UV-säteily

Mikä on tehokkain tapa suojautua UV-säteilyltä?

Vaatetus - lippis tai lierihattu ja paita - on hyvä suoja UV-säteitä vastaan. Myös pysymällä varjossa korkean auringon suoralta valolta voi helposti puolittaa UV-altistuksensa. Varjossakin kannattaa huomioida UV-säteiden heijastuminen lumesta, vedestä tai hiekasta sekä taivaalta saapuva ns. hajasäteily.

Onko auringosta haittaa pilvisellä säällä?

UV-säteily läpäisee pilvet helpommin kuin näkyvä auringonvalo. Vain matalat paksut pilvet vaimentavat UV-säteilyä tehokkaasti.

Ohuet pilvet ja valkoinen lumikenttä yhdessä aikaansaavat hankalat olot: auringon suoran säteilyn lisäksi pilvien kautta tulee paljon hajasäteilyä, ja nämä molemmat heijastuvat myös lumesta.

Tuntuuko UV-säteilyn polte iholla?

Valitettavasti ei, sillä tunnet ihollasi vain auringon lämpösäteilyn. Tuuli tai kolea sää voi haihduttaa lämmön iholtasi, mutta UV-indeksi voi olla yhtä korkea kuin kuumana päivänä.

Miksi erityisesti lapset tulee suojata säteilyltä?

Iho ei unohda saamaansa UV-säteilyä vaan säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajan.

Lasten iho on herkempi UV-säteilyn haittavaikutuksille. Ihon toistuva polttaminen tai suuri elinikäinen UV-altistus lisää ihosyöpäriskiä tulevaisuudessa.

Mihin aikaan UV-säteily on voimakkainta?

UV-indeksin arvo nousee Etelä-Suomessa keskikesällä yli suojautumistarpeen kello 10-17 välisenä aikana. Pohjois-Suomessa aika on molemmista päistä tunnin lyhyempi. Vaikka Välimeren maissa säteily on keskipäivällä Etelä-Suomea voimakkaampaa, on suojautumisaika lähes sama.

Mitä lyhyempi varjo auringonpaisteessa jää, sitä voimakkaampaa säteily on. Viisas hakee suojaa viimeistään kun seistessä varjo on omaa vartalonmittaa lyhyempi.

Voiko aurinkovoiteen suojaan luottaa?

Aurinkosuojavoiteilla voidaan ehkäistä ihon palamista, sillä ne vaimentavat ihoa polttavaa UV-säteilyä. Aurinkovoiteita käyttämällä ei kuitenkaan voi pidentää oleskelua auringossa. Aurinkovoidetta tulee käyttää riittävän runsaasti mutta silloinkin ensi sijassa täydentämään muuta suojautumista.

Mitä suojavoiteen valinnassa on huomioitava?

Suojavoiteella on oltava vähintään suojakerroin 30. Suojan on katettava sekä UV-B että UV-A -alueet. Aurinkovoidetta on käytettävä runsaasti ja käsittely on uusittava tarpeeksi usein.

Eri ihmisryhmien välillä on huomattavia eroja UV-säteilyn sietokyvyssä. Vaaleaihoiset ja punatukkaiset henkilöt ovat erityisen herkkiä säteilylle, samoin lapset.

Suojaako aikaisempi rusketus ihoa palamiselta?

Rusketus ei suojaa ihoa palamiselta. Rusketus vastaa enimmillään vain aurinkovoiteen suojakertoimen arvoa 4. UV-säteet pystyvät tunkeutumaan ruskettuneenkin ihon läpi vaurioittamaan kudoksia. Iho ei karaistu palamisista, vaan tosiasiassa käy päinvastoin. Varsinkin lapsen ihon suojelu toistuvilta palamisilta alentaa aikuisiän ihosyöpäriskiä oleellisesti.

Mistä UV-säteilyn vaihtelu johtuu?

UV-indeksi eli UVI ilmoittaa auringon haitallisen UV-säteilyn määrän. UV-indeksin vaihteluun vaikuttavat ennen kaikkea sijainti maapallolla sekä vuoden- ja vuorokaudenaika. Suurin maanpinnalle saapuvaan auringon UV-säteilyyn vaikuttava tekijä on auringon korkeuskulma, joka määrittelee, kuinka pitkän matkan auringon valo kulkee ilmakehän lävitse. Matka on sitä lyhyempi, mitä kohtisuoremmin ylhäältä alas aurinko paistaa. Korkeuskulma vaihtelee maapallolla leveyspiireittäin ja vuoden sekä vuorokaudenajan mukaan.Keskipäivällä aurinko on korkeimmillaan, ja silloin UV-säteilyäkin on enemmän.

UV-indeksi vaihtelee maapallolla välillä 0−20. Tropiikissa UV-indeksi ei juuri vaihtele pysyen yli kymmenen läpi vuoden. Välimeren leveysasteilla suurimmat UV-indeksin arvot ovat samansuuruisia kuin tropiikissa ja talvella pienimmillään alle neljän. Suomen leveyspiirillä UV-indeksi nousee kesällä kuuden tienoille, mutta talvella ei UV-säteilyä ole juuri lainkaan.

Auringon korkeuskulman lisäksi UV-indeksiin vaikuttavat pilvisyys, korkeus merenpinnasta, maan tai meren pinnan heijastavuus ja ilmakehän otsonin määrä.