Vuoden 2022 sääyhteenveto
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2022 oli tavanomaista lämpimämpi. Koko maan keskilämpötila oli noin 3,8 astetta, mikä on 0,9 astetta yli pitkän ajan eli vuosien 1991‒2020 keskiarvon. Edellisen kerran tätä lämpimämpi vuosi on koettu vuosina 2020 ja 2015. Suurin osa kuukausista oli tavanomaista lämpimämpiä. Ainostaan huhtikuussa, syyskuussa ja joulukuussa jäätiin suuressa osassa maata keskiarvojen alapuolelle. Elokuu oli osassa maata ennätyksellisen lämmin.
Suuressa osassa maata vuotuinen sademäärä oli lähellä tavanomaista tai hieman tavanomaista pienempi. Suurin vuosisademäärä havaittiin alustavien tietojen mukaan Nurmeksen Mujejärvellä, jossa satoi 834,3 millimetriä. Vähiten vuoden aikana satoi Utsjoen Kevolla, 400,6 millimetriä.
Talvi
Talvi eli joulu-helmikuu oli keskilämpötilaltaan tavanomainen. Poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli yleisesti noin 0–0,5 astetta keskiarvoa pienempi. Talvi alkoi joulukuussa tavanomaista kylmempänä, mutta tavanomaista lauhemmat tammi- ja helmikuu tasasivat keskilämpötilaa. Talven keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin nollasta asteesta Lapin keski- ja pohjoisosan noin -12 asteeseen.
Joulu-helmikuun sademäärä oli maan etelä- ja itäosassa tavanomaista suurempi, maan kaakkoisosassa jopa harvinaisen suuri. Lapin lounaisosassa sekä paikoin Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa talven sademäärä oli tavanomaista pienempi.
Kevät
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kevään eli maalis-toukokuun keskilämpötila vaihteli maan lounaisosan vajaasta viidestä plusasteesta Käsivarren Lapin reiluun yhteen pakkasasteeseen. Lapissa keskilämpötila oli monin paikoin harvinaisen korkea, muualla maassa keskilämpötila oli tavanomainen tai hieman tavanomaista korkeampi. Lähinnä maan kaakkoisosassa oli muutamalla paikalla tavanomaista kylmempää.
Suuressa osassa maata kevät oli tavanomaista vähäsateisempi ja varsinkin maan kaakkoisosassa sademäärät olivat harvinaisen vähäisiä. Sademäärä oli tavanomaista suurempi lähinnä vain Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ympäristössä sekä paikoin Pohjois- ja Keski-Lapissa. Kevään aikana satoi eniten Juupajoen Hyytiälän havaintoasemalla, 142 millimetriä. Vähiten satoi Lappeenrannan Lepolan havaintoasemalla, 39,5 millimetriä.
Kesä
Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila vaihteli Käsivarren Lapin noin 12 asteesta maan eteläosan noin 18 asteeseen. Kesä oli suuressa osassa maata harvinaisen lämmin, Lapin itäosassa peräti poikkeuksellisen lämmin. Neljällä asemalla rikottiin tai sivuttiin mittaushistorian lämpimintä kesää: Salla Värriötunturi, Sodankylä Lokka, Kuusamon lentoasema sekä Inarin Saariselän Matkailukeskus.
Hellepäiviä oli Suomessa kesä-elokuussa yhteensä 42 kappaletta, kun pitkän ajan keskiarvo on 33 kappaletta. Lisäksi toukokuussa oli yksi hellepäivä. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä oli kesä-elokuussa Heinolan Asemantauksen havaintoasemalla, 34 kappaletta.
Kesän sademäärässä oli runsasta vaihtelua. Yleisesti maan keski- ja pohjoisosassa oli tavanomaista sateisempi kesä, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella peräti poikkeuksellisen sateinen kesä. Maan eteläosassa sadetta tuli tavanomaista vähemmän, paikoin jopa harvinaisen vähän. Alustavien tietojen mukaan eniten sadetta kertyi Isojoen Kärjenkosken havaintoasemalla, missä kesä-elokuun sademäärä oli 361,9 millimetriä. Vähiten sadetta kertyi Kotka Rankin havaintoasemalla, 71,4 millimetriä.
Kesä-elokuussa maasalamoiden määrä oli yli 155 000 kappaletta, mikä on yli 32 000 enemmän kuin tyypillisesti.
Auringonpaistetunteja oli kesällä tavanomaista enemmän.
Syksy
Syksyn eli syys-marraskuun keskilämpötila vaihteli Käsivarren Lapin noin nollasta asteesta lounaissaariston noin +9 asteeseen. Syksy oli suurimmassa osassa maata 0,1‒1 astetta tavanomaista lämpimämpi. Lämpötilojensa puolesta vastaavanlaisia syksyjä koetaan useamman kerran vuosikymmenessä.
Syksyn sademäärät jäivät suurimmassa osassa maata tavanomaista pienemmiksi. Monin paikoin sademäärät olivat harvinaisen pieniä, eli vastaavat sademäärät toistuvat harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa.
Alustavien tietojen mukaan eniten sadetta kertyi Puolangan Paljakan havaintoasemalla, missä syys-marraskuun sademäärä oli 213,6 millimetriä. Vähiten sadetta kertyi Utsjoen Kevon havaintoasemalla, 71,8 millimetriä.