Talvi

Talvella eli joulu-helmikuussa lämpötila pysytteli talvella nollan alapuolella yhtäjaksoisesti harvinaisen pitkään. Suurimmassa osassa maata pakkasjakso ylsi kolmen pisimmän joukkoon sitten talven 1960 - 61. Keskilämpötila olikin koko maassa tavanomaista alempi. Suuressa osassa maan etelä- ja keskiosaa oli yli neljä astetta tavanomaista kylmempää. Länsirannikolla ja Lapissa poikkeama oli noin kaksi astetta. Keskilämpötila vaihteli Ahvenanmaan ja lounaissaariston runsaasta -7 asteesta maan itä- ja pohjoisosan noin -14 asteeseen. Talvi oli suurimmassa osassa maata kylmin sitten talven 1986-1987. Kuitenkin Lapissa ovat myös talvet 2002-2003 ja 1997-1998 olleet kylmempiä kuin kulunut talvi. Keskimäärin ottaen näin kylmä talvi toistuu maan etelä- ja keskiosassa kerran 5 - 8 vuodessa. Ilmastonmuutoksen myötä näin kylmät talvet harvinaistuvat.

Kevät

Kevät eli maalis-toukokuu oli suuressa osassa maata 0,5-1,5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Keskilämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa 2... 5 asteen ja maan pohjoisosassa -6...2 asteen välillä. Myös kevään sademäärä oli valtaosin tavanomaista suurempi. Sademäärät olivat paikoin kaksinkertaisia tavanomaiseen verrattuna.

Kesä

Kesä eli kesä-elokuu oli suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi, vain Pohjois-Lapissa koko kesän keskilämpötila jäi tavanomaista alemmaksi. Maan eteläosassa kesä oli 2-3 astetta tavanomaista lämpimämpi ja muutamilla asemilla kesä oli jopa koko mittaushistorian lämpimin. Kesän korkein keskilämpötila 18,4 astetta mitattiin Helsingin Kumpulassa, Helsinki-Vantaalla ja Kouvolan Utissa.Viileänä alkaneesta ja loppuneesta kesästä teki poikkeuksellisen juhannuksena alkanut hellejakso, joka jatkui aina elokuun puoliväliin asti. Hellettä mitattiin jossain päin Suomea, toukokuun hellejakso mukaan lukien, 57 päivänä. Eniten hellepäivä oli Kouvola Utti Lentoportin havaintoasemalla yhteensä 48 kappaletta. Yhteensä kahdeksalla asemalla oli yli 40 hellepäivää, mikä on eniten yli 50 vuoteen.

Helteiden saattelemana kesällä koettiin useampi rajuilma. Puolentoista viikon ajalle sattuneita Asta, Veera, Lahja ja Sylvi -rajuilmoja voidaan yhteismäärältään pitää poikkeuksellisina. Ukkoskauden salamamäärä, 168 000, on selvästi yli pitkän jakson keskiarvon (138 000). Toukokuussa paikannettiin 16 000 maasalamaa (keskiarvo 8000), heinäkuussa 72 500 (keskiarvo 60 000), ja elokuussa noin 73 000 (keskiarvo 30 000). Kesäkuun salamamäärä, noin 6000, oli vain kuudesosa keskimääräisestä, joten koko kesän osalta ei hätyytelty ennätyksiä. Eniten kesän aikana salamoi Pohjanmaan maakunnissa, Kainuussa sekä Etelä- ja Itä-Lapissa.

Koko kesän sateissa oli suurta paikallista vaihtelua. Yleisesti sademäärä jäi maan etelä- ja itäosassa noin kolmanneksen pitkäajan keskiarvoista, pohjoisessa sen sijaan satoi kolmanneksi tavanomaista enemmän. Kesän suurin sademäärä 312 millimetriä mitattiin Ristijärvi Hiisijärven mittausasemalla. Pienimmillään koko kesän sademäärät jäivät alle 100 millimetriin.

Auringonpaistetuntien määrä oli koko maassa melko tavanomainen vaihdellen Turun 940 ja Sodankylän 530 tunnin välillä.

Syksy

Syksy eli syys-marraskuu muodostui keskilämpötilaltaan maan länsiosassa hieman tavanomaista kylmemmäksi, kun taas maan pohjoisosassa oli hieman tavanomaista lämpimämpää. Maan itäosassa oltiin lähellä ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa. Jakson kokonaissademäärä kohosi pohjoisimmassa Lapissa ja paikoin maan keskiosassa jonkin verran tavanomaista suuremmaksi, kun taas Etelä- ja Keski-Lapissa sademäärä oli 60–70 % tavanomaisesta.

Lämpimin ja kylmin paikka kuukausittain

Suurin kuukauden ja vuorokauden sademäärä kuukausittain