Typpidioksidi

Typpidioksidipitoisuudet ovat laskeneet lähes kaikilla kaupunkien mittausasemilla vuodesta 2005.
Typpidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvoja eri mittausasemilla vuosina 2005–2021 (Ilmansuojeluohjelman 2030 päivitys, YM 2023:8)

Typpidioksidi (NO₂) on hengitysteiden ärsytystä aiheuttava kaasu, ekosysteemeihin päädyttyään se puolestaan aiheuttaa rehevöitymistä ja happamoitumista. Typpidioksidi on osallisena myös toisen ilmansaasteen, otsonin, muodostumisessa.

Typpidioksidia pääsee ilmaan kaikessa palamisessa. Suomessa typen oksidien suurimmat päästölähteet ovat energiantuotanto, teollisuus ja liikenne. Kaupunkien ilmanlaatuun liikenteellä on päästöosuuttaan suurempi vaikutus, koska liikenteen päästö tapahtuu maanpinnan tasolle suoraan hengitysilmaan.

Typpidioksidi on ongelmallisin suurimpien kaupunkiemme keskustoissa. Niissä typpidioksidipitoisuudet tyypillisesti kohoavat aamuruuhkan myötä. Korkeimmat pitoisuudet kertyvät katukuiluihin, joissa saasteiden laimeneminen on heikkoa.  Pahimmat tilanteet syntyvät usein tyyninä talvipäivinä,  jolloin myös energiantuotannon päästöt ovat suurimmillaan.

Typpidioksidipäästöt ovat hiljalleen laskeneet autokannan uusiutuessa vähäpäästöisempiin malleihin. Niinpä myös kaupunki-ilman typpidioksidipitoisuudet ovat laskeneet.

Lisätietoja päästölähteistä, päästöjen kehittymisestä ja alueellisesta jakaumasta ympäristöhallinnon sivuilta. Liikenteen pakokaasupäästöistä on runsaasti lisätietoa VTT:n LIPASTO- laskentajärjestelmässä.