Vuosilukuja Ilmatieteen laitoksen historiassa

Ilmatieteen laitoksen vanha puinen päärakennus Kaisaniemessä noin vuonna 1930. Rakennus oli valmistunut vuonna 1841 ja se purettiin vuonna 1963. Tilalle rakennettiin Säätalo, joka on laitoksen käytössä 1966 - 2005. Kuva: Ilmatieteen laitoksen arkisto.

1838 Helsingin yliopiston magneettinen observatorio perustetaan. Ilmatieteen laitoksen historia alkaa. Observatorion johtajana toimii fysiikan professori Johan Jacob Nervander.

1841 Observatoriorakennus valmistuu Kaisaniemen puiston reunalle.

1844 Ympärivuorokautiset magneettiset ja meteorologiset havainnot alkavat.

1856 Säätietojen välittäminen lennättimen kautta alkaa Suomessa.

1881 Observatorio siirtyy Suomen Tiedeseuran alaisuuteen. Nimen muutos: Meteorologinen Päälaitos. Toiminta keskittyy yhä enemmän meteorologisiin havaintoihin.

1882 Yleisölle suunnatut säätiedotukset alkavat.

1882-1884 Laitos osallistuu ensimmäisen kansainvälisen polaarivuoden tutkimusohjelmaan merkittävällä panoksella ylläpitämällä Sodankylässä kahden vuoden ajan magneettis-meteorologista observatoriota.

1910 Ilmalan havaintoasema ja observatorio Pasilassa valmistuu. Vapaan ilmakehän leijaluotaukset alkavat.

1912 Magneettiset havainnot lopetetaan Kaisaniemessä raitiovaunuliikenteen aiheuttamien häiriöiden vuoksi. 

1910-1928 Koko Suomen magneettinen peruskartoitus toteutuu.

1919 Tiedeseuran Meteorologinen Päälaitos siirretään valtion laitokseksi maatalousministeriön alaisuuteen nimellä Valtion Meteorologinen Keskuslaitos.

Säähavaintoasema Meteorologisen keskuslaitoksen pihalla Helsingin Kaisaniemessä vuonna 1927. Etualalla on kolme erilaista sadevesimittarien keräysastiaa. Taaempana on kaksi lämpömittarikojua. Kuva: Ilmatieteen laitoksen arkisto.

1924 Lentosääpalvelu alkaa.

1926 Säätietoja välittäminen Yleisradion kautta alkaa.

1931 Ensimmäinen Väisälä-sondi nousee ilmaan Ilmalassa.

1932-1933 Toinen kansainvälinen polaarivuosi, johon laitos osallistuu monipuolisella meteorologisella ja geofysikaalisella tutkimus- ja havainto-ohjelmalla.

1934 Ilmatieteellisessä keskuslaitoksessa otetaan käyttöön osastojako (Ilmasto-osasto, Sadeosasto, Vapaan ilmakehän osasto ja Geofysikaalinen osasto). Henkilökuntaa 25 työntekijää.

Laitoksen henkilökuntaa lokakuussa 1931. Johtaja Jaakko Keränen 3. vasemmalta. Keräsen edessä on hänen poikansa Lauri ja tytär Elsa oikealla nukke sylissään. Kuva: Ilmatieteen laitoksen arkisto.

1939-1944 Laitos osana Puolustusvoimien säätoimintaa talvi- ja jatkosodan aikana.

1946 Sodankylän ilmatieteellinen observatorio (nyk. Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus) perustetaan.

1951 Nurmijärven magneettinen observatorio perustetaan.

1957 Jokioisten ilmatieteellinen observatorio perustetaan. Laitoksen henkilöstön määrä on 166.

1957-1958 Kansainvälinen Geofysiikan Vuosi (IGY). Laitoksen revontulikuvaukset alkavat neljällä asemalla Lapissa.

1958 Television sääruutu aloittaa toimintansa ensimmäisen TV-meteorologin Paavo Salmensuun vetämänä.

Säätalo toimi Ilmatieteen laitoksen päärakennuksena Kaisaniemessä vuosina 1966-2005. Kuva: Ilmatieteen laitoksen arkisto.

1966 Säätalo valmistuu Kaisaniemeen. Säätalo toimi laitoksen keskustoimipaikkana vuoteen 2005 saakka. Rakennus purettiin vuonna 2021.

1968 Laki Ilmatieteen laitoksesta astuu voimaan. Laitos siirtyy liikenneministeriön alaisuuteen. 

1969 Laitoksen ensimmäinen tietokone SAAB D 21 otetaan käyttöön.

Ilmatieteen laitoksen ensimmäisen tietokoneen Datasaab D21:n konsoli- ja magneettinauha- asemat vuodelta 1971 Säätalossa. Ajot käynnistettiin ohjausreikänauhoilla ja massamuistina oli aluksi vain magneettinauhat. Muistia oli 60 kilosanaa. Kuvassa on atk-operaattori Hilkka Valkovuori Kuva: Ilmatieteen laitoksen arkisto.

1970 Annettiin asetus Ilmatieteen laitoksesta, jossa on kuusi osastoa, kolme observatoriota, 21 lentosääasemaa ja 400 muuta havaintoasemaa. Henkilöstön määrä 257.

1985 Laitoksen organisaatio uudistetaan. Aluejärjestelmä ja toimistojaot otetaan käyttöön. Henkilöstön määrä 387.

1985 Avaruustutkimus käynnistyy Ilmatieteen laitoksen geofysiikan osastolla.

1996 Tulosjohtamiseen perustuva organisaatio astuu voimaan. Laitos jaetaan palvelu-, tutkimus- ja tukitoimintasektoreihin, joissa kussakin on kolme tulosaluetta. Henkilöstön määrä noin 600.

2000 Asiakaspalvelusta muodostetaan liiketaloudellinen yksikkö.

2001 Sodankylän observation nimi muuttuu Lapin ilmatieteelliseksi tutkimuskeskukseksi.

2002 Petteri Taalas valitaan Ilmatieteen laitoksen pääjohtajaksi.

Ilmatieteen laitoksen päätoimipaikka siirtyi Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen kampuksen yhteyteen Kumpulaan vuonna 2005. Kuva: Kirsti Kotro.

2005 Ilmatieteen laitoksen Helsingin toimipisteet muuttivat Kumpulan yliopistoalueelle, uuteen Dynamicum-toimitaloon.

2008 Ilmatieteen laitos juhlii 170-vuotispäiviään työn merkeissä.

2009 Uusi organisaatio astuu voimaan. Osa Merentutkimuslaitoksen toiminnoista siirrettiin Ilmatieteen laitoksen merentutkimus-ohjelmaan. Henkilöstön määrä noin 640.

2009 Säätutkaverkoston uusiminen käynnistyy. Ensimmäisenä uusitaan Vantaan Kaivokselassa sijaitseva tutka, joka on Suomen vanhin.

2011 Sodankylän kansainvälinen satelliittipalveluasema vihittään käyttöön.

2013 Ilmatieteen laitoksen tietovarantojen avaus avoimena datana aloitetaan.

2016 Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas valitaan Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeriksi. Uudeksi pääjohtajaksi valitaan Juhani Damski.

2018 Ilmatieteen laitoksen uusi organisaatio astuu voimaan. Henkilöstön määrä noin 680.

2018 Ilmatieteen laitos juhlii 180-vuotispäiviään 28. maaliskuuta.

2020 Juhani Damskin siirryttyä ympäristöministeriön kansliapäälliköksi, uudeksi pääjohtajaksi valitaan Jussi Kaurola.

2021 Ilmatieteen laitoksen uusiksi arvoiksi määritellään yhteistyö, vaikuttavuus ja edelläkävijyys.