Tuntureiden sääolot – mitä retkeilijän on hyvä tietää
Sääolot tuntureiden huipuilla ja laaksoissa eroavat lähes aina toisistaan merkittävästi. Sääennusteet tehdään pääosin laaksoihin, eivätkä ne aina vastaa tunturien sääolosuhteita.
Tuntureille lähtiessä on tärkeä varautua vallitsevaan säätilaan ja sään tuleviin muutoksiin, jotta retki voi sujua turvallisesti ja miellyttävästi. Suunnittelussa kannattaa hyödyntää sekä sääennusteita että tuntureilla sijaitsevia säähavaintoasemia.
Sään aiheuttamat vaarat tuntureilla
Sääolosuhteet aiheuttavat vaaraa selvästi enemmän talvella kuin kesällä.
Eksyminen
Tunturi voi "kietoutua pilven sisään". Näkyvyyttä heikentävä sumu on tyypillistä kosteassa ja lämpimässä ilmamassassa ja tavallista syksyllä ja sydäntalvella. Sumupilvi ulottuu tyypillisesti alemmalle tasolle tuulen puolella tunturia kuin suojan puolella.
Lumituisku voi heikentää näkyvyyttä.
Kovalla tuulella retkeilijä voi lähteä vastatuulen sijaan etenemään sivutuuleen. Tällöin oikean suunnan säilyttäminen vaikeutuu.
Paleltuminen
Tuulen ja pakkasen yhteisvaikutus voi palelluttaa liikkujan syksyllä, talvella ja keväällä. Kovaa tuulta ilmenee esimerkiksi matalapaineen lähestyessä tai etääntyessä sekä inversiotilanteissa tuntureiden huipuilla.
Laaksoissa pakkanen voi kiristyä ennustettua kireämmäksi.
Lumivyöryt
Tunturialueilla liikkuja voi olla vaarassa erityisesti paikoissa, joissa lumi kinostuu jyrkille rinteille lumilipoiksi.
Liikkuja voi eksyessä tahtomattaan joutua lumivyörymaastoon.
Lämpötilaerot eli miten inversio syntyy tuntureilla
Suomen puuttomat tunturit kohoavat ympäristöstään tyypillisesti 200–500 metrin korkeuteen.
Ilmakehässä lämpötila laskee yleensä vajaan asteen verran jokaista 100 metrin nousua kohti. Tämä sääntö ei kuitenkaan päde esimerkiksi inversiotilanteessa.
Tyynessä ja selkeässä säässä, kun aurinko ei lämmitä maata, maan pinta jäähtyy voimakkaasti. Samalla kylmenee myös maan lähellä oleva ilma. Koska kylmä ilma on raskaampaa kuin lämmin, ilma valuu painovoiman vaikutuksesta laaksoihin. Tätä ilmiötä kutsutaan lämpötilainversioksi.
Lämpötilainversio on erityisen yleistä talvella selkeän korkeapaineen vallitessa. Selkeän korkeapaineen jatkuessa seuraava päivä on aina muutamaa astetta kylmempi kuin edellinen päivä.
Huipulla tuulee – usein voimakkaammin kuin laaksossa
Maanpinnan rosoisuus heikentää tuulta. Aukeassa maastossa tuulee kovempaa kuin metsässä. Niinpä on luonnollista, että avotunturissa tuulee paljon kovempaa kuin laaksoissa.
Vaikka lämpötilainversion ansiosta tunturissa olisi lauhaa, tuulen vaikutuksesta tunturissa voi tuntua kylmemmältä kuin laaksossa, jossa on tyyntä. Tuuli ei useinkaan tyynny tunturissa vaikka laaksoissa niin kävisikin. Toki joskus näinkin tapahtuu! Inversiotilanteessa parhaat hiihto-olosuhteet voivat olla metsäisillä tuntureiden rinnealueilla. Näillä alueilla pakkanen on laaksoa lauhempi ja puusto suojaa tunturin tuulelta.
Myös maanpinnanmuodoilla on suuri vaikutus paikalliseen tuuleen. Tunturin suojan puolelle syntyy heikon tuulen alue. Toisaalta kahden tunturin välissä ilma voi pakkautua. Kanavoituva tuuli voi olla vielä voimakkaampi kuin huipulla.
On ensiarvoisen tärkeä ymmärtää, mitä eri voimakkuuden tuuli aiheuttaa ja miltä se tuntuu. Esimerkiksi tunturissa 10 m/s tuulta talvella on todella kylmää, eikä pakkaslumen aikaan eteensä juuri näe lumituiskun vuoksi. Jos vastatuulta on 15 m/s eteneminen suksilla on jo erittäin raskasta.
Näkyvyyden vaihtelut
Näkyvyyttä tunturissa heikentävät erilaiset sateet, lumituisku ja sumu. Vesisateessa näkyvyys on useimmiten joitakin kilometrejä. Lumisateissa näkyvyys on yleensä selvästi huonompi, jopa alle kilometrin. Sumussa näkyvyys on vain joitakin satoja metrejä.
Erityisesti talvella pilvien alaraja on matalalla ja hyvin usein tuntureiden huiput jäävät pilven sisään. Huipulla kulkiessa voi kokea olevansa sumussa.
Lumituisku tarkoittaa sitä, kun tuuli alkaa kuljettaa irtolunta. Pakkaslumi on kevyttä ja lähtee siksi erityisen helposti liikkeelle. Jo 6–7 m/s tuulen nopeus saa kevyen pakkaslumen liikkeelle. Mitä pyörteisempää ja kovempaa tuuli on, sitä korkeammaksi lumituisku kohoaa.
Lumituisku ei pelkästään heikennä näkyvyyttä vaan lumi myös kinostuu paikkoihin, joissa tuulen nopeus heikkenee. Maantiellä ilmiön voi huomata tien penkalla tai sillan kaiteen vieressä kinoksena. Tuntureilla kinostumista ilmenee tyypillisesti suojan puoleisessa laaksossa. Lumituiskun vaikutuksesta ladut häviävät hetkessä.
Tuulen aiheuttama kinostaminen on myös merkittävä tekijä lumivyöryjen synnyssä. Suomen ilmastossa on tavallista, että tuuli voi jatkua päiväkausia samasta suunnasta ja silloin tuuli kinostaa lunta suojan puolen rinteille paksuja kerroksia. Syntyy ns. tuiskulumen laatta, josta voi syntyä jyrkässä, puuttomassa rinteessä alempana vaarallinen lumivyöry.
Sääennusteiden rajoitteet ja hyödyntäminen
Yleiset sääennusteet Suomessa tehdään arkielämän tarpeisiin eli sinne, missä tyypillisemmin liikumme: kaupunkeihin, maanteille ja vesistöille.
Tunturissa liikkuvien on syytä tiedostaa, että säätä ennustetaan pääsääntöisesti laaksojen olosuhteisiin.
Sääilmiöiden ymmärtäminen auttaa retkeilijää ennakoimaan tunturin olosuhteita. Tuntureilla sijaitsevat säähavaintoasemat kertovat alueen sääolosuhteet juuri nyt. Sääennusteet auttavat arvioimaan, miten sää kehittyy.