Maastopalojen savut
Laajoista metsä- ja maastopaloista kulkeutuu sopivilla ilmavirtauksilla hiukkasia ja kaasuja Suomeen. Ilmaston lämmetessä maastopalot voivat yleistyä myös Suomessa.
Maastopaloissa orgaanisen materiaalin palaessa ilmakehään vapautuu ilmansaasteita, kuten pienhiukkasia (PM2.5) ja mustaa hiiltä. Maastopalojen arvioidaan yleistyvän maailmanlaajuisesti ilmaston lämmetessä.
Erityisesti keväisin Itä-Euroopan maastopaloista ja peltojen kulotuksista tulevat savut ovat olleet meillä useina vuosina toistuva ilmiö ilman virratessa sopivasta suunnasta. Peltojen kulotuksia ja niistä alkaneita metsä- ja maastopaloja esiintyy yleisesti maalis-huhtikuussa.
Yhä useampana vuotena myös Kanadan, Siperian tai Etelä-Euroopan vuosittaiset kesäkauden maastopalot ovat olleet niin laajoja, että savut ovat voineet kulkeutua yläilmakehässä Suomeen asti. Tällöin savuhiukkaset ovat yleensä niin korkealla ilmakehässä, että ne eivät vaikuta ilmanlaatuun maanpinnalla. Savuhiukkaset voivat näkyä kuitenkin hentona savuverhona auringon edessä, tai värjätä auringonnousut ja -laskut näyttävän punaisiksi. Suurten maastopalojen aiheuttamia savupilviä seurataan Ilmatieteen laitoksella esimerkiksi satelliittimittauksilla tai ilmakehän leviämismalleilla.
Kesäaikaan Suomen kannalta haitallisia savuepisodeja on ollut mm. vuosina 2002, 2006 ja 2010. Palot kesällä 2006 olivat erityisen haitallisia, koska paloalueet olivat maamme rajojen välittömässä läheisyydessä. Tällöin palosavut heikensivät näkyvyyden jopa ajoittain huonoksi. Ilman virtaaminen paloalueilta kohti Suomea jatkui poikkeuksellisen kauan, eikä ilmaa puhdistavia sateita juurikaan esiintynyt, joten pienhiukkaspitoisuudet kohosivat ajoittain jopa kaksikymmentäkertaisiksi normaaliarvoihin verrattuna. Kesällä 2010 paloalueet sijaitsivat huomattavasti kauempana Suomesta, pääosin Venäjällä. Tällöin maisema sameni ajoittain ja välillä savu haisi.
Kesällä voi myös Suomessa olevista maastopaloista levitä savuja laajasti. Etenkin pitkään jatkunut kuuma ja kuiva sää kasvattaa maastopaloriskiä, ja tällöin maastopalovaroituksia on syytä seurata tarkkaan. Ihmisten aikaansaamien palojen lisäksi palojen syntyyn voi vaikuttaa myös luonnolliset syyt, kuten salamanisku.
Ilmatieteen laitoksen tehtävät
Ilmatieteen laitoksella seurataan savuhiukkasten pitoisuuksia maanpinnalla. Lisäksi laajojen maastopalojen aiheuttamia savupilviä voidaan seurata satelliittimittausten avulla. Ilmatieteen laitoksessa ennustetaan savujen leviämistä myös SILAM-leviämismallin avulla. Ennusteilla pyritään tukemaan myös ympäristöviranomaisten toimintaa.
