Syyskuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Lokakuun alussa merivesi oli Itämerellä keskimääräistä lämpimämpää. Vain Selkämeren Suomen puoleisella rannikolla lämpötila oli kylmien öiden takia rannikon lähellä keskimääräisissä lämpötiloissa tai hiukan niiden alapuolella.

Lokakuu puolestaan oli tavanomaista viileämpi lukuun ottamatta länsirannikkoa ja aivan pohjoisinta Lappia. Marraskuun alussa Suomea ympäröivien merialueiden pintalämpötila vaihteli Perämeren pohjoisosan rannikkovesien noin kahdesta asteesta varsinaisen Itämeren altaan noin kymmeneen asteeseen. Verrattuna pitkäaikaisiin keskiarvoihin, meriveden pintalämpötila oli Suomea ympäröivillä merialueilla noin asteen verran keskiarvojen yläpuolella. Marraskuussa auringonpaistetta oli vähän, mutta keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi. Tämän myötä myös syyskuukausien keskilämpötila oli suuressa osassa Suomea hiukan tavanomaista korkeampi. 

Jäätyminen alkoi marraskuun puolivälissä Perämeren pohjukan rannikkoalueilta ja jatkui hitaasti. Joulukuun alussa merivesi on noin puolesta puoleentoista astetta keskimääräistä lämpimämpää. Jäätä esiintyi tuolloin vain Perämeren pohjoisosan sisälahdissa ja Pietarin edustalla. Joulukuun alkupuoli oli harvinaisen leuto, eikä jäätä syntynyt lisää. Kaikkiaan myös joulukuu oli keskimääräistä lämpimämpi. Suomea ympäröivillä merialueilla ilman lämpötila oli noin kaksi, Perämerellä jopa neljä astetta keskimääräistä korkeampi. 

Joulun aikaan oli kylmä sääjakso, jolloin Perämerellä ja Suomenlahden perukassa syntyi uutta jäätä ja ensimmäinen jäänmurtaja lähti Perämerelle. Laajimmillaan joulukuun jäätilanne oli 29. päivänä, jolloin jäätä esiintyi runsaan 25 000 km² alueella. Joulukuun viimeisinä päivinä sää lauhtui ja vuoden lopussa jäätä oli 21 000 km² alueella. Perämeren pohjoisosassa oli 10–20 cm paksua kiintojäätä ja Vaasan saaristossa ohutta tasaista jäätä. Muualla Suomen rannikoilla oli sisälahdissa ohutta uutta jäätä. Venäjän alueella itäisellä Suomenlahdella oli ohutta kiintojäätä Viipurin ja Pietarin edustoilla. Viime talveen verrattuna jäätä oli kuitenkin lähes kolminkertaisella alueella.

Tammikuu oli Suomea ympäröivillä merialueilla tavanomaista lauhempi keskilämpötilapoikkeaman ollessa kahdesta kolmeen ja puoleen astetta. Kuukauden keskilämpötila ei kuitenkaan kerro kuukauden lämpöoloista koko totuutta, sillä tammikuulle olivat tyypillisiä suuret lämpötilan vaihtelut lauhoine ja kylmine jaksoineen. Tammikuun 23. päivänä, kylmän jakson lopuilla, jäällinen alue laajeni kattaen 51 000 km², mikä jäi talven laajimmaksi jääpeitteeksi. Sään lauhduttua lounaan puoleiset tuulet työnsivät jäät kasaan ja helmikuun alkaessa jäätä oli enää 30 000 km² alueella.

Helmikuun alkupuolella lämpötilassa oli tammikuun tapaan suuria vaihteluita ja kuukauden alkupuolella pakkanen sai jään määrän taas lisääntymään ja helmikuun 5. päivänä jäätä esiintyi 50 000 km² alueella. Kuukauden loppupuolella oli tasaisen lauhaa ja helmikuu oli lämpöoloiltaan lähes vuoden takaisen helmikuun toisinto eli oli harvinaisen lauha. Suomea ympäröivillä merialueilla poikkeama keskimääräisestä oli +4,4°… +7,3°C. 

Helmikuussa voimakkaat lounaanpuoleiset tuulet pakkasivat jäät Perämeren ja Suomenlahden koillisnurkkiin ja kuukauden päättyessä jäätä esiintyi enää vain 21 000 km² alueella. Tämä on vain noin puolet viimetalvisesta helmikuun lopun tilanteesta. Viimeisen kymmenen talven aikana helmikuun lopussa jäätä on esiintynyt keskimäärin 117 000 km² alueella.

Talvikuukausien eli joulu–helmikuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi, maan etelä- ja keskiosassa jopa harvinaisen korkea ja koko talvi jää tilastoihin harvinaisen lauhana. Suomea ympäröivillä merialueilla poikkeama vaihteli kolmesta asteesta neljään ja puoleen astetta. Lauhempi talvi on koettu viimeksi 2007–2008.

Poikkeuksellista jäätalvessa 2014–2015 oli se, että Perämeri ei jäätynyt kauttaaltaan koko talven aikana. Todennäköisesti tämä on toinen kerta sataan vuoteen kun näin ei tapahtunut. Vanhojen merkintöjen mukaan myöskään talvella 1930 Perämeri ei jäätynyt kauttaaltaan. Tuolloin jäätä oli myös esimerkiksi Suomenlahdella enemmän kuin tänä talvena. Talvi on laajuustilastoissa kolmantena 58 000 km² jäällisellä alallaan. 

Kevään alkaessa maaliskuun alussa jäätä esiintyi 20 000 km² alueella. Ilmatieteen laitoksen mukaan myös maaliskuu oli hyvin lauha. Kuukauden keskilämpötila poikkesi Pohjanmaan rannikolla ja maan pohjoisosassa runsaat neljä astetta pitkäaikaisesta keskiarvosta. Näillä alueilla oli poikkeuksellisen lauhaa, eli näin lauha maaliskuu toistuu siellä keskimäärin pari kertaa vuosisadassa. Myös Suomea ympäröivillä merialueilla oli lauhaa – kolmesta ja puolesta asteesta viiteen astetta keskimääräistä lämpimämpää. Maaliskuun lopussa jäätä oli enää vain Perämeren pohjoisimmissa osissa sekä hiukan Suomenlahden perukassa Primorskin edustalla ja Viipurinlahdella. Kaikkiaan jäätä on noin 15 000 km² alueella. 

Huhtikuun alussa jäätä esiintyi noin 13 000 km² alueella ja huhtikuun loppuessa 5 000 km² alueella. Pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna huhtikuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi poikkeaman ollessa maan etelä- ja keskiosissa noin aste ja pohjoisempana 2–3 astetta. Myös Suomea ympäröivillä merialueilla huhtikuu oli kahdesta kahteen ja puoleen astetta keskimääräistä lämpimämpi.

Toukokuun alkupuolella jäät hupenivat hyvää vauhtia – lähes tuhannella neliökilometrillä päivässä. Jääpalvelu lopetti toimintansa toukokuun 7. päivänä, mikä on aikaisemmin kuin koskaan ennen. Tuolloin jäätä esiintyi Perämeren perukassa 68 km² alueella. Viimeisetkin jäät olivat sulaneet pari päivää myöhemmin toukokuun 10. päivänä.

Ensijäätyminen tapahtui Perämerellä noin kuukautta keskimääräistä myöhemmin, Selkämerellä runsaan kolme viikkoa myöhemmin ja Suomenlahdella noin kuukautta myöhemmin. Lopullinen jään katoaminen puolestaan tapahtui puolesta toista runsaaseen kahteen kuukautta keskimääräistä aiemmin, paitsi Perämeren pohjoisimmissa osissa, jossa tämä tapahtui noin kaksi viikkoa keskimääräistä aikaisemmin.

Kiintojään suurin paksuus vaihteli Perämerellä välillä 35–55 cm, Selkämerellä 20–35 cm ja Suomenlahdella 30–40 cm. Ulapan jään paksuus oli paksuimmillaan Perämerellä 15–40 cm ja Suomenlahdella 5–20 cm.

Alusten jäissä kuljettava matka oli 23.1.2015 Pietarista jään reunaan 71 mpk ja Kemistä kahdessa osassa yhteensä 63 mpk.

Jouni Vainio, Jääpalvelu