Suomen trombi-ilmasto
Trombeja on esiintynyt Suomessa kautta aikojen. Nykyisin trombeja havaitaan keskimäärin 14 tapausta vuosittain. Voimakkuudeltaan merkittäviä trombeja (F2 tai voimakkaampi) havaitaan keskimäärin joka toinen vuosi.
Trombeja on havaittu Suomessa huhtikuun ja marraskuun välisenä aikana, eniten (73 prosenttia) heinä- ja elokuussa (ks. kuva 2). Useimmiten trombeja havaitaan iltapäivällä tai alkuillasta, vuorokausimaksimi on klo 17–19. Lähes 70 % maa-alustalla syntyvistä trombeista esiintyy kello 15-21, mutta vesipatsaita esiintyy tasaisemmin eri vuorokauden aikoina (ks. kuva 1)
Maantieteellisesti trombien esiintymistiheys Suomessa on suurin maan itäosassa sekä eteläisillä ja lounaisilla merialueilla. Vähiten trombeja esiintyy Lapissa sekä maan länsiosan sisämaa-alueilla. Voimakkain Suomessa havaittu trombi on F4-luokkaa, ja F3-luokan trombeja tunnetaan vain kuusi tapausta. Suurin osa (86 %) Suomessa havaituista trombeista onkin F1-luokkaa tai heikompia.
Esimerkkejä trombeista: Pohjois-Karjalan trombit 20.8.2004
Pohjois-Karjalan yli 20. elokuuta 2004 kulki supersolu-ukkonen aiheuttaen kaksi perättäistä trombia. Ensimmäinen trombi kehittyi Outokummussa. Sen voimakkuus oli F1-luokkaa ja tuhojäljen pituus 5,5 km. Toinen trombi kulki Polvijärveltä Kontiolahdelle aiheuttaen F2-luokan tuhoja yhteensä 20,2 km matkalla.
Ilmatieteen laitos tutki alueella tuhojäljet. Tuulivahinkoja esiintyi kahdella toisistaan erillisellä alueella. Ensimmäiset vahingot (kuvassa 1 vasemmalla) syntyivät likimain Sysmäjärven ja valtatien 17 välisellä alueella lähellä Joensuun ja Outokummun kunnanrajaa. Tämän jälkeen useat silminnäkijät havaitsivat vesipatsaan Viinijärvellä, jossa pyörre kaatoi puita saarista ja aiheutti vahinkoa myös muutamille rakennuksille. Vesistön ylityksen jälkeen trombi lienee heikennyt Laikanlahden lähistöllä.
Toisen, laajemman tuulivahinkoalueen alkupää sijaitsi Sotkuman koillispuolella (kuvassa oikealla). Tästä Höytiäisen länsirantaa kohti vahinkoalueen leveys kasvoi. Vahinkojen laatu paheni siten, että Katintiellä kaatuneiden puiden ura oli jo pari sataa metriä leveä. Trombi jatkoi matkaansa voimakkaana Höytiäisen yli ja nousi maihin Höytiäisen rantatiellä. Rannasta trombin reitti jatkui sisämaahan aina Latvajärven yli, minkä jälkeen pyörre todennäköisesti heikkeni. Toisella vahinkoalueella aiheutui runsaasti vahinkoja myös rakennuksille ja pyörre lennätti mukanaan suurehkoja esineitä jopa yli kilometrin matkan.
