Hankkeiden nimet: AurinkoSuo-kehittämishanke ja AurinkoSuo-investointihanke

Hankkeiden rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) - Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF), Keski-Suomen ELY-keskus

Hankkeiden kesto: 01/2025– 12/2026

Hankkeiden päätoteuttaja: Ilmatieteen laitos

Hankkeiden osatoteuttajat: Helsingin yliopisto (Ilmakehätieteiden keskus INAR ja Metsätieteiden osasto), Seinäjoen ammattikorkeakoulu (vain kehittämishanke)

Hankkeiden maakunnat: Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa

Hankkeiden budjetti: 1 188 325 euroa (Ilmatieteen laitos 438 824 euroa)

EU-rahoitus: 916 911 euroa (Ilmatieteen laitos 340 097 euroa)

Hankekuvaus

Aurinkovoiman tuotanto käytöstä poistuneilla suonpohjilla on uusi ulottuvuus vihreän siirtymän ja energianturpeen korvaamisen polulla, mutta tutkimustietoa suonpohjille rakennettavan aurinkovoiman maaperäpäästöistä, ilmastovaikutuksista sekä vesistöpäästöistä tarvitaan yhteiskunnan päätöksenteon tueksi. Monet entisten turvetuotantoalueiden maanomistajat sekä yritykset ovat osoittaneet suurta kiinnostusta aurinkovoiman rakentamisesta entisille turvesoille.

Tällä hankkeella pyritään mittausten ja mallinnuksen keinoin selvittämään, millaisia päästöjä aurinkopaneelien alle jäävästä maaperästä syntyy, ja voisiko kentille syntyä aurinkovoiman tuotannon lisäksi mahdollisia uusia hiilinieluja, mikäli kenttä pääsisi vettymään luonnollisesti. Hankkeessa tuotetaan mittauksin tietoa vähintään kahdelta erilaiselta turvesuolle rakentuvalta tai valmiilta aurinkopaneelikentältä.

Tieto on erittäin relevanttia hiilineutraaliutta tavoiteltaessa ja pyrittäessä pienentämään maankäyttösektorin päästöjä. Hankkeen tuloksia voidaan käyttää maankäytön suunnittelun ja päätöksenteon tueksi etenkin Keski- ja Länsi-Suomessa, jossa radikaali energiaturvetuotannosta luopuminen luo suuria haasteita aluetasolla niin paikallistaloudelle kuin ilmastonmuutoksen torjunnalle, ja kasvihuonekaasu- sekä vesistöpäästöjen vähentämiselle.

Uutta tietoa hankkeessa tuotetaan 1) aurinkopaneeleiden vaikutuksesta maaperän ja kasvillisuuden säteily-, lämpötila- ja kosteusoloihin; 2) kahden turvesuolle perustetun aurinkopaneelikentän kasvihuonekaasujen päästökertoimista; ja 3) toimintamalleista, jotka voisivat lisätä aurinkovoimalaksi muunnetun suonpohjan maaperän hiilen sidontaa ja luonnon monimuotoisuutta sekä tuoda taloudellista lisäarvoa.