Ilmanlaatu ja sää

Sää voi vaikuttaa ilmanlaatua heikentävästi tai puhdistavasti. Heikkotuulisissa säätilanteissa saasteet kerääntyvät päästölähteen lähelle tai voimakkaissa virtauksissa saasteet voivat kulkeutua satojakin kilometrejä. Sade voi joko puhdistaa tai saastuttaa riippuen ilmassa olevista haitallisista aineista.

Kuva: Pia AnttilaTalvisin heikkotuulisissa tilanteissa liikenteen päästöt eivät pääse sekoittumaan tai voimakkailla tuulilla päästöt voivat kulkeutua nopeasti pitkienkin matkojen päähän lähdealueiltaan. Esimerkiksi kauko-kulkeutunut hiukkasmassa voi sisältää teollisuuden ja energiantuotannon saasteiden lisäksi maastopalojen ja kulotusten savuja.

Keväiset pölytilanteet ovat jokavuotinen ongelma Suomessa, koska liukkautta torjutaan talven aikana katuja hiekoittamalla sekä suolaamalla. Aurinkoisessa ja lämpimässä säässä myös ilmakehän valokemialliset reaktiot ovat hyvin tehokkaita, ja esimerkiksi otsonia muodostuu silloin alailmakehässä enemmän kuin pilvisellä säällä.

Sumupilvet ja sateet puhdistavat ilmaa tehokkaasti. Samalla kuitenkin ilmakemiallisissa reaktioissa muodostuneet hapot pääsevät sateen mukana maaperään ja vesistöihin. Lisäksi tuulen voimistuminen voi joko puhdistaa tai saastuttaa ilmaa tilanteesta riippuen.

Säätilanteet vaihtelevat hyvin nopeasti, ja vaihtelu heijastuu myös mitattuihin saastepitoisuuksiin. Ilmanlaatuhavaintojen selittämiseksi ja saasteiden alkuperän selvittämiseksi onkin yleensä samanaikaisesti tarkasteltava

  • havaintohetken säätilaaKuva: Anton Halas
  • saasteita kuljettavien ilmavirtauksien reittejä
  • kulkeutumisen aikana vallinneita olosuhteita
  • itse päästölähdettä

Pahoja ilmanlaatuepisodeja on Suomessa kuitenkin melko vähän, sillä kaupungit ovat täällä pienempiä sekä harvempaan rakennettuja, eikä liikenne ole yhtä vilkasta kuin esimerkiksi Keski- tai Etelä-Euroopassa. Meillä korkeita pitoisuuksia esiintyy harvemmin, lyhyemmän aikaa ja pienemmillä alueilla. Näin ollen ilmanlaatu on Suomessa keskimäärin parempi, vaikka hankalissa sääolosuhteissa talvisin ja keväisin pitoisuudet kaupungeissa voivat kohota samalle tasolle kuin muissa Euroopan kaupungeissa.

Viranomaisten tehtävät

Kunnat huolehtivat paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ilmanlaadun seurannasta ja tiedotuksesta ympäristönsuojelulain mukaan. Kuntien vastuulla on perustaa ja ylläpitää paikallisten olojen edellyttämät ilmanlaadun mittausasemat. Ilmanlaadun mittaaminen on Suomessa kuitenkin hajautettua toimintaa. Paikalliset ympäristöviranomaiset mittaavat ilmanlaatua eri puolilla Suomea noin 50 paikkakunnalla. Päästöjä aiheuttava teollisuus voidaan myös velvoittaa osallistumaan paikallisen seurannan rahoitukseen. Lisäksi Ilmatieteen laitos mittaa ilmanlaatua etäällä kaupunkien päästölähteistä sijaitsevilla kahdellakymmenellä tausta-asemalla. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämässä ilmanlaatuportaalissa paikkakuntien ja tausta-asemien tiedot on koottu yhteen, jolloin saadaan kattava kuva koko maan ilmanlaatutilanteesta.

Ilmatieteen laitos tukee kuntien ilmanlaatuvalmiutta ennalta sovittujen käytäntöjen mukaan mm. tekemällä ilmanlaatuennusteita. Näissä ennusteissa pyritään miettimään ilmanlaatua heikentävän sään esiintymistodennäköisyyttä tai kerrotaan arvio siitä, että milloin heikentyneen ilmanlaadun ennustetaan parantuvan. Ennusteiden lisäksi Ilmatieteen laitoksessa tehdään paljon myös erilaista ilmanlaatuun liittyvää tutkimusta, kuten kaupunkien taustaselvityksiä ja epäpuhtauspitoisuuksien koostumuksen analysointia.

Lisätietoa

Vallitsevan ilmanlaatutilanteen näet Ilmatieteen laitoksen sivulta.

Saasteiden terveysvaikutukset.

Ilman epäpuhtauksien leviämistä, muuntumaa ja laskeumaa arvioidaan erilaisilla Ilmanlaatumalleilla.

Ilmanlaatumalleissa hyödynnetään erilaisia numeerisia säämalleja.

Ilmanlaadun tutkimustoiminta Ilmatieteen laitoksessa.

Päästölähteistä, päästöjen kehittymisestä ja alueellisesta jakaumasta ympäristöhallinnon sivuilta.