Otsonia ei ole päästöissä, vaan otsonia syntyy alailmakehässä valokemiallisissa reaktioissa. Otsonipitoisuuksille asetetut raja-arvot voivat ylittyä erityisesti aurinkoisella ja lämpimällä säällä, jolloin sääolosuhteet ovat suotuisat otsonin muodostumiselle. Otsonipitoisuuksien kohoamista tehostaa lämpimän sään ohella myös kaukokulkeumalle otolliset ilmavirtaukset. Suomeen tulee otsonipitoista ilmaa usein kaukokulkeumana muualta Euroopasta

Esimerkiksi kesän 2010 heinä-elokuun poikkeuksellinen hellejakso näkyi selvästi alailmakehän otsonipitoisuuksissa, jotka muutamaan otteeseen kohosivat huonon ilmanlaadun alueelle (eli yli 140 mikrogrammaa kuutiometrissä, µg/m3). Myös toukokuussa 2014 otsonipitoisuudet kohosivat lähelle tiedotuskynnystä (180 µg/m3). Korkeat otsonipitoisuudet ovat Suomessa kuitenkin harvinaisia - tiedotuskynnys on viimeksi ylittynyt toukokuussa 2006 Virolahden mittausasemalla, ja sitä edeltävät ylitykset ovat vuosilta 2004 ja 1996. Yleensä otsoniylitykset painottuvat kevätkauteen.

Ilmatieteen laitoksen tehtävät

Ilmatieteen laitoksessa seurataan alailmakehän otsonin pitoisuuksia tausta-alueilla. Taajamamittauksista vastaavat paikalliset ympäristöviranomaiset. Jos Ilmatieteen laitoksen ylläpitämillä tausta-asemilla tiedotuskynnys 180 mikrogrammaa kuutiometrissä (µg/m3) tuntikeskiarvona ylittyy, niin asiasta tiedotetaan sekä sääennusteiden yhteydessä että julkisilla sivuillamme. Tiedotteessa kerrotaan ylityksen suuruus ja millä mittausasemalla ylitys on tapahtunut sekä arvioidaan tilanteen kehittymistä. Jos 240 µg/m3 tuntikeskiarvona ylittyy annetaan varoitus, mutta tämän varoitusrajan ylittyminen on Suomessa erittäin epätodennäköistä.