Huoltokatko torstaina 14.12. voi vaikuttaa hetkellisesti sääpalvelujemme toimintaan. Pahoittelemme mahdollisia häiriöitä.

Tiedotearkisto: 2017

Ilmanlaatu pysyi hyvänä Suomessa koko vuoden

24.11.2017 10:44

Ilmanlaadun raja-arvojen ylityksiä ei jäänyt Suomen ilmanlaadun seurantaverkoston haaviin vuonna 2016. Kaikkiaan satakunta asemaa käsittävällä seurantaverkostolla hiukkaspitoisuudet (PM10, PM2.5) jäivät korkeimmillaankin noin puoleen asetetuista raja-arvoista.

Kuva: Antti Wemberg

Kuva: Antti Wemberg

Typpidioksidin raja-arvoa hätyyteltiin Helsingin Mäkelänkadulla ja Mannerheimintiellä, kun taas muissa kaupungeissa typpidioksidipitoisuudet olivat selvästi matalampia. Raskasmetalleista arseenin ja nikkelin tavoitearvot ylittyivät Harjavallan Kalevan asemalla. Bentso(a)pyreenin tavoitearvot eivät ylittyneet millään asemalla, mutta tavoitearvoa (1 ng/m3) sivuttiin Raahen Lapaluodossa. Suomen ilmanlaadun seurannan vuositilastot 2016 löytyvät osoitteesta  http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmansaasteet.

Suomen ilmanlaatu on erinomainen Europan mittakaavassa

Euroopan ja maailman mittakaavassa Suomen ilmanlaatu on erinomainen. Tämä kertoo onnistuneesta ilmansuojelusta, mutta taustalla on myös yleisiä syitä. Teollisuudessa ja energiantuotannossa käytetyt tekniikat ovat moderneja, kaupungit ovat pieniä ja koko maa harvaanasuttu. "Lisäksi sijaitsemme kaukana Euroopan ja Aasian suurista päästölähteistä, meillä ei ole vuorijonoja saasteita blokkaamassa, eikä ilmastokaan suosi ainakaan valokemiallisten saasteiden muodostumista", erikoistutkija Pia Anttila luettelee.

Kunnat vastuussa EU:n velvoiteseurannasta

Euroopan unioni sääntelee kahdentoista eri ilmansaasteen pitoisuuksia raja-, tavoite- ja kynnysarvoilla. Jäsenmailla on seuranta- ja muita velvoitteita sitä enemmän mitä korkeampia pitoisuustasot ovat.  Suomessa tätä velvoiteseurantaa hoitavat kunnat. Hyvin matalia pitoisuuksia ei tarvitse jatkuvatoimisesti mitata.    Suomessa tällaisia laajasta EU-velvoiteseurannasta jo pois jääneitä ilmansaasteita ovat esimerkiksi lyijy, bentseeni ja viimeisimpänä hiilimonoksidi. 

Matalien pitoisuuksienkin maissa säilyy kuitenkin pinta-alaperusteinen minimiseurantavelvoite. Tätä ns. taustapitoisuuksien seurantaa hoitaa Suomessa Ilmatieteen laitos. Lisäksi teollisuuslaitoksilla voi olla ympäristöluvissa erikseen määriteltyjä ilmanlaadunseurantavelvoitteita. Näillä yhdenmukaisilla menetelmillä tuotetuilla mittauksilla saadaan hyvä kuva maamme saasteisuudesta.  Lisäksi Ilmatieteen laitos ja muut tutkimuslaitokset, yliopistot ja yritykset tekevät täydentäviä selvityksiä ja tutkimuksia sekä kaupungeissa että tausta-alueilla.

Seuraa nykyhetken ilmanlaatutilannetta

Vuositilastoja ja trendejä enemmän tavallista ihmistä kiinnostanee, millainen on kotikaupungin hengitysilman laatu tällä hetkellä. Tätäkin voi seurata reaaliajassa Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatusivustolla http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu

Lähetämme tiedot edelleen myös Euroopan ympäristövirastolle (EEA), jonka sivulla http://airindex.eea.europa.eu/ voi seurata koko Euroopan ilmanlaatua. EEA kokoaa myös vuosittaisesta tarkistetusta mittausdatasta Euroopan laajuisia yhteenvetoja https://www.eea.europa.eu/publications/air-quality-in-europe-2017  
Ilmatieteen laitoksen avoimessa koneluettavassa rajapinnassa https://ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data  mittaustiedot jaellaan reaaliajassa myös sovelluskehittäjen käyttöön.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Pia Anttila, puh. 050 368 6420, pia.anttila@fmi.fi

Lisätietoa saastepitoisuuksista:

Pienhiukkaset PM2.5 http://ilmatieteenlaitos.fi/pienhiukkaset-ilmansaasteena

Hengitettävät hiukkaset PM10 http://ilmatieteenlaitos.fi/hengitettavat-hiukkaset

Typpidioksidi NO2 http://ilmatieteenlaitos.fi/typpidioksidi

Rikkidioksidi SO2 http://ilmatieteenlaitos.fi/rikkidioksidi

Hiilimonoksidi CO http://ilmatieteenlaitos.fi/hiilimonoksidi

Raskasmetallit As Cd Ni http://ilmatieteenlaitos.fi/raskasmetallit

Bentso(a)pyreeni BaP http://ilmatieteenlaitos.fi/pah-yhdisteet