Vuoden 2024 sääyhteenveto
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2024 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi, ja monin paikoin vähintään harvinaisen lämmin. Koko maan keskilämpötila oli noin 4,0 astetta, mikä on 1,1 astetta yli pitkän ajan eli vuosien 1991‒2020 keskiarvon. Vuosikeskilämpötila vaihteli lounaissaariston reilusta +8 asteesta Lapin luoteisosan noin nollaan asteeseen. Suurin poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli Pohjois-Lapissa, missä esiintyi jopa 1,7 asteen poikkeamia pitkän ajan keskiarvosta ja vuoden keskilämpötilan asemakohtaisia ennätyksiä. Myös Keski-Lapissa ja maan eteläosassa havaintoasemilla mitattiin poikkeuksellisen korkeita keskilämpötiloja.
Vain tammi- ja huhtikuu olivat tavanomaista kylmempiä koko maassa. Kaikki muut kuukaudet ovat olleet tavanomaista lämpimämpiä. Toukokuusta eteenpäin tavanomaista lämpimämpiä kuukausia oli kahdeksan peräkkäin.
Suuressa osassa maata vuotuinen sademäärä oli tavanomaista suurempi. Maan länsiosassa oli paikoin jopa harvinaisen tai poikkeuksellisen sateista. Vain maan itäosassa oli tasaisempi alue, jolla vuotuinen sademäärä jäi asemakohtaisista vertailukauden keskiarvoista. Sateisia kuukausia vuoden aikana olivat muun muassa helmi- ja huhtikuu, toukokuu taas oli selvästi tavanomaista vähäsateisempi. Suurin vuosisademäärä havaittiin Merikarvian Tuorilan havaintoasemalla, missä satoi 921,4 millimetriä. Vähiten vuoden aikana satoi Utsjoen Kevolla, 408,6 millimetriä.
Talvi
Talvi eli joulu-helmikuu oli tavanomaista kylmempi. Lämpötila oli yleisesti 1‒3 astetta pitkän ajan keskiarvoa alempi. Edellisen kerran talvi oli kylmempi suuressa osassa maata vuonna 2011, tosin Pohjois-Lapissa oli kylmempää talvella 2018. Helmikuu oli lämpötiloiltaan melko tavanomainen, mutta selvästi keskiarvoa kylmemmät joulu- ja tammikuu saivat koko talven kallistumaan tavanomaista kylmemmäksi. Talven keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin ‒1 asteesta Itä- ja Pohjois-Lapin noin ‒14 asteeseen.
Joulu-helmikuun sademäärä oli lähellä tyypillistä, lähinnä länsirannikolla ja Lapissa jäätiin hieman pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Alustavien tietojen mukaan talvikuukausina satoi eniten Helsingin Kumpulan havaintoasemalla, 207,6 millimetriä. Vähiten satoi Inarin Nellimin havaintoasemalla, 59,9 millimetriä.
Kevät
Kevään eli maalis-toukokuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosan noin +6 asteesta Käsivarren Lapin noin -3 asteeseen. Keskilämpötila oli koko maassa noin yhden asteen tavanomaista korkeampi. Maan etelä- ja keskiosassa näin lämmin kevät oli viimeksi vuonna 2016.
Kuivasta toukokuusta huolimatta kevät oli suuressa osassa maata sateiltaan varsin tavanomainen. Kevään aikana satoi eniten Puolanka Kotilan havaintoasemalla, 171,4 millimetriä. Vähiten satoi Pudasjärven lentokentällä, 55,4 millimetriä.
Kesä
Koko kesän eli kesä- heinä- ja elokuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosissa 1–2 astetta tavanomaista korkeampi. Etelä- ja länsiosissa tämä merkitsi tavanomaista lämpimämpää kesää, idässä monilla asemilla oli harvinaisen lämmintä. Maan pohjoisosassa kesä oli poikkeuksellisen lämmin ja valtaosalla mittausasemista rikottiin asemakohtaisia kesän lämpötilaennätyksiä. Poikkeamat keskilämpötiloihin olivat laajalti 2:n ja 3,5:n asteen välillä. Vahvistettujen tietojen mukaan kulunut kesä menee koko Suomen keskilämpötilan osalta jaetulle ykkössijalle vuoden 1937 kanssa. Kesän eli kesä-elokuun 2024 koko Suomen keskilämpötila oli 16,2 astetta.
Hellettä oli touko-syyskuussa jossain päin Suomea 71 päivänä, kun pitkän ajan keskiarvo on noin 36 hellepäivää. Tämä on suurin vuoden mitattujen hellepäivien määrä Suomessa. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä touko-syyskuussa oli Lappeenrannan Konnunsuon havaintoasemalla, 40 päivää. Utsjoen Kevolla hellepäiviä oli 25 kappaletta, mikä on uusi havaintoaseman ennätys.
Kesä oli sateinen maan länsiosasta Etelä-Lappiin. Tällä alueella muutamilla havaintoasemilla satoi harvinaisen paljon, lounaassa jopa poikkeuksellisen paljon. Maan etelä- ja itäosissa sekä Itä-Lapissa kesän sademäärät ovat olleet tavanomaista pienempiä. Eniten kesällä satoi alustavien tietojen mukaan Kokemäen Tulkkilassa, 388,1 millimetriä. Vähiten kesällä satoi Hangon Russarön asemalla, 112,8 millimetriä.
Ukkoskesä on ollut salamoiden määrässä melko tyypillinen, mutta ei niiden jakautumisessa eri kuukausille. Maasalamoita paikannettiin koko vuonna noin 140 000 kappaletta, mistä suurin osa touko-elokuussa. Ilmastollisen vertailukauden keskiarvo on noin 113 100. Touko-kesäkuun vaihteen salamarikkaat päivät nostivat molempien kuukausien tilastot tavanomaista suuremmiksi, heinäkuussa ja elokuussa salamamäärät ovat jääneet kuukausikeskiarvojen alle.
Auringonpaistetta oli monin paikoin hieman tavanomaista enemmän.
Syksy
Syksy eli syyskuu-marraskuu oli lähes koko maassa harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin. Esimerkiksi Kotkan Rankissa mitattiin lämpimin syksy aseman yli 90-vuotisen historian aikana. Syksyn keskilämpötila vaihteli Käsivarren Lapin noin 1 asteesta etelärannikon noin +10 asteeseen. Ylin lämpötila, 28 astetta, mitattiin Kaarinassa ja Turussa 5. syyskuuta. Alin lämpötila, -27,3 astetta, mitattiin Savukosken Tulppiossa 28. marraskuuta.
Syyskuu oli ennätyksellisen lämmin maan itä- ja pohjoisosassa, ja vuoden 2023 syyskuun koko maan keskilämpötilan ennätystä, 12,2 astetta sivuttiin. Hellepäiviä oli syyskuussa peräti kahdeksan, mikä on syyskuun uusi hellepäivien ennätys.
Sademäärät olivat syksyllä maan länsiosassa ja Pohjois-Lapissa tavanomaista suurempia, Pohjois-Karjalasta Etelä-Karjalaan jäätiin puolestaan pitkän ajan keskiarvon alle. Alustavien tietojen mukaan eniten sadetta kertyi Helsinki-Vantaan lentoasemalla, missä syys-marraskuun sademäärä oli 316,5 millimetriä. Vähiten sadetta kertyi Ilomantsin Mekrijärven havaintoasemalla, 105,4 millimetriä.