Alailmakehän otsoni
Otsonipitoisuuksien kohoamista tehostaa aurinkoisen sään lisäksi kaukokulkeumalle otolliset ilmavirtaukset.
Otsoni on ihmisten terveydelle ja kasvillisuudelle haitallinen ilmansaaste. Sitä ei ole päästöissä, vaan otsonia syntyy alailmakehässä valokemiallisissa reaktioissa. Yläilmakehässä otsonia on luontaisesti, ja se suojaa maanpintaa liialta UV-säteilyltä. Otsonipitoisuudet maanpinnalla voivat kohota erityisesti aurinkoisella ja lämpimällä säällä, jolloin sääolosuhteet ovat suotuisat otsonin muodostumiselle. Tällöin lainsäädännössä määritellyt raja-arvot ovat vaarassa ylittyä. Usein korkeampia otsonipitoisuuksia havaitaan kaupunkien ulkopuolella, ns. tausta-alueilla, missä muita ilmansaasteita, kuten liikenteenpäästöjä on vähemmän. Otsonipitoisuuksien kohoamista tehostaa lämpimän sään ohella myös kaukokulkeumalle otolliset ilmavirtaukset. Suomeen tulee otsonipitoista ilmaa toisinaan kaukokulkeumana muualta Euroopasta
Esimerkiksi toukokuussa 2014 otsonipitoisuudet kohosivat lähelle lainsäädännössä määritelty tiedotuskynnystä (180 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m³). Myös kesän 2010 heinä-elokuun poikkeuksellinen hellejakso näkyi selvästi alailmakehän otsonipitoisuuksissa, jotka muutamaan otteeseen kohosivat huonon ilmanlaadun alueelle (eli yli 140 µg/m³). Korkeat otsonipitoisuudet ovat Suomessa kuitenkin harvinaisia, ja tiedotuskynnys on viimeksi ylittynyt toukokuussa 2006 Virolahden mittausasemalla. Sitä edeltävät ylitykset ovat vuosilta 2004 ja 1996.
Ilmatieteen laitoksen tehtävät
Ilmatieteen laitoksessa seurataan alailmakehän otsonin pitoisuuksia tausta-alueilla. Taajamamittauksista vastaavat paikalliset ympäristöviranomaiset, ja he seuraavat otsonipitoisuuksia omalla alueellaan. Jos 180 mikrogrammaa kuutiometrissä (µg/m³) tuntikeskiarvona ylittyy laajasti Suomessa, niin asiasta tiedotetaan sekä sääennusteiden yhteydessä että julkisilla sivuillamme. Tiedotteessa kerrotaan ylityksen suuruus ja millä mittausasemalla ylitys on tapahtunut sekä arvioidaan tilanteen kehittymistä. Jos otsonin varoituskynnys (240 µg/m³) tuntikeskiarvona ylittyy, annetaan tilanteesta varoitus, mutta tämän ylittyminen on Suomessa erittäin epätodennäköistä.
