Ilmanlaadun säädökset ja ohjeet

Euroopan unionin alueella ulkoilman laatuvaatimukset on määritelty raja-arvoilla. Niin sanotuilla tavoitearvoilla puolestaan pyritään ohjaamaan ilmanlaadun kehitystä suotuisaan suuntaan pitemmällä tähtäimellä. Kynnysarvot taas määrittelevät tason, jonka ylittyessä on välittömästi tiedotettava tai jopa varoitettava ilmansaasteiden pitoisuuksien äkillisestä kohoamisesta. Näiden EU:n säädösten lisäksi Suomessa on voimassa kansalliset ohjearvot.

Ilmanlaadun raja-arvot

Terveyshaittojen ehkäiseminen

Raja-arvot määrittelevät ilmansaasteille korkeimmat sallitut pitoisuudet, joiden ylittyessä viranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin pitoisuuksien alentamiseksi. Raja-arvot ovat Euroopan unionin sitovimmat ilmanlaatunormit.

Yhdiste Aika Raja-arvo* µg/m3 Sallitut ylitykset vuodessa
Rikkidioksidi SO2

Tunti

Vuorokausi

350

125

24

3

Typpidioksidi NO2

Tunti

Vuosi

200

40

18

-

Hengitettävät hiukkaset PM10

Vuorokausi

Vuosi

50

40

35

-

Pienhiukkaset PM2.5 Vuosi 25  
Lyijy Pb Vuosi 0.5 -
Bentseeni C6H6 Vuosi 5 -
Hiilimonoksidi CO 8 tuntia 10 000 -

* Kustakin tunti- ja vuorokausiraja-arvopitoisuuden ylityksestä on viipymättä tiedotettava väestölle.

Suomen oloissa merkityksellisimmät raja-arvot ovat typpidioksidin vuosiraja-arvo ja hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvo. Muiden ylittyminen on mahdollista lähinnä vakavan häiriötilanteeen seurauksena teollisuusympäristössä tai hyvin poikkeuksellisissa meteorologisissa olosuhteissa liikenneympäristöissä.

Kasvillisuuden suojeleminen

Lisäksi kasvillisuuden suojelemiseksi on annettu omat kriittiset tasot.
 

Yhdiste Aika Kriittinen taso µg/m3
Rikkidioksidi SO2 Vuosi/Talvikausi 20
Typen oksidit NO+NO2 Vuosi 30

Kasvillisuuden suojelun raja-arvoja tulee soveltaa metsä- ja maaseutualueilla eli niin sanotuilla tausta-alueilla. Suomessa tausta-alueiden pitoisuudet jäävät selvästi näiden raja-arvojen alle.

Ilmanlaadun tavoitearvot

Terveyshaittojen ehkäiseminen

Tavoitearvot ovat sitovuudeltaan hieman löysempiä kuin raja-arvot.  Tavoitearvoihin tulee pyrkiä käyttämällä parasta mahdollista teknologiaa ja muita  kustannustehokkaita keinoja. Tavoitearvot on annettu esimerkiksi otsonille, jolle kaukokulkeutuminen on merkittävää, ja jonka pitoisuuksia ei pystytä alentamaan pelkästään kansallisin toimin.
 

Yhdiste Aika Tavoitearvo µg/m3
Otsoni O3 Kahdeksan tunnin liukuva keskiarvo

120 µg/m3

saa ylittyä 25 kertaa/vuosi kolmen vuoden keskiarvona

Arseeni As Vuosikeskiarvo 0,006
Kadmium Cd Vuosikeskiarvo 0,005
Nikkeli Ni Vuosikeskiarvo 0,020
Bentso(a)pyreeni Vuosikeskiarvo 0,001

Kasvillisuuden suojeleminen

Otsoni on haitallista myös kasvillisuudelle. Haitallisuus on riippuvainen kasvukauden aikaisista korkeista otsonipitoisuuksista ja niiden  kestosta. Niinpä otsonin tavoitearvo perustuu altistusaikaan. AOT40-otsonialtistusindeksi lasketaan 80 µg/m3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 80 µg/m3 erotuksen kumulatiivisena summana. Summa kertyy vuosittain 1.5.-31.7. välisenä aikana, ja sitä laskettaessa huomioidaan klo 9.00 ja 21.00 välillä mitatut tuntipitoisuudet.

Yhdiste Määrittely Tavoitearvo vuodelle 2010 Pitkän tähtäimen tavoite
Otsoni O3 80 µg/m3 ylittävien tuntiarvojen summa 18000 µg/m3h laskettuna viiden vuoden keskiarvona 6000 µg/m3h

Otsonipitoisuudet ylittävät sekä terveyshaittojen ehkäisemiseksi että kasvillisuuden suojelemiseksi annetut pitkän tähtäimen tavoitetasot laajoilla alueilla vuosittain.

Ilmanlaadun kynnysarvot

Varoituskynnys on pitoisuustaso, jonka ylittyessä lyhytaikainenkin  altistuminen vaarantaa väestön terveyden. Varoituskynnykset on annettu otsonille, rikkidioksidille ja typpidioksidille. Suomessa näin korkeat pitoisuudet ovat erittäin harvinaisia.
 
Tiedotuskynnys puolestaan on taso,  jonka ylittyminen voi vaarantaa erityisen herkkien väestöryhmien terveyden. Otsonin tiedotuskynnyksen ylitykset ovat harvinaisia, mutta kuitenkin mahdollisia myös Suomessa. Viimeisin ylitys tapahtui toukokuussa 2006 Virolahdella.

Yhdiste Aika Tiedotuskynnys µg/m3 Varoituskynnys µg/m3
Otsoni O3 Tunti 180 240
Rikkidioksidi SO2 Kolme peräkkäistä tuntia   500
Typpidioksidi NO2 Kolme peräkkäistä tuntia   400

Myös hengitettävien hiukkasten, PM10, pitoisuuksien kohoamiselle on annettu tiedotusvelvollisuus, joka liittyy suoraan sen raja-arvon määritelmään. Kustakin vuorokausiarvon 50 µg/m3 ylittymisestä tulee tiedottaa. Nämä ylitykset ja tiedotteet ovatkin erittäin yleisiä varsinkin kevätpölyn aikaan maalis-huhtikuussa.

Ilmanlaadun ohjearvot

Yleisölle näkyvimmät ilmanlaatunormit ovat EU:n  raja- ja tavoitearvot erilaisine tiedotusvelvoitteineen.  Vuonna 1996 voimaantulleet kansalliset ohjearvot ovat ensisijaisesti  ympäristöviranomaisten käytössä suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä. Niitä käytetään esimerkiksi päästöjä aiheuttavan toiminnan  ympäristölupamenettelyssä.

Yhdiste Aika Ohjearvo µg/m3 Tilastollinen määrittely
Rikkidioksidi SO2

Tunti

Vuorokausi

250

80

Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste

Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo

Typpidioksidi NO2

Tunti

Vuorokausi

150

70

Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste

Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo

Hiilimonoksidi CO

Tunti

Kahdeksan tuntia

20000

8000

Tuntikeskiarvo

Liukuva keskiarvo

Kokonaisleijuma TSP

Vuorokausi

Vuosi

120

50

Vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste

Vuosikeskiarvo

Hengitettävät hiukkaset PM10 Vuorokausi 70 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo
Haisevat rikkiyhdisteet TRS Vuorokausi 10 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo, ilmaistaan rikkinä

Lisäksi ekosysteemien suojelemiseksi pitkän ajan tavoitteena on, ettei rikkilaskeuma ylitä 0,3 grammaa neliölle vuodessa.