Katupöly

Katujen pölyäminen keväisin on Suomessa jokavuotinen ongelma, koska liukkautta torjutaan talven aikana katuja hiekoittamalla sekä suolaamalla.



Meteorologi Antti Kokko kertoo videolla jokakeväisistä katupölytilanteista.
 

Katupölyä nousee ilmaan lumen sulaessa ja maan kuivuessa, jolloin talven aikana liukkauden vähentämiseksi kaduille sekä jalkakäytäville levitetty hiekoitushiekka nousee kaduilta sekä liikenteen että tuulen vaikutuksesta.

Katupölyepisodit eivät riipu pelkästään säästä, vaan myös alustan laatu on merkitsevä. Hiekoitushiekan lisäksi ilmassa leijuva pöly sisältää muun muassa tien pinnoitteesta, autojen renkaista ja jarruista sekä pakokaasuista peräisin olevia hiukkasia. Eniten pölyä on tyypillisesti ruuka-aikoina vilkkaasti liikennöidyillä katu- ja tieosuuksilla.

Hiukkaspitoisuudet kohoavat erityisesti keväisin (maalis-, huhti- ja toukokuussa) lumen sulamisen jälkeen ja myös syksyllä marras - joulukuussa, kun hiekoitus aloitetaan ja maa on pakkasen takia kuivaa. Lisäksi pitkään jatkuva kylmä pakkassää voi estää mm. katujen kastelemisen, joka on tehokas keino estää pölyn nousemista ilmaan.

Hiukkaset jaotellaan koon mukaisesti neljään luokkaan (mikrometriä, µm)

  • Suuriin hiukkasiin, >10 µm
  • Hengitettäviin hiukkasiin, <10 µm
  • Pieniin hiukkasiin, <2,5 µm
  • Ultrapieniin hiukkasiin, <0,1 µm

 

Lisätietoa

Vallitsevan ilmanlaatutilanteen näet Ilmatieteen laitoksen sivulta.

Ilmanlaatuportaaliin on myös tilastoitu viimeisimmät hengitettävien hiukkasten (PM10) ylitykset.

Hengitettävät hiukkaset (PM10) ilmansaasteena.

Lisätietoa raja-arvoista.