Teoksia Ilmatieteen laitoksen historiasta
Ilmatieteiden vaiheita ja vaikuttajia Suomessa (2021)
Heikki Nevanlinnan kirjassa tarkastellaan ilmatieteiden kehityskulkua Suomessa aina Turun Akatemian kaudelta 1700-luvulta 1900-luvun lopulle saakka.
Kohteena on lähinnä nykyisen Ilmatieteen laitoksen kautta tapahtunut kehitys, joka alkoi yli 180 vuotta sitten. Esillä on organisaatioiden ja tehtävien kehitys, mutta myös alalla toimineiden yksittäisten tutkijoiden ja työntekijöiden osuus. Kirjan kustantaja on Suomen Tiedeseura. Ilmatieteiden vaiheita ja vaikuttajia Suomessa -kirja pdf
Jaakko Keränen - Suomen Sääprofessori (2014)
Jaakko Keränen (1883–1979) johti Ilmatieteellistä keskuslaitosta (nykyisin Ilmatieteen laitos) vuosina 1931–1953. Keräsen ura oli merkittävä sekä tiedemiehenä että Ilmatieteellisen keskuslaitoksen johtajana. Keräsen tieteellinen tuotanto käsittää noin 170 julkaisua, jotka liittyvät lähinnä geomagneettisiin ja meteorologisiin aiheisiin.
Jaakko Keräsen yli 20 vuotta kestäneen johtajakauden aikana Ilmatieteellisen keskuslaitoksen tehtäväalue laajeni merkittävästi. Myös henkilökunnan määrä kasvoi noin kymmenkertaiseksi.
Keräsen aikaansaannoksiin kuuluivat muun muassa Sodankylän ilmatieteellisen ja aerologisen observatorion perustaminen (1949), Sodankylän magneettisen observatorion uudelleen rakentamisen järjestely sodan tuhoista sekä Nurmijärven geofysiikan observatorion toimintojen käynnistäminen (1953). Kirjan on kirjoittanut Heikki Nevanlinna.
Jaakko Keränen - Suomen Sääprofessori -kirja pdf
Kaisaniemestä Kumpulaan - tutkimusta, havaintoja ja ihmisiä Ilmatieteen laitoksessa (2005)
Ilmatieteen laitos muutti vuonna 2005 Kaisaniemen Säätalosta Kumpulaan valmistuneeseen uuteen toimitaloon, Dynamicumiin. Laitoksen yli 160 vuotta kestänyt kausi Kaisaniemessä päättyi. Vuonna 2005 tuli myös kuluneeksi 200 vuotta Ilmatieteen laitoksen ensimmäisenä johtajana toimineen J.J. Nervanderin (1805-1848) syntymästä.
Näiden kahden historiallisen tapauksen kunniaksi Ilmatieteen laitos toimitti juhlakirjan Kaisaniemestä Kumpulaan – tutkimusta, havaintoja ja ihmisiä Ilmatieteen laitoksessa. Teos esittelee laitoksen historian merkkihenkilöitä ja yhteistyötahoja ja luo kattavan katsauksen laitoksen nykypäivään ja tulevaisuuteen.
Kaisaniemestä Kumpulaan teos Heldassa
Selim Lemström – Aleksanterin yliopiston fysiikan professorina 1878-1904 toimineen geofyysikon elämä ja työ (2006)
Ilkka Seppisen vuonna 2006 julkaistu teos kertoo Selim Lemströmin (1838-1904) elämästä ja työstä. Lemström oli kiinnostunut revontulista ja ilman sähköisistä ominaisuuksista kuten salamoista ja ilmasähköstä yleensä. Lemströmiä pidettiin omana aikanaan yhtenä alan johtavista teoreetikoista. Lemströmin revontuliteoriat jäivät kuitenkin unohduksiin, kun revontuli-ilmiö kyettiin selittämään paremmin.
Oli myös paljolti Lemströmin ansiota, että Suomi osallistui vuonna 1882 koko 1800-luvun laajimpaan kansainväliseen tiedehankkeeseen, ensimmäiseen kansainväliseen Polaarivuoteen. Polaarivuoden aikana pystytettiin 14 miehitettyä havaintoasemaa napaseuduille. Yksi asemista oli Sodankylässä, missä tehtiin vuoden aikana yli 300 000 havaintoa erilaisista meteorologisista kohteista, magneettikentän vaihteluista, ilmasähköstä ja revontulista. Saavutukset olivat alan tutkimuksen kannalta erittäin merkityksellisiä ja aineisto on edelleenkin käyttökelpoista.
Ilmatieteen laitos 170 vuotta 1838 – 2008
Heikki Nevanlinnan toimittamassa raportissa esitellään Ilmatieteen laitoksen historiallisia vaiheita laitoksen 170-vuotisen olemassaolon ajalta (1838-2008). Esitys perustuu toisaalta tekstitettyyn kuvalliseen materiaaliin, toisaalta dramatisoidun historiikin käsikirjoitukseen (Kiiskilä & Lampela, 2008). Koko aineisto on syntynyt vuoden 2008 aikana, jolloin vietettiin Ilmatieteen laitoksen 170-vuotisjuhlia.
Ilmatieteen laitos 1838-1988
Ilkka Seppisen vuonna 1988 julkaistu teos kertoo Ilmatieteen laitoksen historiasta aina magneettisen observatorion ajoista teoksen julkaisuhetkeen eli 1980-lukuun.
Teos kuvaa, miten järjestelmällinen geomagneettinen ja meteorologinen toiminta käynnistyivät Suomessa ja miten eri vaiheiden kautta muotoutui nykyinen Ilmatieteen laitos.