Kuva: Mika Kalakoski/ FINNARP

Retkikunta ei ole säästynyt vastoinkäymisiltä. Harmaan jäteveden viemäri jouduttiin avaamaan höyrynkehittimen avulla. Ongelma toistuu, jos ei vuosittain, niin joka toinen vuosi sään ollessa merkittävä tekijä. Suurempi harmituksen aihe on ollut se, että edellisenä vuonna asennetut 14 aurinkopanelia eivät näytä toimivan. Miehittämättömän tutkimusaseman ympärivuotisten mittalaitteiden energiajärjestelyt on iso haaste, koska huoltotoimia tehdään ainoastaan Etelämantereen kesän aikana ja laitteet toimivat pitkän talven itsenäisesti.

Lepoaikoina retkikuntalaisilla on ollut monia vaihtoehtoja kerätä voimia raskaiden työpäivien jälkeen. Tärkeimpänä on ollut Pekan valmistama hyvä ruoka. Tuoreita vihanneksia asemalla ei ole mutta aterioiden herkullisuuteen se ei ole vaikuttanut. Kuivatut, pakastetut ja säilötyt raaka-aineet ovat taitavan kokin keittiössä herkullisten ruokien perusta. Sunnuntaisin, kokin lepopäivänä, retkikuntalaiset kokkaavat vuorotellen. Tällä kaudella on jo saatu herkkutattirisottoa.

Kokki lieden ääressä, jossa valmistumassa ruokaa retkikunnalle.
Pekka on valmistanut herkullisia aterioita Aboan keittiössä.

Aseman sauna on ollut päällä päivittäin. Kirjastossa on hyvä valikoima laadukasta kirjallisuutta. Aseman lähistöllä voi tehdä rinnelenkkejä, hiihtää, tai vaikka polkea kuntopyörää naapurissa Ruotsin Wasa-asemalla. Perinteiset lyhytelokuvafestivaalit pidettiin kahtena iltana peräkkäin 10.–11. tammikuuta. Myös Ruotsin retkikuntalaiset osallistuivat festivaaleille.

Satelliittiyhteydet pelaavat hyvin ja useana iltana on katsottu verkon kautta Suomen uutislähetyksiä. Sunnuntaisin on retkeilty kotivuori Basenilla ja kauden aikana on vähintään kertaalleen nähty tutut paikalliset kesän linnut, lumimyrskyliitäjät (Pagodroma nivea), etelänkeijut (Oceanites oseanicus), etelämantereenkihut (Stercorarius maccormicki) ja jäämyrskyliitäjä (Thalassaloica Antarctica).

Etelämantereen kesää jatkuu vielä muutaman viikon ajan, joka käytetään tehokkaasti hyväksi. Työtä riittää.


Etelämantereella tehdään töitä hyvän sään aikana - myös jouluna

5.1.2025 FINNARP 2024 -tutkimusretkikunnan matka ja työt Aboalla ovat käynnistyneet suunnitelmien mukaan.

Lento Norjan Troll-asemalle onnistui hyvän sään vallitessa. Sieltä retkikunta jatkoi matkaa Aboalle suksilla varustetulla Twin Otter -lentokoneella heti seuraavana päivänä. Retkikunta käveli köysistönä jäätiköltä Basen nunatakille, joka on jäätikön läpi pistävä vuori, jolla Aboa-asema sijaitsee.

Retkikunnan jäsenet kävelevät jonossa jäätiköllä.
Retkikunta kävelemässä köysistönä kohti Aboaa.

Aboa avattiin 18. joulukuuta iltapäivästä. Heti Aboan avaamisen jälkeen ruotsalainen nelimiehinen Swedarp-retkikunta saapui DC-3 suksilentokoneella Aboan välittömässä läheisyydessä sijaitsevalle Wasa-tutkimusasemalle.

Aboalla oli jo käynyt kymmenen päivää ennen retkikunnan saapumista kansainvälisen RINGS-mittauskampanjan tutkimusryhmä tekemässä referenssimittauksen. Aboan sijainti on kansainvälisestikin kiinnostava ja tutkimusaseman ympärivuotiset sääasemat, seismiset mittaukset ja GNSS-asema pitkine aikasarjoineen, sekä satelliittitutkaheijastimet tukevat laajasti Etelämantereella tehtävää tutkimusta.

Päällisin puolin asema oli hyvässä kunnossa, mutta kahden päivän päästä vanhan voimakonerakennuksen seinä pullistui ulospäin vanhoissa rakenteissa olevien painumien ja roudan aiheuttamien voimakkaiden jännitysten vuoksi. Hannu ja Kalle saivat kuitenkin estettyä lisävahingot ja aloittivat heti korjaustyöt.

Aseman muu toiminta, lämpö, vesi- ja ruokahuolto sekä viestiyhteydet ovat toimineet tavanomaiseen tapaan. Alexandra on saanut lääkintämateriaalin purettua ja järjestettyä lääkintäkonttiin. Sääasema on toiminnassa ja pääasiassa Sari lähettää automaattisen sääaseman lisäksi havaintoja muille asemille kolmesti päivässä. Pekka on valmistanut ateriat ja saanut rahtina saadun muonan purettua ja järjestettyä muonakonttiin.

Kaksi miestä työhaalareissa pienessä kontissa laitteiden ja johtojen keskellä.
Hannu ja Kalle generaattorihuoneessa purkamassa aseman vanhoja generaattoreita.

Joulun aika Aboalla meni tiiviisti työn merkeissä. Jouluaattoiltana asemalle saapui odotettu ja toivottu lahja. Priit oli lentänyt Trollilta suoraan Saksan Neumayer-asemalle, missä sijaitsee myös FINNARP:in välivarasto eli depo. Yhteistyönä saksalaisten kanssa toteutettiin traverse eli pintakuljetus. Kuljetuksen tarkoituksena oli turvata Aboan polttoainehuolto useamman vuoden ajaksi.

Raskasta rahtia kuljetettiin traktorikaravaanina jäätikköä pitkin 400 kilometrin matka. Matka sujui ilman ongelmia ja kesti neljä päivää. Kolmen erikoisvarustellun Pisten Bully telakuorma-auton karavaani parkkeerattiin Basenin juurelle ja Mika haki Priitin ja saksalaiset Stefanin ja Klausin joulusaunaan ja -aterialle sekä hyvin ansaitulle levolle.

Joulupäivä alkoi kuten mikä tahansa työpäivä. Etelämantereella aikaa ei riitä tuhlattavaksi vaan työt tehdään hyvän sään aikaan. Polttoaineen siirto kuljetuskonteista aseman varastorekiin alkoi välittömästi jouluaamuna. Tyhjennettyihin kontteihin pakattiin vastavuoroisesti aseman jätteitä.

Tapaninpäivänä aseman uudet voimakoneet saatiin Aboalle DC-3 lennolla. Jo aamusta näköpiirissä oli sumua ja lennon onnistuminen vaati hyvin merkityn laskeutumisalueen jäätikölle, jatkuvan sään seurannan ja yhteyden lentokoneeseen. Juuri ennen vahvan sumupilven peittäessä maiseman, DC-3 ehti laskeutumaan turvallisesti. Aseman uudet voimakoneet saatiin telakuorma-autojen lavoille ja kuljetettua ylös asemalle.

Lentokoneen rahtia puretaan FINNARPin telakuorma-autoon.
Aboan uusia generaattoreita puretaan DC-3 lentokoneesta jäätiköllä.

Lentomiehistö pääsi nauttimaan Aboan vieraanvaraisuudesta näkyvyyden mennessä täysin nollille jäätävän sumun peittäessä maiseman. Tutkimusaseman seinustalla liehuivat Viron, Ruotsin, Saksan ja Kanadan liput paikalla olevien kansallisuuksien kunniaksi.

Sumu hälveni jo seuraavana päivänä ja jälleen kerran DC-3:n sukset irtosivat jäätiköstä ja kone häipyi horisonttiin. Jätteiden pakkaus ja lumityöt jatkuivat usean päivän ajan, mutta ennen uudenvuoden aattoa retkikunta ehti asentamaan 40 kilometrin päähän Fossilryggen nunatakille seismometrin mittaamaan maan ja jään järistyksiä kesäkauden aikana. Sää oli kesän hienoin, tyyni, kirkas taivas ja lämpötilakin kävi + 1 C asteessa.

Toppavaattein ja aurinkolasein varustautuneet tutkijat kivikossa mittalaitteen kanssa, taustalla jäätikkö.
Sari ja Priit asentamassa seismometriä Fossilryggen-nunatakille.

Uudenvuoden aattona traktorijuna oli jälleen koottuna jäätiköllä, keulat kohti Saksan Neumayer-asemaa. Polttoainelasti oli vaihtunut jätteeksi. Yksi Pisten Bully oli ajettu reen päälle paluumatkaa varten, sillä Priitin kausi jatkuu Aboalla. Vuosi vaihtui Aboalla perinteisesti ”Panama Jackin” hengessä ja Pekka oli loihtinut pöytään hienon kokoelman merellistä syötävää. Jälleen vahva jäinen sumu peitti maiseman.

Vuoden ensimmäisenä päivänä Stefan ja Klaus aloittivat paluumatkan. Retkikunnan ensimmäinen vaihe on onnistunut ja työt jatkuvat omalla porukalla.

Ennen viikon loppua Alexandra ja Mika kaivoivat ja nostivat talven lumikertymän syvyyksistä sääasema AWS5-akuston. Sari ja Priit veivät vielä toisen seismometrin Plogen-nunatakin huipulle mittaamaan. Kalle ja Hannu jatkoivat uusien generaattorien asennusta ja Pekka on huolehtinut että ravintoa on saatavilla.


Jouluterveiset Aboalta

Season´s greetings from the Finnish Antarctic Operations.
Aboa-asemalta jouluterveisiä lähettävät kuvassa vasemmalta oikealle: Mika Kalakoski, Hannu Luoto, Karl Hansson, Sari Matilainen, Pekka Paarala ja Alexandra Kulmalahti.

Retkikunta saapui Aboalle

23.12.2024

FINNARP 2024 -retkikunta avasi tutkimusasema Aboan keskiviikkona 18. joulukuuta 2024 kello 15.

Retkikunnan jäsenet oransseissa haalareissa lentokoneen edustalla Etelämantereella.
FINNARP 2024 -retkikuntaan kuuluu seitsemän asiantuntijaa: retkikunnan johtaja, kaksi erikoisasiantuntijaa, konemestari, sähköasentaja, lääkäri sekä kokki.

Vuoden 2024 retkikunta matkusti Norjan Polaarisihteeristön järjestämällä lennolla Kapkaupungin kautta Norjan Troll-asemalle. Trollilla retkikunta odotti yhden yön, kunnes pääsi jatkamaan matkaansa.

Suksilentokone laskeutuneena jäätikölle. Lastia puretaan koneesta.
Retkikunta lensi Twin Otter -suksilentokoneella Basen-nunatakin juurelle jäätikölle.

Loppumatkan retkikunta lensi suksilentokoneella Basen-nunatakin juurelle jäätikölle, mistä viimeinen kilometri taittui jalkaisin köysistönä. Yksi retkikuntalainen lensi Aboan sijaan Saksan Neumayer-asemalle valmistelemaan polttoaineen ja muun raskaan rahdin maakuljetusta, joka saapunee joulun aikaan Aboalle.

Asema on talven jäljiltä hyvässä kunnossa, joskin Etelämantereen ankaran talven jäljiltä on aina korjattavaa. Retkikunta on päässyt hyvin töiden alkuun ja vaikuttaa siltä, että jouluviikko kuluu työn merkeissä.

3.2.2025