Vuoden 2023 sääyhteenveto
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2023 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Koko maan keskilämpötila oli noin 3,2 astetta, mikä on 0,3 astetta yli pitkän ajan eli vuosien 1991‒2020 keskiarvon. Vuosikeskilämpötila vaihteli lounaissaariston reilusta +7 asteesta Lapin luoteisosan noin -1 asteeseen. Suurin poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli etelärannikon maakunnissa, missä oli noin puoli astetta vertailukauden keskiarvoa lämpimämpää. Pohjanmaalta Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan ulottuvalla alueella keskilämpötila oli lähellä vertailukauden keskiarvoa. Etenkin tammi-, helmi-, elo- ja syyskuu olivat selvästi tavanomaista lämpimämpiä, kun taas maalis-, heinä-, loka-, marras- ja joulukuu olivat tavanomaista kylmempiä kuukausia. Syyskuu oli lähes koko maassa ennätyksellisen lämmin.
Suuressa osassa maata vuotuinen sademäärä oli selvästi tavanomaista suurempi. Etenkin maan keskiosassa vuosi oli monin paikoin harvinaisen sateinen, paikoin satoi jopa poikkeuksellisen paljon. Sateisia kuukausia vuoden aikana olivat muun muassa heinä- ja elokuu. Maan eteläosassa ja Lapissa vuotuinen sademäärä oli lähellä tavanomaista tai tavanomaista suurempi. Suurin vuosisademäärä havaittiin Nurmes Mujejärven havaintoasemalla, missä satoi 1066,5 millimetriä. Vähiten vuoden aikana satoi Utsjoen Kevolla, 423,3 millimetriä.
Talvi
Talvi eli joulu - helmikuu oli Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tavanomaista lauhempi. Poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli yleisesti noin 1-2 astetta keskiarvoa suurempi. Joulukuu oli hieman tavanomaista kylmempi, mutta harvinaisen lauha tammikuu sekä tavanomaista lauhempi helmikuu sai koko talven kallistumaan tavanomaista lauhemmaksi. Talven keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin nollasta asteesta Lapin luoteisosan noin -10 asteeseen.
Joulu - helmikuun sademäärä oli laajalti lähellä tyypillistä, mutta paikoin löytyi tavanomaista sateisempia alueita; esimerkiksi etelärannikon maakunnissa sekä paikoin Keski- ja Pohjois-Lapissa oli talven sademäärät selvästi tavanomaista suurempia, etelärannikolla paikoin jopa harvinaisen suuria.
Kevät
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan koko kevään eli maalis-toukokuun keskilämpötila vaihteli maan etelärannikon noin viidestä plusasteesta Käsivarren Lapin noin neljään pakkasasteeseen. Keskilämpötila oli koko maassa lähellä tavanomaisia arvoja, maan eteläosissa oli hieman tavanomaista lämpimämpää.
Suuressa osassa maata kevät oli sateiltaan tavanomainen tai hieman tavanomaista sateisempi. Etelä- ja Keski-Lapissa oli paikoin tavanomaista vähäsateisempaa. Kevään aikana satoi eniten Puolanka Kotilan havaintoasemalla, 161,8 millimetriä. Vähiten satoi Pellon Kirkonkylän havaintoasemalla, 60,2 millimetriä.
Kesä
Kesän eli kesäkuu-elokuun keskilämpötila oli suuressa osassa maata 0,5‒1 astetta tavanomaista korkeampi. Pohjois-Lapissa poikkeama oli yli asteen, Pohjois-Karjalassa oltiin puolestaan lähellä tavanomaista keskiarvoa. Kilpisjärvellä kesä oli paikkakunnan mittaushistorian lämpimin. Edellinen ennätys vuodelta 2002 ylittyi kahdella kymmenyksellä ja on nyt 11,6 astetta. Havaintoja Kilpisjärveltä on vuodesta 1951.
Hellettä oli touko-elokuussa jossain päin Suomea 40 päivänä, kun pitkän ajan keskiarvo on 36 hellepäivää. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä touko-elokuussa oli Kouvolan Utin, Kouvolan Anjalan ja Hattulan Lepaan havaintoasemilla, 22 kappaletta. Hellepäiviä oli länsipainotteisesti hieman keskiarvoa enemmän, idässä puolestaan hieman vähemmän.
Kesä oli erityisen sateinen maan keskiosassa, jossa satoi paikoin puolitoistakertaisesti tavanomaiseen nähden. Eniten kesällä satoi alustavien tietojen mukaan Multian Pirttiperällä, 413,4 millimetriä. Vähiten kesällä satoi Paraisten Fagerholmin asemalla, 100,9 millimetriä.
Ukkoskesä jäi salamoissa mitattuna melko vaisuksi. Maasalamoita paikannettiin elokuun loppuun mennessä noin 72 000. Pitkän ajan keskiarvo on noin 130 000.
Auringonpaistetta oli monin paikoin hieman tavanomaista enemmän.
Syksy
Koko syksyn eli syys-marraskuun keskilämpötila vaihteli Lapin Käsivarren noin -3 asteesta lounaissaariston noin +8 asteeseen. Syksy oli suurimmassa osassa maata 0‒1,5 astetta tavanomaista kylmempi, vain maan eteläosassa oli paikoin hieman keskimääräistä lämpimämpää. Lämpötilojensa puolesta vastaavanlaisia syksyjä koetaan useamman kerran vuosikymmenessä.
Syksyn sademäärät olivat suurimmassa osassa maata keskimääräistä suuremmat, paikoin jopa harvinaisen suuria. Maan itäosassa, Satakunnassa sekä Oulun seudulla sademäärät olivat paikoin poikkeuksellisen suuria. Alustavien tietojen mukaan eniten sadetta kertyi Puolangan Paljakan havaintoasemalla, missä syys-marraskuun sademäärä oli 324,2 millimetriä. Vähiten sadetta kertyi Enontekiöllä Kilpisjärven kyläkeskuksen havaintoasemalla, 90,0 millimetriä.