Jäällä liikkuminen

Suomen vesistöjen jäätyminen kasvattaa hyvinä pakkastalvina talviliikunta-aluetta kymmenillä tuhansilla neliökilometreillä. Jää helpottaa liikkumista ja lyhentää kulkutietä monissa osissa maata. Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein.

Mies vetää itsensä ylös avannosta jäänaskalien avulla.
Jäänaskalien avulla pelastautuminen avannosta on paljon helpompaa kuin ilman. Kuva: Jouni Vainio.

Vaaranpaikat

  • Paikoissa, missä vesi virtaa, jää on usein ympäristöään ohuempaa. Tällaisia paikkoja ovat joet, kapeikot ja salmet, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot sekä äkkijyrkästi veteen pudottavien rantapenkereiden vierustat.

  • Teollisuuslaitosten ja asutuskeskusten viemäreiden laskualueilla jää on heikkoa lämpimän päästöveden ja virtauksen takia.

  • Sillat, laiturit ja jäissä makaavat alukset sitovat lämpöä ja synnyttävät virtauksia, jotka heikentävät jäätä niiden lähituntumassa.

  • Vesistöjen syvänteiden kohdalla jää voi olla ympäröivää jäätä heikompaa, koska niissä oleva suurempi vesimäärä jäähtyy hitaammin ja näin ollen jäätyy myöhemmin.

  • Kaislikko tekee jäästä seulan ja samalla heikon.

  • Halkeamien kohdalla jään kantavuus heikkenee. Niiden ja muiden rikkoutumien kohdalle kinostuvan lumen alla jää ohenee ja voi joskus jopa sulaa kokonaan.

  • Laivaväylät ovat todellisia vaarapaikkoja eikä niitä tule ylittää, mikäli niillä liikennöidään säännöllisesti.

Ei ole varmaa tapaa sanoa, missä jää kantaa ja missä ei. Jään paksuus ei takaa turvallisuutta, sillä jää voi olla heikompaa kohvajäätä tai haurasta ja puikkoista kevätjäätä. Varsinkin keväällä tumma jää on aina arveluttavaa, mutta myös kirkkaan valkoisella alueella voi vaara yllättää.

Oikeat varusteet jäälle

  • Kaulassa roikkuvat jäänaskalit ovat jokaisen jäällä liikkujan vähimmäisvarustus. Ilman jäänaskaleita tai muuta terävää apuvälinettä itsensä vetäminen takaisin liukkaalle jäälle on äärimmäisen vaikeaa.

  • Jäällä kulkijan turvavarustukseen kuuluu metallipäinen, tukeva keppi, jolla voi kokeilla jään laatua sekä auttaa hädän tullen itseään ja toisia.

  • Vähintään 20 metriä pitkä ja 5 millimetriä paksu heittoliina kannattaa pitää vakiovarusteena repun sivutaskussa, josta se on helppo tarvittaessa nopeasti heittää auttajalle tai autettavalle. Köyden toinen pää kiinnitetään valmiiksi repun yläosaan.

  • Pillillä voi hälyttää apua. Sen ääni kuuluu huutoa kauemmaksi ja sitä jaksaa käyttää vielä silloinkin, kun voimat eivät riitä huutamiseen.

  • Kännykkä on hyvä pitää mukana vedenpitävässä pussissa.

  • Reppuun vesitiiviisti pakattu vaihtovaatekerta myös kelluttaa avantoon pudonnutta.

  • Kelluntatakki tai pelastusliivit eivät ole jäällä hätävarjelun liioittelua. Ne suojaavat viimalta ja helpottavat onnettomuuden sattuessa pelastautumista.

  • Kylmettyneen auttamiseksi ja omaksikin lämmikkeeksi kannattaa jäälle ottaa mukaan kevyt hypotermia-pussi, joka päälle puettuna estää kehon lämmön haihtumisen.

  • Paljon jäällä liikkuvien paras turvavarustus on veneilijän pelastautumispuku. Se suojaa tuulelta ja sateelta, ja vedessä se pitää kuivana ja pinnalla. Puku estää tehokkaasti kehon lämpötilan alenemista.

Jos jää pettää altasi ...

  • Säilytä mielesi rauhallisena. Huuda heti apua.

  • Käänny siihen suuntaan, josta olit tulossa. Jos kuljit hiihtäen, irrota sukset.

  • Riko jäätä edeltäsi niin pitkälle kuin se särkyy.

  • Kohota uintipotkuilla itsesi vaaka-asentoon ja ponnista itsesi jään päälle.

  • Kieri, ryömi ja konttaa kunnes varmasti olet kestävällä jäällä.

  • Hakeudu nopeasti lämpimään.

Jos et pääse ylös avannosta ...

  • Pidä kiinni jään reunasta.

  • Pysyttele lämpöhukan pienentämiseksi mahdollisimman liikkumattomana paikallasi. Huuda apua tai puhalla pilliin.

  • Pidä yllä elämänhaluasi. Taistelumieliala lisää selviytymismahdollisuuksiasi.

Jos joku toinen tarvitsee apuasi ...

  • Toimi ripeästi, mutta siten ettet itse joudu uhriksi. Tee ensimmäiseksi hätäilmoitus hätänumeroon 112.

  • Etsi mukaasi sopiva apuväline kättä pidemmäksi. Sellaiseksi sopii köysi, riuku, oksa, airo tai oma takki.

  • Lähesty pelastettavaa vahvan jään suunnasta, konttaa ja ryömi viimeiset metrit.

  • Jos auttajia on useampia, voitte muodostaa pelastusketjun.

  • Liikuttele kylmettynyttä erittäin varovaisesti. Hieronta, alkoholi ja nopea lämmittäminen voivat aiheuttaa vaarallisen jälkijäähtymisen.

  • Suojaa vedestä autettu lisäjäähtymiseltä ja toimita terveyskeskukseen.

  • Jos uhri on tajuton, varmista hapensaanti, suojaa lisäjäähtymiseltä ja toimita nopeasti sairaalaan. Syvästi alilämpöistä tajutonta uhria ei saa elvyttää, sillä painantaelvytys voi aiheuttaa hengenvaarallisen sydämen kammiovärinän.

11.1.2021