Maastopalojen savut

Laajoista metsä- ja maastopaloista kulkeutuu sopivilla ilmavirtauksilla hiukkasia ja kaasuja Suomeen.

Itä-Euroopan maastopaloista ja peltojen kulotuksista tulevat savut ovat olleet meillä useina vuosina toistuva ilmiö keväisin ilman virratessa sopivasta suunnasta. Peltojen kulotuksia ja niistä alkaneita metsä- ja maastopaloja esiintyy yleisesti maalis-huhtikuussa.

Kesäaikaan Suomen kannalta haitallisia savuepisodeja on ollut mm. vuosina 2002, 2006 ja 2010. Palot kesällä 2006 olivat erityisen haitallisia, koska paloalueet olivat maamme rajojen välittömässä läheisyydessä. Tällöin palosavut heikensivät näkyvyyden jopa ajoittain huonoksi. Ilman virtaaminen paloalueilta kohti Suomea jatkui poikkeuksellisen kauan, eikä ilmaa puhdistavia sateita juurikaan esiintynyt, joten pienhiukkaspitoisuudet kohosivat ajoittain jopa kaksikymmentäkertaisiksi normaaliarvoihin verrattuna. Kesällä 2010 paloalueet sijaitsivat huomattavasti kauempana Suomesta, pääosin Venäjällä. Tällöin maisema sameni ajoittain ja välillä savu haisi.

Kesällä voi myös Suomessa olevista maastopaloista levitä laajalle savua. Ihmisten aikaansaamien palojen lisäksi palojen syntyyn ovat vaikuttaneet myös luonnolliset syyt, kuten salamanisku.

Metsä palaa ja siitä tulee paljon tummaa savua.
Kuva: Juho Aalto.

Ilmatieteen laitoksen tehtävät

Ilmatieteen laitoksessa ennustetaan savujen leviämistä ja pitoisuuksia SILAM-leviämismallilla. Ennusteilla pyritään tukemaan myös ympäristöviranomaisten toimintaa.