Verkkopalvelu

Miksi paikallissääsivulla on aina oletuspaikkana Helsinki, vaikka olen yrittänyt vaihtaa paikan toiseksi?

Lähtökohtaisesti Paikallissääsivu on suunniteltu niin, että selain muistaa viimeksi vieraillun paikan. Jos et ole hyväksynyt mieltymysevästeitä evästeasetukset-sivulta, selain ei kuitenkaan muista viimeksi valitsemaasi paikkaa.

Miksi verkkosivut eivät muista aikaisemmin tekemiäni valintoja?

Evästeitä käytetään verkkosivuston käytettävyyden parantamiseen. Selain muistaa viimeksi tekemäsi valinnat kuten katsomasi paikkakunnan, havaintoaseman tai sääsuureen. Tämän mahdollistavat verkkopalvelussa käytössä olevat mieltymysevästeet. Mikäli et ole hyväksynyt mieltymysevästeitä, selain ei muista tekemiäsi valintoja. Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa käytössä olevat mieltymysevästeet voit tarkistaa ja hyväksyä verkkosivulla ilmatieteenlaitos.fi/evasteasetukset

Miksi evästeen kyselynauha näkyy sivun alareunassa jokaisella vierailullani?

Mikäli et hyväksy tai hylkää evästeitä, evästekysely näytetään sinulle jokaisella sivulla. Tekemäsi valinnat tallennetaan välttämättömään evästeeseen, jolloin alalaidan evästekysely poistuu näkyvistä. Jos olet asettanut oman selaimesi asetukset niin, että välimuisti tyhjentyy aina kun selain suljetaan, selain tekee evästekyselyn uudelleen jokaisella vierailullasi. Oman selaimen Security- tai Privacy -asetukset kannattaa tarkistaa, mikäli haluaa muuttaa tätä toimintoa.

Miten pitkään tekemäni evästevalinta on voimassa?

Oletuksena tekemäsi valinnat ovat voimassa 12 kuukauden ajan. Tämän jälkeen kyselynauha tulee uudelleen näkyville. Voit milloin tahansa muuttaa asetuksiasi evästeasetukset-sivulla.

Mistä löydän säämerkkien selitykset?

Verkkopalvelussamme käytettyjen säämerkkien selitykset löytyvät listattuna osoitteesta ilmatieteenlaitos.fi/saamerkkien-selitykset

Miksi Sää tuntuu kuin –hahmo on välillä eri värinen?

Sää tuntuu kuin -lukemaa havainnollistetaan Paikallissäässa hahmolla, jonka väri vaihtelee valkoisen, vaaleanpunaisen ja sinisen välillä. Värien tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa ennusteen luettavuutta.

Pääsääntöisesti tuntuu kuin -hahmo on valkoinen. Hahmo vaihtaa väriä vaaleanpunaiseksi, mikäli tuntuu kuin sää on vähintään 2 astetta lämpimämpi kuin ennustettu lämpötila. Mikäli sää tuntuu vähintään 5 astetta kylmemmältä kuin ennustettu lämpötila, hahmo muuttuu siniseksi.

Tuntuu kuin -lukemassa huomioidaan sekä tuulen viilentävä vaikutus että ilmankosteus. Lukema kertoo miltä sää tuntuisi tyynellä säällä, ilman ollessa suhteellisen kuivaa. Yksilölliset vaihtelut kylmän tai lämpimän aistimisessa ovat suuria.

Miksi Paikallissäässä ei enää ole erikseen lähituntien ennusteita?

Sääennuste lähitunneille löytyy 10 vuorokauden ennusteen välilehdeltä. Tämä välilehti löytyy työpöytänäkymässä "Lähipäivät" -välilehden oikealta puolelta otsikolla "10 vrk".

Miksi etusivun "Muualla verkkopalvelussa" -linkit vaihtelevat?

Etusivun "Muualla verkkopalvelussa" -linkkejä päivitetään vuodenaikojen ja säätilanteiden mukaan. Linkkien avulla pääset kätevästi siirtymään ajankohtaisiin verkkopalvelun sisältöihin, ja saatat samalla löytää myös uutta tietoa.

Verkkopalvelu ei enää toimi kuten ennen tietokoneella, tabletilla tai puhelimella. Mitä tehdä?

Joidenkin vanhempien internetselainten tukea on kavennettu mm. tietoturvasyistä. Tuettuja selaimia ovat mm. Google Chrome, Firefox, Safari ja Edge. Suosittelemme, että käytät aina selainten uusimpia versioita.

Mobiiliselaimista tuemme uusimpia Google Chrome Mobile ja Mobile Safari -selaimia. Huomaathan, että kaikki sivustomme ominaisuudet eivät välttämättä toimi mobiilissa samalla tavalla kuin työpöytäversioissa.

Mikäli sivustomme toiminnassa ilmenee poikkeavuutta:

  • tyhjennä selaimen välimuisti (cache) ja evästeet (cookies)

  • varmista, että laitteesi käyttöjärjestelmä ja selainohjelmisto on päivitetty ajan tasalle.

Miksi verkkosivusto näyttää eri laitteilla erilaiselta?

Verkkosivusto on suunniteltu toimimaan käyttämäsi laitteen näytön koon mukaisesti. Tästä syystä jotkin verkkosivuston osat näyttäytyvät eri tavalla tietokoneen, tabletin ja puhelimen näytöllä.

Miksi Paikallissään tuuliennusteessa on kaksi lukua?

Paikallissään tuuliennuste kertoo 10 minuutin keskituulen nopeuden lisäksi myös puuskatuulen nopeuden. Puuskatuulen ennuste ilmoitetaan suluissa.

Maa-alueilla rajut tuulenpuuskat voivat aiheuttaa vahinkoa. Tuulenpuuskien ilmoittaminen on asiakkaiden toivoma parannus.

Tutustu tarkemmin tuulen voimakkuuden arviointiin

Miksi Paikallissään ennusteen tuulilukema poikkeaa havainnoista?

Paikallissää-sivun sääennustetta ei ole tehty samalla sivulla näkyvälle lähimmälle havaintoasemalle vaan valitsemaasi paikkaan. Esimerkiksi valitsemalla sääennusteen Kotkaan saat sääennusteen Kotkan keskustaan etkä lähimmälle havaintoasemalle, joka tässä tapauksessa on merellä sijaitseva Rankin havaintoasema.

Paikallissää on tarkoitettu maalle eikä sovellu veneilysääennusteeksi merelle tai järville. Veneilijöille sopivat tuotteet löytyvät Merisää ja Itämeri -osiosta.

Miksi verkkosivujen eri tuotteissa ilmoitetaan erilaisia tuulen nopeuksia?

Paikallissää-sivun sääennuste on tehty maalle. Esimerkiksi, jos hakee sääennusteen Kotkaan, niin saa sääennusteen Kotkan keskustaan. Kotkassa lähin havaintoasema on Kotka, Rankki, joka on merisääasema, ja siellä yleensä tuulee enemmän.

Merisää kuvaa parhaiten tuuliolosuhteita merellä rannikon tuntumassa. Tekstimuotoinen merisääennuste eli säätiedotus merenkulkijoille on suunnattu enemmän avomerelle.

Varoituskartassa näkyvä tuuli- ja myrskyvaroitus on aina kyseisen vuorokauden voimakkain tuuli merelle kyseiselle merialueelle. Rannikon tuntumassa tuuli voi olla selvästi heikompaa ja myös tuulen suunta voi vaihdella paikallisten maastonpiirteiden mukaisesti.

Paikallissää-sivun ennusteissa ja havainnoista on saatavissa myös puuskalukema. Maa-alueiden tuulivaroituksissa käytetään puuskalukemia.

Lue lisää tuulesta ja myrskyistä Teematietoa-osiostamme.

Etsin tietoa Suomen säähistoriasta, mistä näitä tietoja löytyy?

Yleistä tietoa Suomen ilmastotilastoista on koottu runsaasti sivustomme Ilmasto-osioon. Täältä löydät tietoa suureittain, kuukausittain, vuodenajoittain ja vuosittain jaoteltuna. Sivuilta löytyy tietoa myös sääennätyksistä Suomessa ja maailmalla.

Yksittäisten havaintoasemien menneitä säähavaintoja voit myös ladata itse Havaintojen lataus -palvelusta tai tutustua avoimeen dataamme.

Menneeseen säähän liittyvään kysymykseesi voit saada vastauksen myös soittamalla Ilmastopalvelun maksulliseen palvelunumeroon. Puhelinnumeron ja tilastotietojen tilausohjeet löydät Ilmasto-sivuilta.

Mistä tietää, mitataanko havaintoasemalla sadetta vai ei?

Paikallissää-sivun Mennyt sää -osiosta voi päätellä, mitataanko kyseisellä asemalla sadetta katsomalla, löytyykö Viimeisin säähavainto -taulukosta Sade-kohtaa tai katsomalla kuvaajan Sää-välilehdeltä löytyykö kuvaajasta sademäärää.

Lisäksi on olemassa manuaalisia sadeasemia, joissa mitataan ainoastaan sademäärää ja lumensyvyyttä kerran vuorokaudessa.

Havaintojen puuttuessa kannattaa kokeilla muita lähimpiä havaintoasemia.

Miksi Paikallissään paikantama sijainti on väärä tai säätietojen paikannus ei toimi?

Paikannuksen tarkoituksena on helpottaa erityisesti mobiilikäyttöä. Tarkista, että paikannus on sallittu käyttöjärjestelmän asetuksissa. Paikannus toimii paremmin, kun langaton lähiverkko on päällä, jolloin laite voi hyödyntää paikannuksessa tietoa lähellä olevista langattomista verkoista.

Miten saan näkyville kaupunginosat paikallissääennusteessa?

Verkkopalvelusta on saatavissa 5 -15 vuorokauden sääennuste noin 17 000 paikkaan Suomessa. Kaikkien kuntien lisäksi ennustevalikoimassa on mukana tuhansittain Suomen kyliä, taajamia, kaupunginosia, saaria sekä muita keskuksia ja matkailukohteita.

Paikallissään pikavalinnan ennakoiva tekstintunnistus tarjoaa mahdollisia sääennustepaikkoja automaattisesti. Paikannimen voi myös kirjoittaa pikavalintalaatikkoon kokonaan. Mikäli etsit kaupunginosia tai muita kuntaa pienempiä alueita, aloita kirjoittamalla ensin pienemmän paikan nimi, esim. Härmälä, Tampere tai Levi, Kittilä.

Paikallissääsivuille pääsee myös suoraan osoitteilla, jotka ovat muotoa ilmatieteenlaitos.fi/saa/Turku/Kupittaa.

Miksi Paikallissääsivun paikannimissä on kirjoitusvirheitä?

Käytämme paikallissääsivun nimistön osalta yhteisöllistä Geonames-tietokantaa. Olemme huomanneet että erityisesti paikkakuntien ja kaupunginosien kieliversioissa on tässä tietokannassa silloin tällöin epätarkkuuksia. Korjaamme näitä tietoja palautteiden perusteella. Joten jos huomaat nimistössä puutteita tai virheitä, anna meille palautetta verkkopalvelun alalaidassa löytyvällä palautelomakkeella.

Miten Paikallissään varoituksia tulkitaan?

Paikallissää-sivulta näet kätevästi ennustepaikalla voimassa olevat maa-alueiden varoitukset 5 tulevan vuorokauden ajalta. Varoitukset on luokiteltu neljään väriin niiden vakavuuden perusteella. Vihreä väri tarkoittaa, ettei säästä aiheutuvaa vaaraa ole. Keltainen väri kuvaa mahdollisesti vaarallista säätä. Oranssia väriä käytetään sään ollessa vaarallinen. Punainen varoitusväri on harvinaisin ja kuvaa hyvin vaarallista säätä.

Varoituksen ohessa esiintyvä symboli kertoo, mistä varoituksesta on kyse. Lue lisätietoa varoituksista

Miksi näkyvyyshavainto ilmoitetaan joiltakin asemilta vain 20 kilometrin päähän?

Ilmatieteen laitoksella on käytössä erilaisia näkyvyyttä mittaavia laitteita. Pääosin laitteet mittaavat näkyvyyttä 50 kilometrin päähän, mutta osalla asemista mittalaite ilmoittaa näkyvyyden 20 tai 75 kilometrin päähän.

Miksi selaimessani näkyy vanhoja havainto- tai ennustekuvia?

Verkkosivuilla olevien kuvien mukana lähetetään selaimille (ja välissä mahdollisesti oleville proxy-palvelimille) välimuistitusohjeet, joita näiden pitäisi noudattaa. Esimerkiksi Suomen karttakuvia ohjeistetaan pidettävän selaimen välimuistissa ja välipalvelimilla enintään 1-5 minuutin ajan kuvasta riippuen. Normaalisti kuvat päivittyvät useita kertoja päivässä.

Todennäköisesti tapauksessasi on käynyt niin, että kuvatiedosto on ohjeista huolimatta tullut selaimen välimuistista. Joissakin selaimissa voi pakottaa välimuistiasetukset yliajamaan palvelinten lähettämät välimuistiohjeet. Jos selaimessasi on tällaiset asetukset päällä, niin kannattaa kokeilla selaimen oletusasetuksien palauttamista.

Kannattaa myös varmistaa että käytössä on mahdollisimman tuore selainversio. Ongelma voi korjaantua selaimen päivityksellä. Jos ongelma toistuu selainpäivityksestä huolimatta, anna meille palautetta esimerkiksi sivun alalaidan Palaute-linkin kautta.

Jos käytössäsi on proxy-palvelin, niin ongelma voi piillä myös palvelimen asetuksissa. Proxy-asetus saattaa olla selaimen asetuksissa näkyvillä tai voi olla  esim. yritysliittymissä syvemmällä koneen tai verkkolaitteiden asetuksissa. Vastaavia tapauksia on silloin tällöin tullut eräiden yritysten verkkoliittymistä, ja kyseessä on ollut tuolloin proxy-palvelimen ohjelmistoversion bugi. Näissä tapauksissa kannattaa olla yhteydessä internet-palveluntarjoajaan tai yrityksen omaan verkkotukeen.

Mitkä ovat yleisimmät tutkakuviin häiriöitä aiheuttavat tekijät?

Tutkan tuottamassa datassa on aina mukana myös kaikuja, jotka eivät ole sadetta. Yleisölle näytettävistä tutkatuotteista häiriöitä pyritään poistamaan monin keinoin.

Kesällä häiriöitä voivat aiheuttaa linnut, hyönteiset, aallot tai esimerkiksi merisavun yläreunasta tiivistyvät pisarat. Kuvissa voi näkyä myös lentokoneita, tuulivoimaloita tai muista tutkan taajuusalueella toimivista radiolaitteista johtuvia häiriöitä. Erityisesti Paikallissääsivun pieni 5 minuutin välein päivittyvä kuva on muita herkempi häiriöille,koska siinä sateen kynnysarvo on säädetty hyvin alhaiseksi.

On hyvä muistaa, että osa häiriöistä voi olla osalle katsojista hyödyllisiä. Tällaisia ryhmiä ovat vaikkapa maanviljelijät, lintubongarit ja tutkijat.

Tarkemmin tutkakuvien häiriöistä voit lukea Teematietoa-sivuilta.

Miksi tutkakuvassa näkyy sadetta vaikka sää on täysin aurinkoinen?

Tutkatuotteet on säädetty toimimaan eri tuotteissamme eri tavoin. Paikallissääsivun pieni, alueellinen, 5 minuutin välein päivittyvä tutkakuva on kuvista tarkin. Siinä näkyvät pienimmätkin sadekuurot ja heikoimmatkin sateet, mutta niiden lisäksi myös häiriöitä, jotka eivät välttämättä ole sadetta. Hellepäivinä kuvissa voi näkyä lämpimän ilman synnyttämän pystyvirtauksen eli konvektion mukana nousevia hyönteisiä ja myös hyönteisiä popsivia lintuja.

Koko Suomen tutka-animaatiosta on poistettu heikoimmat tutkakaiut. Pienet sadekuurot, tihkusade ja heikko lumisade eivät siis näy tässä kuvassa, mutta myös häiriöitä näkyy vähemmän.

Alueellisissa tutkakuvissa esim. Etelä-Suomi pätevät samat näyttöperiaatteet kuin Paikallissääsivun pikkukuvissa, mutta kartan resoluutio on 1 kilometri ja aikaresoluutio 15 minuuttia eli kuva ei ole yhtä tarkka. Näissä kuvissa mukana ovat myös paikannetut salamat.

Sadealueet Suomessa -tuotteessa on käytössä sama tieto kuin muissakin tutkakuvissa, mutta karttapohjaa voi zoomata. Mukana on myös automaattiseen sadealueiden liiketunnistukseen eli käytännössä kuvankäsittelymenetelmiin perustuva 2 tunnin sade-ennuste. Tässä tuotteessa ei ole salamatietoja mukana.

Miten sade-ennuste laaditaan tutkakuvaan?

Koko Suomen tutka-animaatiossa meteorologi yhdistää sadetutkan havainnot säämallin tekemään ennusteeseen sadealueista. Ennuste tehdään 8 tunnin ajalle, koska tätä pidemmälle ajalle ennusteen epävarmuus kasvaa huomattavasti.

Toinen vaihtoehtoinen sade-ennusteen toteutustapa on liiketunnistus, joka on käytössä esim. Sadealueet Suomessa -tuotteessamme. Tällä menetelmällä voidaan tuottaa vain lyhyt ennuste. Käytännössä suhteellisen toimivaksi on osoittautunut kahden tunnin mittainen sade-ennuste.

Liikkeentunnistukseen perustuva sade-ennuste on lyhyissä, alle tunnin ennusteissa yleensä parempi kuin säämalleihin perustuva ennuste. Säämalleihin perustuva sade-ennuste on tyypillisesti parempi pitemmissä ennusteissa ja tilanteissa, joissa sadealueiden liike ja kehitys ovat mutkikkaampia.

Kuurojen sijainnin ennustaminen on molemmilla menetelmillä erittäin haastavaa.

Miksi sadetutka-animaatio tökkii?

Verkkopalvelumme sääanimaatioiden toiminta vaatii selaimen javasrcipt-tuen. Mikäli javascriptin käyttö on estetty, animaatiot eivät toimi. Ominaisuuden saa päälle yleensä Tools - Options -valikosta (Enable JavaScript).

Joillakin kotikäyttäjillä on havaittu animaatiossa ns. tökkimistä. Tällöin animaatio välillä toimii, mutta useimmiten ei. Syyksi on paljastunut vanhahko modeemi. Kyseinen modeemi aiheuttaa ongelmia muillakin verkkosivustoilla, joten se kannattaa mieluiten vaihtaa. Lisätietoja aiheesta saa lähettämällä meille palautetta esimerkiksi palautelomakkeella.

Miksi verkkopalvelunne osoite ei ole fmi.fi?

Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelun pääosoite on ilmatieteenlaitos.fi. Myös lyhyempää osoitetta fmi.fi voi aivan hyvin käyttää. Osoitteet tyyliin https://fmi.fi/saa/kouvola siis toimivat, ja helpottavat erityisesti mobiilikäyttöä.

Pääosoitteeksi voitiin valita vain yksi nimi, joten otimme käyttöön tunnetuimman, suomenkielisen nimemme.

Miten saan Ilmatieteen laitoksen tuoreet uutiset sähköpostiini?

Maksuttoman tiedotetilauksen kautta voit saada sähköpostiisi tuoreeltaan kaikki Ilmatieteen laitoksen tiedotteet. Voit tehdä tilauksen osoitteessa: https://ilmatieteenlaitos.fi/tiedotetilaus

Tiedotteitamme on mahdollista seurata myös verkkosyötteinä (RSS) osoitteessa https://ilmatieteenlaitos.fi/tiedotteet/rss.

Miten Ilmatieteen laitoksen sääennuste samaan paikkaan voi olla erilainen verkkopalvelussa ja mobiilisovelluksessa?

Sääennuste päivitetään Ilmatieteen laitokselle noin 10 kertaa vuorokauden aikana. Sekä verkkosivuilla että sovelluksessa näytetään samoja säätietoja.

Mikäli havaitset ennusteissa eroja, ensimmäisenä voit verrata ennusteen tai havaintojen päivitysaikaa eri laitteissa. Tiedot voivat päivittyä hieman eri tahdissa.

Mikäli aikaleima säätiedoissa on sama, eron syynä voi olla paikannuksen tarkkuus. Varsinkin rannikolla sääennuste voi pienelläkin alueella vaihdella huomattavastikin sisämaasta.