Trombin tuulen nopeutta ei tavallisesti pystytä mittaamaan meteorologisilla mittalaitteilla. Näin pienellä alueella vaikuttavat ilmiöt harvoin osuvat havaintoasemalle tai kulkevat riittävän läheltä säätutkaa. Erityisissä tornadojen tutkimiseen keskittyvissä kenttämittauskampanjoissa on tosin pystytty mittaamaan tornadojen tuulia, kun pyörteen reitille on asetettu mittalaitteita ja siirrettäviä säätutkia. Tällaiset mittaukset ovat kuitenkin niin harvinaisia, että käytännössä lähes aina trombin voimakkuus arvioidaan ainoastaan sen aiheuttamien tuhojen perusteella.

Fujita-asteikko

Suomessa trombien voimakkuus arvioidaan maailmalla yleisimmin käytössä olevan Fujita-asteikon perusteella, jossa syntyneiden vahinkojen perusteella saadaan arvioiduksi tuhon voimakkuus pyörteessä. Asteikossa on kuusi eri luokkaa, F0-F5, joista viimeksi mainittu on voimakkain.

Koska Fujita-asteikon mukainen arvio perustuu vain havaittuun tuhoon, on ilmoitettu voimakkuus riippuvainen siitä, mihin trombi sattuu osumaan. Jotta trombi voidaan luokitella luokkiin F3-F5, pyörteen pitää osua lujarakenteisiin rakennuksiin. Vain tällä tavoin tuhon voimakkuus voidaan luotettavasti vahvistaa. Toisaalta vesistöillä esiintyvät trombit aiheuttavat harvemmin minkäänlaista tuhoa, jolloin niiden voimakkuutta ei voida arvioida.

Trombin tuhojäljen ominaisuuksia

Trombi etenee yleensä elinaikanaan emopilvensä liikkeen mukana aiheuttaen pitkän ja kapean tuhojäljen. Suomessa tuhojäljen leveys on tyypillisesti noin 50 metristä muutamaan sataan metriin, ja tuhojäljen pituus voi vaihdella sadoista metreistä useisiin kymmeniin kilometreihin. Voimakkaammat trombit aiheuttavat yleensä leveämmän ja pidemmän tuhojäljen verrattuna heikompiin.

Tuulen voimakkuuteen ja suuntaan pyörteen reitillä vaikuttaa sekä pyörteen pyörimis- että etenemisnopeus. Pyörimis- ja etenemisnopeuksia voidaan arvioida esimerkiksi metsätuhojen perusteella. Jos trombissa on suuri pyörimisnopeus, puut voivat kaatua pyörteen etureunassa puolikaaren muotoon. Jos taas etenemisnopeus on suuri, kaikki reitillä olevat puut voivat kaatua pyörteen etenemissuuntaan. Tällaisessa tapauksessa tuhoa voidaan helposti erehtyä luulemaan syöksyvirtauksen aiheuttamaksi.

Syöksyvirtauksen tuhoalueet ovat kuitenkin tyypillisesti läiskittäisiä, puiden kaatumissuunnissa on nähtävissä enemmän hajaantumista eikä tuhoalueen reuna ole niin tarkkarajainen kun trombitapauksissa. Tuhojäljen analysointi metsässä edellyttää usein ilmakuvien käyttöä.

Trombeille ominaisia rakennusten tuhoja ovat katon irtoaminen ja kulkeutuminen pidempien matkojen päähän, peltien rullautuminen ja ulkorakennusten siirtyminen perustuksiltaan. Ympäristössä usein havaitaan myös kovalla voimalla maahan sinkoutuneita laudan pätkiä.

Trombin voimakkuus vaihtelee tyypillisesti pyörteen reitillä. Trombi voi elinkaarensa aikana voimistua ja heiketä välillä jopa niin, ettei se aiheuta vahinkoja. Vastapäivään pyörivässä trombissa tuhon voimakkuus on suurempi tuhojäljen (etenemissuuntaan nähden) oikeanpuolisessa osassa. Kunkin trombin voimakkuus määritetään koko tuhojäljen voimakkaimman tuhon perusteella.