Helteet ja pakkaset – epämukavat olosuhteet lisäävät myös ongelmia terveydelle

Helteen tukaluuteen vaikuttaa lämpötilan lisäksi tuulen voimakkuus, auringon paiste ja ilmankosteus. Tukalinta on, kun on tyyntä, aurinko paistaa ja ilman kastepistelämpötila on korkea.

Monet erilaisista perussairauksista kärsivät ovat herkkiä helteille. Helteissä riittää yksikin kuuma päivä, mutta kireää pakkasta pitää olla muutama päivä ennen kuin terveysvaikutuksia tulee laajemmin.

Pitempien helleaaltojen aikaan terveysvaikutukset lisääntyvät voimakkaasti. Rakennukset eivät riittävästi silloin jäähdy yöllä. Helteen tukaluutta lisää runsaampi ilmankosteus, joka tekee öistä lämpimämpiä. Tutkimuksissa näkyy, että pitkittyneet hellejaksot lisäävät vanhusten kuolleisuutta merkittävästi.

Kenelle helle- ja pakkasvaroitukset on erityisesti suunnattu?

Pakkasen purevuuteen vaikuttaa eniten lämpötila ja tuulen voimakkuus. Lisäksi ilmankosteus voi tehdä pakkasesta raaemman tuntuisen ja kylmempää on, jos aurinko ei lämmitä.

Varoitukset on suunnattu sääherkille riskiryhmille, heidän läheisilleen ja henkilöille, joiden työmäärään vaikuttaa äärilämpötilat. Sairauden lisäksi lääkitys voi lisätä kuumuudesta aiheutuvaa terveysriskiä.

• vanhukset

• vauvat ja pienet lapset

• raskaana olevat ja imettävät

• ulkona työtä tekevät

• kuljetusalan työntekijät

• pelastus- ja huoltoalan työntekijät

• vanhusten hoitolaitosten työntekijät

• sydän- ja verisuonitauteja sairastavat

• hengitystiesairaat

• diabeetikot

• munuaissairaat

• mielenterveyteen ja käyttäytymisen liittyviä häiriöitä sairastavat, kuten dementia, depressio ja päihderiippuvuus

• hermoston sairauksia sairastavat, esimerkiksi Alzheimerin tauti ja Parkinsonin tauti

• kilpirauhasen liikatoimintaa sairastavat.

Tietoa voidaan hyödyntää myös terveydenhuollon ja viranomaisten varautumisjärjestelmissä.

Kuumasta varoittamiseen herättiin Euroopassa kesän 2003 helleaallon yhteydessä. Silloin arvioitiin Euroopassa tapahtuneen noin 35 000 ylimääräistä kuolemantapausta.

Miten toimia, kun helteestä tai kylmyydestä varoitetaan?

• vältä kuumalle / kylmälle altistumista

• vähennä fyysistä rasitusta

• pidä taukoja työssä

• valitse säähän sopiva vaatetus

• juo helteellä riittävästi ja lisäksi huolehdi myös riittävästä energian (syömisestä) ja suolojen saannista

• huolehdi läheisistä, jotka eivät osaa ehkä huolehtia itsestään.

Kuolleisuus riippuu lämpötilasta

Ihminen sopeutuu jossain määrin omaan ilmastoonsa. Lämpötilan "mukavuusalue" on erilainen erilaisissa ilmastoissa elävillä. Suomalaisia kuolee vähiten, kun vuorokauden keskilämpötila on noin 14 astetta.

Suomalaiset ovat sopeutuneet kylmään paremmin kuin esimerkiksi eteläeurooppalaiset. Kuolleisuus kasvaa hitaasti lämpötilan laskiessa optimaalisen lämpötilan kylmemmällä puolella. Helle sen sijaan lisää kuolleisuutta nopeasti Suomessa. Hellesäässä parin asteen lämpötilan nousulla on enemmän merkitystä kuin pakkasella muutaman asteen lämpötilan laskulla. Nykyisessä Suomen ilmastosta kylmä aiheuttaa kuitenkin enemmän ongelmia terveydelle kuin helle. Tulevaisuuden ilmastossa tilanne muuttuu.

Koska lämpötilan terveysvaikutukset riippuvat ilmastosta, ovat eri maissa varoituskriteerit myös erilaiset. Myös maan eri osissa voi olla erilaisia kriteerejä.

Suomessa hellevaroitusten kriteerit ovat samat koko Suomessa, mutta pakkaselle kriteerit ovat tiukemmat pohjoisessa kuin etelässä. Hellekriteerien valinnassa on käytetty kuolleisuuden nousua ja ilmastollisia perusteita. Lämpötilan lisäksi huomioidaan myös tuulta ja pilvisyyttä. Pakkasen osalta etelä-pohjoissuuntaiset kriteerierot on valittu ilmastollisin perustein. Pakkasvaroituksia annettaessa huomioidaan myös tuuli eli pakkasen purevuus.

Varoitusten rajat ovat helle- ja pakkasvaroitukset sivulla.